Hae Anna.fi-sivustolta

Vanhanaikaisia ruokia...

Viestiketju osiossa 'Omat ruokaohjeet' , käynnistäjänä Annima1, 26.10.2008.

  1. Annima1 Vierailija

    Tuli tuossa mieleeni, kun kerroin äitistäni, joka ei laittanut ruokiin muuta maustetta, kuin suolaa, niin: mitkä teillä muilla elleillä tulee kotoa mieleen ruoat, jota äitinne valmisti???
     
  2. äippä66 Uusi jäsen

    liittynyt:
    17.09.2007
    Viestejä:
    3 817
    Saadut tykkäykset:
    1
    Minä ottaisin ilolla vastaan oikeasti vanhanaikaisten ruokien ohjeita vastaan! Kotoa muistuu äkkiseltään mieleen ainakin silakkalaatikko. Äitini teki myös usein lihapullia perunamuussilla. Sunnuntaisin oli usein porsaankyljyksiä. Ihan vanhanajan silakkalaatikon ohjekin olisi tervetullut!
     
  3. silakkalaatikko Vierailija

    Äitini tekee silakkalaatikon siten, että laittaa vuokaan kerroksittain viipaloitua perunaa, sipulia ja suolasilakkaa. Päälle sellaista läskistä kastikelihaa. Nesteeksi hän laittaa vehnäjauhoilla suurustettua vettä ja mausteeksi vain suolaa. Hauduttaa tosi pitkään, joten ne silakat suurin piirtein sulavat suuhun.
     
  4. Annima1 Vierailija

    Äippä, mutta nuohan ovat tätäpäivää: porsaankyljykset sekä lihapullat ja perunamuussi. Meillä tehtiin niitä vanhanaikaisia ruokia: Kuoriperunat, jotka kuorittiin ja sekaan ennen syöntiä laitettiin nokare voita. Riisipuuro, johon tuli: voisilmä ja loraus maitoa. Hernekeitto, johon tuli siankylkeä. Mitähän niitä nyt muita oli?? Ja koskaan ei ollut jälkiruokaa. Lauantaisin oli, kun oli saunapäivä, niin silloin sai limsaa ( perry ) sekä jäätelön ( mansikka-eskimo ).
     
  5. isomumma Vierailija

    Ainakin oli jälkiruuissa, vatkattu vispipuuro, rusinakeitto jonkun puuron kanssa joko mannaryynipuuron tai ohrapuuron, sekametelisoppaa, siis kuivattuja hedelmiä. Näitä oli sunnuntaisin, lauantaihan oli työpäivä.
    Alkuruuista en muista nyt tähän hätään muuta kuin silakkalaatikon, sianlihalaatikon, paistetut silakat, läskisoosin, lihapullat ja tietysti keitot. Vellejä ja puuroja syötiin hyvin paljon, ja hyvää oli.
    Paistettua kanaa tuli vasta sodan jälkeen, ja Eskimot, ainakin meillä.
    Äitini oli syntynyt 1901.
     
  6. tomatohead Vierailija

    Riippuu tietysti kirjoittajan iästä kuka ketäkin vanhana pitää, mutta minun äitini on vasta 67v ja en pidä häntä iäkkäänä, joten en kai voi sitten sanoa, että hän olisi ns. vanhanajan ruokia valmistanut ;)

    Mutta mummoni ruokia kyllä muistan. Yksi mummon tekemä eväs oli pannulla tiristettyä läskiä/silavaa ja siihen dipattiin pottua. Siis paistinpannu pöytään ja ruokailijat sitten siinä samassa pannussa uittivat potunpaloja. Kyllä se lapsen suussa ainakin hyvältä silloin 60-luvulla maistui. Nyt varmaan olisi ehdottomasti kiellettyjen ruokien listalla.

    Mummon tekemät joulutortut on myös jääneet mieleen. Kun taikina tehtiin kotona; kaulittiin ja käännettiin moneen kertaan. Sitten paistettiin leivinuunissa. Ei sellaisia joulutorttuja enää saa mistään.
     
  7. Annima1 Vierailija

    juuh,,,,,,,sun äitisi kuuluu ihan liian nuoreen kategoriaan. SORI. :(
     
  8. Elli-Noora Lydia Aktiivinen jäsen

    liittynyt:
    03.01.2008
    Viestejä:
    1 437
    Saadut tykkäykset:
    1
    Palasin juuri viikonloppu vierailulta vanhempieni luota.
    Äiti valmisti viikonloppuna lasagnea ja jauhelihapihvejä sekä perunamuusia.
    Meitä oli suuri joukko syömässä mummon tekemiä herkkuja, 17 henkeä.

