V
vierailija
Vieras
Ei taida kyllä suomessa enää köyhiä olla, itse kävin Vantaalla ala -ja yläasteen 70-80 luvulla.
Siihen aikaan saatiin sentään vielä tillilihaa ja verilättyjä. En muista ikinä, yhtään kertaa jättäneeni kouluruokaa välistä. Nälkähän siinä olisi tullut, ei ollut hilloa käydä mistään kaupasta hakee omia mättöjä. En muista että kukaan olisi ikinä täysin skipannut ruokailua. Kaikki söi ja kaikki meni vaikka ei aina herkkua ollutkaan.
Tuntuu hurjalta, että 60% ei enää yläasteella syö kouluruokaa
Mitä ihmettä ne oikeen sitten mättää, energiajuomia? Ihmeellisiä kermaperseitä nämä nykynuoret!
-----------
Kouluruoka maistuu Vantaalla vain harvoille, jos on uskominen tuoreisiin kouluterveyskyselyn tuloksiin.
Kyselyn tulokset melko karuja. Reilu puolet vantaalaisista yläkoululaisista eivät käy syömässä koululounasta. Yläkouluikäisistä 7.–8.-luokkalaisista tytöistä reilu 60 prosenttia ei syö kouluruokaa. Lukioikäisistä koululounaan jättää syömättä vajaa 43 prosenttia opiskelijoista. Ammatillisissa oppilaitoksissa yli puolet jättää kouluruoan syömättä.
Helsingissä ja Espoossa koululounas maistuu paremmin ja sen jättää syömättä noin 44 prosenttia yläkoululaisista.
Koululounas on maultaan hyvää vain joka neljännen vantaalaisen yläkoululaisen mielestä. Vielä harvemman yläkoululaisen mielestä koululounas on laadultaan hyvää.
Koulussa tarjottavat ateriat maistuvat kyselyn mukaan paremmin 4.–5-. luokkalaisille vantaalaisille, mutta siltikin alle puolet kokee maun ja laadun hyväksi.
Myös kotona syötävän aamupalan moni jättää syömättä. Yli 46 prosenttia yläkoululaisista ei syö aamupalaa. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista yli puolet jättää aamiaisen väliin.
Vantaalla valtaosaan kouluista lounaat valmistaa Vantti. Muutamiin kouluihin kouluateriat valmistaa Palmia.
Vantin ateriapalvelujohtaja Hannakaisa Haanpään mukaan tällä hetkellä oppilasta kohden ruokaa valmistetaan Vantissa noin 2,10 eurolla. Yle julkaisi hiljattain laskurin, jolla voi tarkastella, millaisella summalla omassa kotikunnassa ruokaa valmistetaan. Ylen laskurin mukaan Vantaalla käytetään kouluruokaan rahaa toiseksi vähiten koko Suomessa, 1,78 euroa.
Sillä on vaikutusta, millä tavoin kouluruoasta puhutaan.
– Hinnat eivät ole täysin vertailukelpoisia eri kuntien välillä. Hintoihin vaikuttaa moni asia, Haanpää huomauttaa.
Haanpään mukaan hänellä ei ole tietoa, tehdäänkö Vantaalla toiseksi halvimmalla kouluruokaa koko maassa. Edullisesti joka tapauksessa tehdään.
Haanpää vakuuttaa, että ruoan hinnan ja muiden kustannusten nousu ei näy oppilaiden lautasilla Vantin toimittamissa aterioissa.
– Mitään ei ole jätetty pois.
Haanpään mukaan päinvastoin. Vantti on lisännyt aterian hintaan joitain senttejä tälle lukuvuodelle.
Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalon mukaan kyseessä on noin 430 000 euron lisärahoitus, jota syksyn aikana tehdään todeksi koulujen keittiöissä. Ruokasalien viihtyvyyteen on satsattu tälle vuodelle yli 200 000 euroa.
Kaikkiaan Vantaa käyttää tänä vuonna perusopetuksen kouluruokailuun 8,2 miljoonaa euroa ja toisen asteen opiskelijaruokailuun 2 miljoonaa euroa.
Myös ensi vuodelle kaupunki suuntaa miljoonan euron lisärahoituksen kouluruokaan.
Haanpään mukaan Vantti haluaa panostaa ennen kaikkea kouluruoan vetovoimaan sekä ympäristöystävällisyyteen.
Vetovoimaa Vantti haluaa lisätä erilaisilla teemapäivillä, kuten korvapuusti-, hampurilais-, hodari- ja donitsipäivillä. Oppilaiden toiveesta kouluihin tuodaan maustekastikkeet, jotka ovat vapaasti tarjolla.
Kasvisruoan kehitystyötä jatketaan edelleen. Pehmeitä leipiä tarjoillaan useammin ja salaattipöytään lisätään proteiineja.
Naapurikunnissa euroja laitetaan kouluruoka-annokseen enemmän. Miten Vantti pystyy parannuksiin niukalla rahamäärällä?
– Teemme isoja massoja ruokaa. Ruokalistan suunnittelulla on tärkeä rooli. Lisäksi edelleen panostamme hävikin torjuntaan, hän selvittää.
Haanpää on huolissaan kouluterveyskyselyn tuloksista. Hän haluaa kääntää katsetta myös aikuisten vastuuseen.
– Alakoululaisille ruoka maistuu paremmin, mutta yläkoululaisten suhtautuminen muuttuu negatiivisemmaksi. Mielestäni kotoa käsin voidaan tehdä paljon, koska esimerkiksi sillä on vaikutusta, millä tavoin kouluruoasta puhutaan, Haanpää sanoo.
