S
Surusilmä -15
Vieras
Olen jo ns. iso tyttö. Oma perhe on ja elämä mallillaan. Silti omat vanhempani määräilevät ja yrittävät ohjastaa elämääni. En useinkaan kuuntele koska elän omaani,en vanhempien. Mummini joutui laitokseen koska on huonokuntoinen. Vanhempani käyvät katsomassa velvollisuuttaan, eivät rakkauttaan. Minä taas koulukiusattuna sain mummilta paljon tukea, rakkautta, syyn elää. Vanhempani pistivät sen minun piikkiin, en osaa olla muiden kanssa, olen antisosiaalinen tapaus. Mummin kanssa tein ne asiat joita pitäsi tehdä äidin kanssa. No, nyt on mummi laitoksessa, vanhuuttaan. Höperö ja dementisoitunut. Ei sinne ole asiaa, sanoo vanhemmat. Minä haluaisin mennä katsomaan, kun olen kuullut paljon huonoa vanhuksien hoidosta. Minä en ole vastuuhenkilö. En perillinen. Vanhempani kielsivät menemästä. Onko tämä oikein vai voinko mennä katsomaan,sukua ollaan kuitenkin. Huolettaa mummin vointi, ennen niin pirteä ihminen tapetaan laitokseen? Omat vanhemmat vain kyttää peruja. Mummi ei ollut rikas mutta nuuka ja rahaa jäi. Minua ei kiinnosta raha vaan oikea huoli on mummista. Mitä voin tehdä?