    Lapsuuden ruuista on jäänyt mieleeni ruoka jota en lapsuuden jälkeen ole saanut, leipäressu.
    Kuivat ruisleivänpalaset voissa paistettuina ja maidossa haudutettuina.
    Oli tosi hyvänmakuista.
     
  9. kainuu Vierailija

    Lapsuuden ruuista on jäänyt mieleeni ne äitini ihanat lihapullat, jotka hän pyöritteli vehnäjauhoissa ennen paistamista.
     
  10. angloelli Uusi jäsen

    liittynyt:
    21.06.2006
    Viestejä:
    906
    Saadut tykkäykset:
    0
    Minulla on jaanyt mieleen luusoppa ja makaronivelli. Luusoppa oli hyvaa ja makaronivelli taas ei :)

     
  11. vm -58 Vierailija

    Muistan ainakin tirripaistin, jota tosin teki mummeli, joka meitä oli hoitamassa, kun vanhemmat olivat töissä.
    Kyljyksiä saatiin tosi harvoin, joskus sunnuntaina ja silloin oli kyllä juhlat!

    Karjalais-isovanhempieni luona oltiin kesäisin maalla. Mummo teki sulhaspiiraita ja sultsinoita, sekä tietenkin oikeita karjalanpiirakoita. Nam!
    Porukkaa oli heinänteon aikaan tosi paljon, joten ruokaa tehtiin melko suuria määriä.
    Lihapullia (sielläkin), lihakeittoa (josta en erityisemmin pitänyt), tatteja eli skriboi, tai jotenkin silleen se sanotaan salmin murteella.
    Ei niitä ruokia oikein enää muista, kun ei siihen syömiseen silloin kiinnittänyt niin kovasti huomiota, kun oli kiire jatkamaan leikkejä.
    Jälkiruokana oli erittäin ihanaa maitokiisseliä ja siihen jotain mehukeittoa.
    Leivät leivottiin tietysti kotona ihan maatilalla itse jauhetuista jauhoista.
    Se se vasta oli kuumana itse tehdyn voin kanssa!
    Mutta maito oli karseeta, kun kotona oli jo siihen aikaan pastoroitua maitoa,
    ja maalla joutui juomaan maitoa, josta vain kerma oli päältä kuorittu. Huh.

    Kotona oli joskus munuaismuhennosta, jota inhosin. Isä teki patakukkoa, kun äiti ei ollut kotona. Myös paljon erilaisia muita kalaruokia. Puuroja oli meilläkin ainakin kerran viikossa. - 60-luvulla puuro oli ainakin meillä päin yksi ruokalaji.
    Salaatti tuli vasta myöhemmin, ja sekin oli vain lehtisalaattia. Siihen lisättiin keitettyjä kananmunia ja tehtiin salaattikastike vatkatusta kermavaahdosta, etikasta jne. Se oli taivaallista!

    Kyllä nuo asiat tuppaa unohtumaan ja niinkuin sanoin, niin ruoka ei näytelly niin suurta osaa kuin nykyisin, kun ei sitä lapsena vielä tarvinnut itse tehdä.
    Tosin heti toisellakymmentä aloin kokkailemaan minäkin. Ja siitä asti sitä on sitten ollut tyttö sopassa:)
     
  12. 50-luvulla... Vierailija

    syntyneenä muistan lapsuuden ruuat aika yksitotisina. Kuoriperunoita ja ruskeaa kastiketta (joskus läskiin, joskus margariinin tehtynä), maitoperunoita (eli keittoa, jossa perunoita, sipulia ja liemenä maitoa), lihakeittoa (eikä sitä lihaa todellakaan ollut paljon), läskiperunoita, makkara- tai jauhelihakastiketta ja kuoriperunoita, paistinperunoita (ei mitään pyttipannua, vaan paistettuja perunoita ja sipulia, harvoin mitään sattumia), makaronilaatikkoa (se oli juhlaa jo) sekä niitä puuroja. Sunnuntairuokana (lauantai oli arki ja siis niitä samoja) lihapullia ja perunamuusia tai "läskirasvakatiketta" ja perunamuusia. Kyljykset tulivat vasta 60-luvun lopulla. Ainoa paisti lapsuudessani oli joulukinkku eikä kokolihapihvejä ollut koskaan.
     