– Kouluruoka ei ole gourmeeta, mutta se on hyvää ja ravitsevaa ruokaa.
Siihen aikaan saatiin sentään vielä tillilihaa ja verilättyjä. En muista ikinä, yhtään kertaa jättäneeni kouluruokaa välistä. Nälkähän siinä olisi tullut, ei ollut hilloa käydä mistään kaupasta hakee omia mättöjä. En muista että kukaan olisi ikinä täysin skipannut ruokailua. Kaikki söi ja kaikki meni vaikka ei aina herkkua ollutkaan.
Tuntuu hurjalta, että 60% ei enää yläasteella syö kouluruokaa
Mitä ihmettä ne oikeen sitten mättää, energiajuomia? Ihmeellisiä kermaperseitä nämä nykynuoret!-----------
Kouluruoka maistuu Vantaalla vain harvoille, jos on uskominen tuoreisiin kouluterveyskyselyn tuloksiin.
Kyselyn tulokset melko karuja. Reilu puolet vantaalaisista yläkoululaisista eivät käy syömässä koululounasta. Yläkouluikäisistä 7.–8.-luokkalaisista tytöistä reilu 60 prosenttia ei syö kouluruokaa. Lukioikäisistä koululounaan jättää syömättä vajaa 43 prosenttia opiskelijoista. Ammatillisissa oppilaitoksissa yli puolet jättää kouluruoan syömättä.
Helsingissä ja Espoossa koululounas maistuu paremmin ja sen jättää syömättä noin 44 prosenttia yläkoululaisista.
Koululounas on maultaan hyvää vain joka neljännen vantaalaisen yläkoululaisen mielestä. Vielä harvemman yläkoululaisen mielestä koululounas on laadultaan hyvää.
Koulussa tarjottavat ateriat maistuvat kyselyn mukaan paremmin 4.–5-. luokkalaisille vantaalaisille, mutta siltikin alle puolet kokee maun ja laadun hyväksi.
Myös kotona syötävän aamupalan moni jättää syömättä. Yli 46 prosenttia yläkoululaisista ei syö aamupalaa. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista yli puolet jättää aamiaisen väliin.
Vantaalla valtaosaan kouluista lounaat valmistaa Vantti. Muutamiin kouluihin kouluateriat valmistaa Palmia.
Vantin ateriapalvelujohtaja Hannakaisa Haanpään mukaan tällä hetkellä oppilasta kohden ruokaa valmistetaan Vantissa noin 2,10 eurolla. Yle julkaisi hiljattain laskurin, jolla voi tarkastella, millaisella summalla omassa kotikunnassa ruokaa valmistetaan. Ylen laskurin mukaan Vantaalla käytetään kouluruokaan rahaa toiseksi vähiten koko Suomessa, 1,78 euroa.
Sillä on vaikutusta, millä tavoin kouluruoasta puhutaan.
– Hinnat eivät ole täysin vertailukelpoisia eri kuntien välillä. Hintoihin vaikuttaa moni asia, Haanpää huomauttaa.
Haanpään mukaan hänellä ei ole tietoa, tehdäänkö Vantaalla toiseksi halvimmalla kouluruokaa koko maassa. Edullisesti joka tapauksessa tehdään.
Haanpää vakuuttaa, että ruoan hinnan ja muiden kustannusten nousu ei näy oppilaiden lautasilla Vantin toimittamissa aterioissa.
– Mitään ei ole jätetty pois.
Haanpään mukaan päinvastoin. Vantti on lisännyt aterian hintaan joitain senttejä tälle lukuvuodelle.
Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalon mukaan kyseessä on noin 430 000 euron lisärahoitus, jota syksyn aikana tehdään todeksi koulujen keittiöissä. Ruokasalien viihtyvyyteen on satsattu tälle vuodelle yli 200 000 euroa.
Kaikkiaan Vantaa käyttää tänä vuonna perusopetuksen kouluruokailuun 8,2 miljoonaa euroa ja toisen asteen opiskelijaruokailuun 2 miljoonaa euroa.
Myös ensi vuodelle kaupunki suuntaa miljoonan euron lisärahoituksen kouluruokaan.
Haanpään mukaan Vantti haluaa panostaa ennen kaikkea kouluruoan vetovoimaan sekä ympäristöystävällisyyteen.
Vetovoimaa Vantti haluaa lisätä erilaisilla teemapäivillä, kuten korvapuusti-, hampurilais-, hodari- ja donitsipäivillä. Oppilaiden toiveesta kouluihin tuodaan maustekastikkeet, jotka ovat vapaasti tarjolla.
Kasvisruoan kehitystyötä jatketaan edelleen. Pehmeitä leipiä tarjoillaan useammin ja salaattipöytään lisätään proteiineja.
Naapurikunnissa euroja laitetaan kouluruoka-annokseen enemmän. Miten Vantti pystyy parannuksiin niukalla rahamäärällä?
– Teemme isoja massoja ruokaa. Ruokalistan suunnittelulla on tärkeä rooli. Lisäksi edelleen panostamme hävikin torjuntaan, hän selvittää.
Haanpää on huolissaan kouluterveyskyselyn tuloksista. Hän haluaa kääntää katsetta myös aikuisten vastuuseen.
– Alakoululaisille ruoka maistuu paremmin, mutta yläkoululaisten suhtautuminen muuttuu negatiivisemmaksi. Mielestäni kotoa käsin voidaan tehdä paljon, koska esimerkiksi sillä on vaikutusta, millä tavoin kouluruoasta puhutaan, Haanpää sanoo.
– Kouluruoka ei ole gourmeeta, mutta se on hyvää ja ravitsevaa ruokaa.
