V
vierailija
Vieras
HS:
AMMATTIRIKOLLISET hyödyntävät turvapaikan hakemista omaisuusrikoksien tehtailussa, kertoo keskusrikospoliisi.
Krp:n mukaan ilmiö koskee etenkin valkovenäläisiä ja georgialaisia maasta toiseen liikkuvia omaisuusrikollisia.
Joskus turvapaikkaa on haettu heti maahantulon jälkeen ja rikoksia on tehty turvapaikkakäsittelyn aikana. Rikolliset ovat hyödyntäneet ilmaista asumista vastaanottokeskuksissa.
Jossain tapauksissa taas turvapaikkaa on haettu siinä vaiheessa, kun rikolliset ovat jääneet kiinni omaisuusrikoksista.
Ilmi on tullut myös joitain tapauksia, joissa georgialaisia on pyrkinyt Suomeen väärillä identiteeteillä, koska heillä on ollut kielteisiä turvapaikkapäätöksiä jo muista EU-maista.
Molemmista maista tulevat rikollisryhmät tekevät tyypillisesti sarjamaisesti paljon pieniä omaisuusrikoksia ja työskentelevät kansainvälisesti toimivien rikollisorganisaatioiden lukuun.
”Liikkuvat valkovenäläisrikolliset hyödyntävät hyvin usein turvapaikkamenettelyä, mikä tarjoaa mahdollisuuden edulliseen majoittumiseen ja moniin muihin palveluihin. Myös valtaosa rikoksista epäillyistä georgialaisista on Suomessa turvapaikanhakijoina”, kertoo rikoskomisario Minna Laukka krp:stä.
LAUKAN mukaan tänä vuonna Suomessa on jäänyt kiinni tavanomaista suurempi määrä georgialaisia, joita epäillään erilaisista omaisuusrikoksista näpistyksistä asuntomurtoihin.
Laukka kertoo, että georgialaisia epäiltyjä on vielä lukumääräisesti pieni joukko. Tilannetta kuitenkin seurataan, sillä Ruotsissa on jo havaittu lukuisia georgialaisia varasliigoja.
Alkuvuonna georgialaisepäiltyjä on Suomessa kirjattu noin 50 varkaustapaukseen ja 60 näpistykseen.
Georgialaiset saivat viisumivapauden Suomeen tämän vuoden maaliskuussa.
Krp:n mukaan valkovenäläisten rikollisten aktiivisuus on ollut Suomessa tänä vuonna samaa luokkaa kuin aiempinakin vuosina.
Valkovenäjä on ollut perinteisesti yksi niistä Itä-Euroopan maista, joista tehdään keikkoja myös Suomeen.
Valkovenäläisiä epäiltyjä on viime vuosina kirjattu epäiltyinä 60–150 varkausrikokseen vuosittain. Lisäksi ilmi on tullut saman verran näpistystapauksia.
MAAHANMUUTTOVIRASTON turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo vahvistaa krp:n kuvaileman ilmiön.
”Tietyistä valtioista tulee yksittäisiä hakijoita, joilla ei ole perusteita turvapaikkaan, eikä heihin kohdistu kotimaassaan minkäänlaista vainoa. Prosessin ajan sitten tehdään niin paljon omaisuusrikoksia kuin ehditään”, Repo kertoo.
Revon mukaan jokin aika sitten eräästä vastaanottokeskuksesta ilmoitettiin, että nuorten miesten ryhmä nukkui kaiket päivät ja lähti aina öisin kiertämään.
”Ei tämä kivalta tunnu, että järjestelmää käytetään tällä tavalla törkeästi hyväksi. Saa katon pään päälle vastaanottokeskuksessa, perustoimeentulon ja terveydenhuollon. Se on törkeää toimintaa”, Repo sanoo.
Repo kertoo, että maahanmuuttovirasto ja poliisi tekevät yhteistyötä, jotta perusteettomat turvapaikkahakemukset saadaan käsiteltyä mahdollisimman nopeasti ja rikolliset poistettua maasta.
Ennen käännyttämistä rikoksiin syyllistyneet käyvät Suomessa läpi rikosprosessin. Heille voidaan myös langettaa maahantulokielto Schengen-alueelle.
REVON mukaan georgialaisten ja valkovenäläisten ei ole ylipäätään helppoa saada Suomesta turvapaikkaa.
Repo kertoo, että tänä vuonna on tehty noin 40 Georgian kansalaista koskevaa turvapaikkapäätöstä ja niistä kaikki ovat olleet kielteisiä.
Valkovenäläisiä koskevia päätöksiä on tehty noin 30 ja myös ne ovat olleet kielteisiä.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Tausta: Schengenin tulo on ”näkynyt ja tuntunut” rikollisuudessa
RAJAT ylittävä liikkuva rikollisuus alkoi nousta otsikoihin Suomessa viime vuosikymmenen lopulla, kun Viron ohella monet muut Itä-Euroopan maat olivat liittyneet Schengeniin.
Schengenin itälaajenemisesta, joka poisti rajatarkastukset esimerkiksi Suomen ja Viron väliltä, tulee joulukuussa kymmenen vuotta.
Laajeneminen helpotti tavallisten ihmisten matkustamisen lisäksi myös rikollisten liikkumista. Omaisuusrikollisuus alkoi keskusrikospoliisin mukaan lisääntyä Suomessa voimakkaasti aina huippuvuoteen 2014 asti.
Sen jälkeen määrät ovat laskeneet, mutta esimerkiksi asuntomurtojen määrät ovat pysyneet korkeina. Ilmiötä selittävät krp:n mukaan liikkuvat rikollisryhmät.
Ulkomaan kansalaisten osuus omaisuusrikoksista epäillyistä on asettunut yhdentoista prosentin tuntumaan.
KRP:N mukaan Viron kansalaiset ovat Suomessa selvästi suurin omaisuusrikoksista epäiltyjen ulkomaalaisten ryhmä.
Virolaisten rikollisten lisäksi Suomessa aktiivisimmin liikkuvat rikolliset ovat krp:n mukaan Venäjän ja Romanian kansalaisia.
Aktiivisimpiin ryhmiin kuuluvat myös liettualaiset, latvialaiset, puolalaiset, valkovenäläiset ja bulgarialaiset rikolliset.
Esimerkiksi latvialaisrikollisten epäillään murtautuneen tänä keväänä liiketiloihin useilla paikkakunnilla ja anastaneen koneita ja työkaluja.
KUN Suomen Schengen-jäsenyyttä valmisteltiin 1990-luvun lopussa, liikkuvan rikollisuuden lisääntymistä ei osattu juuri ennakoida.
Eikä sitä osattu täysin ennakoida vielä siinäkään vaiheessa, kun Viron ohella monet muut Itä-Euroopan maat tulivat mukaan.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Ahon mukaan 90-luvulla ajateltiin, että Suomen jäsenyydellä olisi vaikutusta lähinnä huumerikollisuuteen, ajoneuvorikollisuuteen ja laittoman maahantulon torjuntaan.
Samaan aikaan Schengenin kuitenkin myös odotettiin parantavan poliisiyhteistyötä ja tietojen vaihtoa.
AHO toteaa, että kaikkia Schengenin vaikutuksia ei edes olisi voitu ennakoida, koska maailma ja rikollisuus sen mukana ovat vuosien mittaan muuttuneet.
”Myös suomalaisten rikollisuus on muuttunut. Ei se ole samanlaista kuin 1990-luvulla. Vielä 2000-luvun alussa omaisuusrikosluvut olivat huimia esimerkiksi ajoneuvorikollisuudessa”, Aho sanoo.
Varkausrikosten määrä laskikin Suomen Schengen-jäsenyyden alussa 2000-luvun alkupuolella tasaisesti. Vasta Schengenin itälaajeneminen käänsi luvun taas nousuun.
”Lähtihän rikollisuus nousuun. Se näkyi ja tuntui etenkin päivittäisrikoksissa, kuten näpistyksissä, hurjan paljon. Poliisilla ei ollut silloin samanlaisia valmiuksia ja osaamista kuin tänä päivänä”, Aho sanoo.
Ahon mukaan liikkuva rikollisuus on tullut jäädäkseen ja vaatii poliisilta päivittäin kovaa työtä. ”Tänä päivänäkin Suomessa on useita ulkomaalaisia rikollisryhmiä, mutta ilmiö pysyy hallinnassa.”
Aho toteaa myös, ettei rikollisuuden muutos ole pysähtynyt. Viime vuosien ilmiönä on ollut esimerkiksi petosrikollisuuden voimakas lisääntyminen.
VIIMEKERTAISEN Schengenin laajentumisen jälkeen Suomi on ollut kriittinen uusille jäsenmaille. Suomi on ollut yhtenä maana torppaamassa Romanian ja Bulgarian liittymisen.
Schengen-alueeseen kuulumattomuus ei kuitenkaan estä romanialaisten tai bulgarialaisten rikollisten oleskelua Suomessa, koska molemmat maat ovat EU:n jäsenmaita.
Romanialaiset rikolliset eivät enää näy ainoastaan omaisuusrikostilastoissa, vaan tämän ja viime vuoden aikana kymmeniä romanialaisia on otettu kiinni myös laajamittaisesta pillerikaupasta epäiltyinä.
Lisäksi rikolliset myös Schengenin ja EU:n ulkopuolelta pääsevät maahan joko suoraan tai toisten Schengen-maiden kautta.
Georgian ja koko Schengen-alueen välillä alkoi viisumivapaus tämän vuoden maaliskuussa. Sen sijaan Valko-Venäjän ja Venäjän kanssa viisumivapautta ei ole.
MONET liikkuvan rikollisuuden parissa työskentelevät poliisit haikailevat rajatarkastuksia takaisin, jolloin rikollisten liikkumista olisi helpompi kontrolloida.
Tällä hetkellä Suomeen on hyvin helppo tulla takaisin, vaikka olisi jo aiemmin joutunut maahantulokieltoon.
Aho ei usko, että pelkästään rajatarkastusten palauttaminen pysäyttäisi rikollisten liikkumista. Jo nyt on viitteitä siitä, että ryhmät käyttävät sujuvasti myös vääriä identiteettejä.
Samalla rajatarkastukset hidastaisivat muiden ihmisten liikkumista.
Toisaalta asuntomurrot ovat krp:n mukaan vähentyneet tänä vuonna edellisvuoteen verrattuna. Krp arvioi, että syynä voi olla tiukentuneet rajatarkastukset Ruotsissa, sillä liikkuvat rikollisryhmät käyttävät Ruotsia usein kauttakulkumaana.
Ruotsi otti sisärajatarkastukset käyttöön Juutinrauman sillalla ja Tanskasta tulevissa junissa marraskuussa 2015 pakolaiskriisin vuoksi.
Myös Saksassa, Itävallassa, Norjassa ja Tanskassa on käytössä väliaikaiset sisärajatarkastukset. Euroopan neuvosto on kehottanut maita luopumaan niistä marraskuuhun mennessä.
SUOMESSA sisärajatarkastusten palauttamista ei koettu tarpeelliseksi edes pakolaiskriisin edessä, kertoo Rajavartiolaitoksen raja- ja meriosaston päällikkö, kenraalimajuri Pasi Kostamovaara.
Kostamovaaran mukaan tehostettu ulkomaalaisvalvonta yhdessä poliisin ja tullin kanssa Tornion rajalla oli riittävä toimenpide. Tilanne saatiin sillä kontrolliin.
Rajavartiolaitoksen voimavarat olivat ja ovat sidotut ulkorajalle eli pääasiassa itärajalle, jonka kautta alkoi myös tihkua turvapaikanhakijoita Suomeen.
Kostamovaara ei haikaile pysyviä sisärajatarkastuksia takaisin. ”Vapaa liikkuvuus on ollut yksi Euroopan integraation saavutuksista ja sitä pitää vaalia”, hän sanoo.
AMMATTIRIKOLLISET hyödyntävät turvapaikan hakemista omaisuusrikoksien tehtailussa, kertoo keskusrikospoliisi.
Krp:n mukaan ilmiö koskee etenkin valkovenäläisiä ja georgialaisia maasta toiseen liikkuvia omaisuusrikollisia.
Joskus turvapaikkaa on haettu heti maahantulon jälkeen ja rikoksia on tehty turvapaikkakäsittelyn aikana. Rikolliset ovat hyödyntäneet ilmaista asumista vastaanottokeskuksissa.
Jossain tapauksissa taas turvapaikkaa on haettu siinä vaiheessa, kun rikolliset ovat jääneet kiinni omaisuusrikoksista.
Ilmi on tullut myös joitain tapauksia, joissa georgialaisia on pyrkinyt Suomeen väärillä identiteeteillä, koska heillä on ollut kielteisiä turvapaikkapäätöksiä jo muista EU-maista.
Molemmista maista tulevat rikollisryhmät tekevät tyypillisesti sarjamaisesti paljon pieniä omaisuusrikoksia ja työskentelevät kansainvälisesti toimivien rikollisorganisaatioiden lukuun.
”Liikkuvat valkovenäläisrikolliset hyödyntävät hyvin usein turvapaikkamenettelyä, mikä tarjoaa mahdollisuuden edulliseen majoittumiseen ja moniin muihin palveluihin. Myös valtaosa rikoksista epäillyistä georgialaisista on Suomessa turvapaikanhakijoina”, kertoo rikoskomisario Minna Laukka krp:stä.
LAUKAN mukaan tänä vuonna Suomessa on jäänyt kiinni tavanomaista suurempi määrä georgialaisia, joita epäillään erilaisista omaisuusrikoksista näpistyksistä asuntomurtoihin.
Laukka kertoo, että georgialaisia epäiltyjä on vielä lukumääräisesti pieni joukko. Tilannetta kuitenkin seurataan, sillä Ruotsissa on jo havaittu lukuisia georgialaisia varasliigoja.
Alkuvuonna georgialaisepäiltyjä on Suomessa kirjattu noin 50 varkaustapaukseen ja 60 näpistykseen.
Georgialaiset saivat viisumivapauden Suomeen tämän vuoden maaliskuussa.
Krp:n mukaan valkovenäläisten rikollisten aktiivisuus on ollut Suomessa tänä vuonna samaa luokkaa kuin aiempinakin vuosina.
Valkovenäjä on ollut perinteisesti yksi niistä Itä-Euroopan maista, joista tehdään keikkoja myös Suomeen.
Valkovenäläisiä epäiltyjä on viime vuosina kirjattu epäiltyinä 60–150 varkausrikokseen vuosittain. Lisäksi ilmi on tullut saman verran näpistystapauksia.
MAAHANMUUTTOVIRASTON turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo vahvistaa krp:n kuvaileman ilmiön.
”Tietyistä valtioista tulee yksittäisiä hakijoita, joilla ei ole perusteita turvapaikkaan, eikä heihin kohdistu kotimaassaan minkäänlaista vainoa. Prosessin ajan sitten tehdään niin paljon omaisuusrikoksia kuin ehditään”, Repo kertoo.
Revon mukaan jokin aika sitten eräästä vastaanottokeskuksesta ilmoitettiin, että nuorten miesten ryhmä nukkui kaiket päivät ja lähti aina öisin kiertämään.
”Ei tämä kivalta tunnu, että järjestelmää käytetään tällä tavalla törkeästi hyväksi. Saa katon pään päälle vastaanottokeskuksessa, perustoimeentulon ja terveydenhuollon. Se on törkeää toimintaa”, Repo sanoo.
Repo kertoo, että maahanmuuttovirasto ja poliisi tekevät yhteistyötä, jotta perusteettomat turvapaikkahakemukset saadaan käsiteltyä mahdollisimman nopeasti ja rikolliset poistettua maasta.
Ennen käännyttämistä rikoksiin syyllistyneet käyvät Suomessa läpi rikosprosessin. Heille voidaan myös langettaa maahantulokielto Schengen-alueelle.
REVON mukaan georgialaisten ja valkovenäläisten ei ole ylipäätään helppoa saada Suomesta turvapaikkaa.
Repo kertoo, että tänä vuonna on tehty noin 40 Georgian kansalaista koskevaa turvapaikkapäätöstä ja niistä kaikki ovat olleet kielteisiä.
Valkovenäläisiä koskevia päätöksiä on tehty noin 30 ja myös ne ovat olleet kielteisiä.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Tausta: Schengenin tulo on ”näkynyt ja tuntunut” rikollisuudessa
RAJAT ylittävä liikkuva rikollisuus alkoi nousta otsikoihin Suomessa viime vuosikymmenen lopulla, kun Viron ohella monet muut Itä-Euroopan maat olivat liittyneet Schengeniin.
Schengenin itälaajenemisesta, joka poisti rajatarkastukset esimerkiksi Suomen ja Viron väliltä, tulee joulukuussa kymmenen vuotta.
Laajeneminen helpotti tavallisten ihmisten matkustamisen lisäksi myös rikollisten liikkumista. Omaisuusrikollisuus alkoi keskusrikospoliisin mukaan lisääntyä Suomessa voimakkaasti aina huippuvuoteen 2014 asti.
Sen jälkeen määrät ovat laskeneet, mutta esimerkiksi asuntomurtojen määrät ovat pysyneet korkeina. Ilmiötä selittävät krp:n mukaan liikkuvat rikollisryhmät.
Ulkomaan kansalaisten osuus omaisuusrikoksista epäillyistä on asettunut yhdentoista prosentin tuntumaan.
KRP:N mukaan Viron kansalaiset ovat Suomessa selvästi suurin omaisuusrikoksista epäiltyjen ulkomaalaisten ryhmä.
Virolaisten rikollisten lisäksi Suomessa aktiivisimmin liikkuvat rikolliset ovat krp:n mukaan Venäjän ja Romanian kansalaisia.
Aktiivisimpiin ryhmiin kuuluvat myös liettualaiset, latvialaiset, puolalaiset, valkovenäläiset ja bulgarialaiset rikolliset.
Esimerkiksi latvialaisrikollisten epäillään murtautuneen tänä keväänä liiketiloihin useilla paikkakunnilla ja anastaneen koneita ja työkaluja.
KUN Suomen Schengen-jäsenyyttä valmisteltiin 1990-luvun lopussa, liikkuvan rikollisuuden lisääntymistä ei osattu juuri ennakoida.
Eikä sitä osattu täysin ennakoida vielä siinäkään vaiheessa, kun Viron ohella monet muut Itä-Euroopan maat tulivat mukaan.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Ahon mukaan 90-luvulla ajateltiin, että Suomen jäsenyydellä olisi vaikutusta lähinnä huumerikollisuuteen, ajoneuvorikollisuuteen ja laittoman maahantulon torjuntaan.
Samaan aikaan Schengenin kuitenkin myös odotettiin parantavan poliisiyhteistyötä ja tietojen vaihtoa.
AHO toteaa, että kaikkia Schengenin vaikutuksia ei edes olisi voitu ennakoida, koska maailma ja rikollisuus sen mukana ovat vuosien mittaan muuttuneet.
”Myös suomalaisten rikollisuus on muuttunut. Ei se ole samanlaista kuin 1990-luvulla. Vielä 2000-luvun alussa omaisuusrikosluvut olivat huimia esimerkiksi ajoneuvorikollisuudessa”, Aho sanoo.
Varkausrikosten määrä laskikin Suomen Schengen-jäsenyyden alussa 2000-luvun alkupuolella tasaisesti. Vasta Schengenin itälaajeneminen käänsi luvun taas nousuun.
”Lähtihän rikollisuus nousuun. Se näkyi ja tuntui etenkin päivittäisrikoksissa, kuten näpistyksissä, hurjan paljon. Poliisilla ei ollut silloin samanlaisia valmiuksia ja osaamista kuin tänä päivänä”, Aho sanoo.
Ahon mukaan liikkuva rikollisuus on tullut jäädäkseen ja vaatii poliisilta päivittäin kovaa työtä. ”Tänä päivänäkin Suomessa on useita ulkomaalaisia rikollisryhmiä, mutta ilmiö pysyy hallinnassa.”
Aho toteaa myös, ettei rikollisuuden muutos ole pysähtynyt. Viime vuosien ilmiönä on ollut esimerkiksi petosrikollisuuden voimakas lisääntyminen.
VIIMEKERTAISEN Schengenin laajentumisen jälkeen Suomi on ollut kriittinen uusille jäsenmaille. Suomi on ollut yhtenä maana torppaamassa Romanian ja Bulgarian liittymisen.
Schengen-alueeseen kuulumattomuus ei kuitenkaan estä romanialaisten tai bulgarialaisten rikollisten oleskelua Suomessa, koska molemmat maat ovat EU:n jäsenmaita.
Romanialaiset rikolliset eivät enää näy ainoastaan omaisuusrikostilastoissa, vaan tämän ja viime vuoden aikana kymmeniä romanialaisia on otettu kiinni myös laajamittaisesta pillerikaupasta epäiltyinä.
Lisäksi rikolliset myös Schengenin ja EU:n ulkopuolelta pääsevät maahan joko suoraan tai toisten Schengen-maiden kautta.
Georgian ja koko Schengen-alueen välillä alkoi viisumivapaus tämän vuoden maaliskuussa. Sen sijaan Valko-Venäjän ja Venäjän kanssa viisumivapautta ei ole.
MONET liikkuvan rikollisuuden parissa työskentelevät poliisit haikailevat rajatarkastuksia takaisin, jolloin rikollisten liikkumista olisi helpompi kontrolloida.
Tällä hetkellä Suomeen on hyvin helppo tulla takaisin, vaikka olisi jo aiemmin joutunut maahantulokieltoon.
Aho ei usko, että pelkästään rajatarkastusten palauttaminen pysäyttäisi rikollisten liikkumista. Jo nyt on viitteitä siitä, että ryhmät käyttävät sujuvasti myös vääriä identiteettejä.
Samalla rajatarkastukset hidastaisivat muiden ihmisten liikkumista.
Toisaalta asuntomurrot ovat krp:n mukaan vähentyneet tänä vuonna edellisvuoteen verrattuna. Krp arvioi, että syynä voi olla tiukentuneet rajatarkastukset Ruotsissa, sillä liikkuvat rikollisryhmät käyttävät Ruotsia usein kauttakulkumaana.
Ruotsi otti sisärajatarkastukset käyttöön Juutinrauman sillalla ja Tanskasta tulevissa junissa marraskuussa 2015 pakolaiskriisin vuoksi.
Myös Saksassa, Itävallassa, Norjassa ja Tanskassa on käytössä väliaikaiset sisärajatarkastukset. Euroopan neuvosto on kehottanut maita luopumaan niistä marraskuuhun mennessä.
SUOMESSA sisärajatarkastusten palauttamista ei koettu tarpeelliseksi edes pakolaiskriisin edessä, kertoo Rajavartiolaitoksen raja- ja meriosaston päällikkö, kenraalimajuri Pasi Kostamovaara.
Kostamovaaran mukaan tehostettu ulkomaalaisvalvonta yhdessä poliisin ja tullin kanssa Tornion rajalla oli riittävä toimenpide. Tilanne saatiin sillä kontrolliin.
Rajavartiolaitoksen voimavarat olivat ja ovat sidotut ulkorajalle eli pääasiassa itärajalle, jonka kautta alkoi myös tihkua turvapaikanhakijoita Suomeen.
Kostamovaara ei haikaile pysyviä sisärajatarkastuksia takaisin. ”Vapaa liikkuvuus on ollut yksi Euroopan integraation saavutuksista ja sitä pitää vaalia”, hän sanoo.