  13. Leena Uusi jäsen

    liittynyt:
    31.07.2008
    Viestejä:
    4 431
    Saadut tykkäykset:
    0
    Minunkin äitini on vasta 60v...mutta pottumaito oli yksi sellainen ruoka mikä on jäänyt mieleen ja mummoni teki minulle pikkutyttönä mannavelliä johon raastoi porkkanaa sekaan se oli taivaallista. =) Sekä mummon itsetekemä voi...se oli jotain uskomatonta!!! Toinen mummoni leipoi paljon karjalanpiirakoita, muuta en hänestä juuri muistakkaan. =(
     
  14. linnanrouva Vierailija

    Minun kotona on sitten ilmeisesti syöty todella monipuolisesti vaikka vanhemmat olivat vuosimallia 1921 ja 1922.
    Lihapullia, sianliha-, makkara-, maksa-, jauhelihakastiketta.
    Kyljyksiä, maksapihvejä, karjalanpaistia.
    Kaali-, makaroni-, silakkalaatikkoa, kaalikääryleitä.
    Herne- liha-, kaalikeittoa.
    Monenlaista kalaa paistettuna, savustettuna, kalakeittona ja muuten valmistettuna.
    Erilaisia puuroja.
    Kala-, peruna- ja lanttukukkoa.
    Talkkunaa ja tirripaistia, leipäressua (isän spesiaalit).
    Perunaa keitettynä, paistettuna ja muusina.
    Kasviksia saatavuuden mukaan: talvella juureksia, kesällä tomatteja, kurkkua yms.
    Hedelmiä.
    Nämä näin pikaisesti muistellen.





     
  15. bellona Vierailija

    Omenariisi! Sitä ei kyllä tehnyt äitini vaan vanhempi sukulaistäti. Kun tulin käymään, oli varma että kylmää omenariisiä oli tarjolla maidon kanssa.
     
  16. ode58 Uusi jäsen

    liittynyt:
    21.06.2006
    Viestejä:
    853
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hmm. 50-luvulla olen minäkin syntynyt, loppupuolella tosin, mutta meillä oli kyllä aina aika monipuolista ruokaa. Kalaa söimme paljon, samoin monenlaisia laatikkoruokia. Äitini oli loistava ruuanlaittaja, joka kokeili mielellään kaikenlaisia uutuuksia. Ruskeaa kastiketta meillä ei tainnut olla koskaan, enkä sitä myöskään tee itse. Kasviksia ja sieniä söimme myös runsaasti. Äidiltäni olen saanut paljon ruuanlaitto-oppia ja nuorena rouvana kyselinkin ahkerasti äidin reseptejä.
     
  17. vm -58 Vierailija

    Nyt kun täällä suht samanikäiset kertoilee, niin alkaa minullekin pikkuhiljaa muistumaan mieleen, että kyllä meilläkin juureksia, sieniä ja paljon marjoja ja sen sellasita käytettiin.
    Mut tuo ruskee kastike oli kyllä aika harvinaista. Mutta oli tietysti ihan tavallisia laatikkoruokia, minä vain muistelin sellaisia vähän erilaisempia juttuja:)
    Kuitenkin aika lailla on muuttuneet ruokailutottumukset vuosien varrella.
    Vanhempani elävät vielä ja toden totta siellä ei enää tirripaisteja kokkailla.
    Olisivat monelle esimerkkeinä kuinka eletään ja syödään terveellisesti.
    Niin ne ajat muuttuvat.
     
  18. Nappulaliiga Vierailija

    Kertoisitteko mitä on tirripaisti?
     
  19. Keltavuokko Uusi jäsen

    liittynyt:
    18.08.2008
    Viestejä:
    127
    Saadut tykkäykset:
    0
    Minun lapsuudessani 50-luvulla kotona syötiin paljon keittoja ja laatikoita, silakka-, kaali-, porkkana- ja makaronilaatikkoa ja liha-, kala-, kaali-, herne- ja kesäkeittoa. Silakkapihvejä tehtiin myös joskus ja 60-luvulla paistettiin pakastekalaa. Kalan kastikkeeksi äiti teki jostakin syystä aina munakokkelia, en tiedä, eikö hän osannut tehdä valkokastiketta vai eikö pitänyt siitä.

    Sen sijaan ruskea kastike oli tosi yleistä eri versioina, läskisoosina, jauheliha- tai makkarakastikkeena. Jauhelihaa käytettiin muutenkin aika usein, lihapullina tai lihamurekkeena. Broileri ilmestyi pöytään joskus 50- ja 60-lukujen vaihteessa, ja tuntui aluksi tosi eksoottiselta. Kyljykset olivat juhlaruokaa, mutta mitään pihvejä tai kokonaisena paistettuja paisteja en lapsuudestani muista.

    Karjalanpaistia tehtiin aika usein, koska äitini oli Laatokan rannalta kotoisin. Se olisi sinällään vielä mennyt, mutta sen tähteistä tehty lihakeitto oli kaameaa kaikkine jänteineen ja muine jäämäpaloineen. Tästä jäikin minulle sellainen trauma, että siivoan kaikki keittolihat keittämisen jälkeen tosi tarkkaan niin, että siinä varsinaisessa keitossa liha on todellakin pelkkää lihaa.

    Piirakoita äiti ei tehnyt koskaan, vaikka muuten innokas leipuri olikin. Ehkä hän pelkäsi vertailua oman äitinsä tekemiin, mummon piirakoita parempia en nimittäin vieläkään ole saanut koskaan enkä missään. Sieniä syötiin kotonakin, mutta enemmän kastikkeena kuin salaattina. Mummon sienisalaatissa oli sipulia enemmän kuin sieniä, eikä se tästä syystä ehkä lapsille maistunut kovin hyvin.

    Jälkiruokia oli harvoin, mutta puolukka taisi olla yleisin aines: puolukkakiisseliä tai vispipuuroa syötiin joskus. Kesällä herkuteltiin mansikka- tai mustikkamaidolla. Kaikki tähteet käytettiin tarkasti, kuivaneista pullista tehtiin köyhiä ritareita (ja ne olivat köyhiä, ei kermavaahdolla koristeltuja rikkaita.) ja hapantumaan päässeestä maidosta piimäkakkua.
     
  20. googlettaja Vierailija

    http://www.elisa.net/ruokajaviini/reseptit/?id=R000588
     
  21. Keltavuokko Uusi jäsen

    liittynyt:
    18.08.2008
    Viestejä:
    127
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hei, unohdin kokonaan vanhanaikaisista raaka-aineista maksan ja veren! Paistettua maksaa tai jauhemaksapihvejä oli tarjolla joskus, ja veriletut tehtiin tuoreesta verestä.

    Itsekään en käytä maksaa kovin usein, ja jauhemaksapihvejä tai verilettuja en ole koskaan tehnyt itse, vaan ostanut aina valmiina.
     
  22. Jx Aktiivinen jäsen

    liittynyt:
    03.07.2006
    Viestejä:
    21 036
    Saadut tykkäykset:
    17
    Ainakin minä syön edelleen silloin tällöin maksaa (kokomaksa pihvejä) (en säännöllisesti), mutta jauhemaksapihvejä meillä ei tehty minun lapsuudessani kotona enkä ole sen vuoksi varmaankaan oppinut pitämään niistä. Verilelttuja en koskaan osta, mutta oikeasta verestä joskus olen tehnyt. Lapsuudessani me tehtiin niitä sellaisesta valmisjauheesta, mutta kyseistä tuotetta ei enää ole myynnissä (oli muuten sipuliton jauhe).
     
  23. jauheesta Vierailija

    Eikö sitä jauhetta enää todellakaan myydä? Itse en viitsi alkaa verilettuja tekemään alusta asti, mutta se jauhe olisi ollut tosi hyvä korvike.
     
  24. Leena Uusi jäsen

    liittynyt:
    31.07.2008
    Viestejä:
    4 431
    Saadut tykkäykset:
    0
    Läskistä lihaa paistetaan pannulla ja ainakin täällä meilläpäin sitä syödään ruisleivän kanssa...siis aina kastetaan leipää siinä pannulla.Joku puhui kyllä että perunaakin kastettiin että tapoja on varmaan moneksi. =)
     
  25. linnanrouva Vierailija

    Tosiaan, veriletut unohtuivat listalta, samoin sienet ja tietenkin marjat.
    Jälkiruokana oli vispipuuroa ja kiisseleitä, niitä tulikin sitten syötyä ilmeisesti liikaa, koska enää en syö kumpaakaan kuin pakon edessä. Eikä minua kyllä muutenkaan jälkiruoat kiinnosta.
    Karjalanpaistin jämät keittona kuulostaa aika hurjalta, sellaista ei meillä harrastettu. Ylijääneet keitetyt perunat kylläkin pilkottiin kastikkeenlopun sekaan ja lämmmitettiin siinä. Tämä jämäruoan uusiokäyttö kulki nimellä "pommitetut lätyt" (eli lämmitetyt potut) =).
     

Horoskooppimerkkien yhteensopivuus – testaa, ovatko tähdet rakkautenne puolella!

Tilaa Ruoka.fi-uutiskirje!

Ruoka.fi-uutiskirje tuo sähköpostiisi usimmat artikkelit, ruokablogit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti