Apua, onko tämä jokin enne?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja :`((
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

:`((

Vieras
Ennen isoisäni kuolemaa aloimme paljon puhumaan niistä ajoista, kun olin pieni ja yhteisistä muistoista..emme tosin tienneet että isoisä poistuu pian keskuudestamme vaan tämä tapahtui yllättäen, mutta yhdistin nämä kaksi asiaa toisiinsa.. Ensin yhdessä muisteltiin ja sitten isoisä vietiin pois.

Nyt minulla on samanlaisia ajatuksia omasta lapsestani..poikani on 8 vuotias ja jatkuvasti minä ja kaikki läheiset puhuvat hänelle, että sinä teit pienenä noin ja näin..muistatkos..

Onko tämä merkki samasta asiasta, kuin ylempänä? Toivottavasti eih :`( Mitä minun pitää tehdä?

Onko tämä muistelu aivan normaalia, minulla ensimmäinen lapsi vasta kyseessä vaikka lähipiiriin on paljon lapsia syntymässä ei heiltä saa tietoa tästä.. APUJA? :`(
 
Kyllä mä ainakin muistelen 5-vuotiaani kanssakin menneitä, eli esim hänen vauva-aikojaan. On niistä kovinkin kiinnostunut. monestihan myös vanhusten kanssa muistellaan menneitä. Eli ihan normaaleja keskustelunaiheita.
 
Joo, tässä asiassa kannattaa oikein piehtaroida! Tottakai täällä eletään ihan enteiden varassa, ja puhumallahan kaikki manaavat sairauksia ja onnettomuuksia jatkuvasti itselleen ja toisilleen (siis ne, jotka eivät pistele voodoo-nukkeja).

Mutta jos ei hypi jalkakäytävillä ja marketeissa laattojen viivojen päälle, niin kaikki menee hyvin.
 
Ei se ole mikään enne. On ihan normaalia että vanha ihminen haluaa puhua menneistä ajoista. Niin minäkin puhuin mummoni kanssa, me puhuttiin usein siitä kun minä olin pieni, ja kun mummo oli pieni.
Samasta syystä lapselle puhutaan niitä. Lapsi tykkää, kun hänelle puhutaan niistä asioista kun hän oli pieni :)
 
Ei se ole mikään enne. On ihan normaalia että vanha ihminen haluaa puhua menneistä ajoista. Niin minäkin puhuin mummoni kanssa, me puhuttiin usein siitä kun minä olin pieni, ja kun mummo oli pieni.
Samasta syystä lapselle puhutaan niitä. Lapsi tykkää, kun hänelle puhutaan niistä asioista kun hän oli pieni :)

Kiitos kannustavista vastauksista..olen täällä ollut jo aivan paniikissa tästä syystä..mutta hyvä, että tekin koette tämän "lapsuuden" muistelun normaalina :)
 
Voi hyvänen aika. Ei ole tarkoitus loukata, mutta en tiedä kumpi on surulllisempaa: se, että olet taipuvainen uskomaan tuollaista rajatietohömppää, vai se, että tunnut saavan mielenrauhan heti, kun joku jossain interwebin palstalla sua rauhoittelee. Kannattaisko sun kehittää vähän itsenäistä ajattelua?
 
parista ekasta vuodesta ainakin mun lapseni on kiinnostunut, koska ei niitä niin hyvin itse muista. Ja tykkää kovasti vauvoista.

Ei nyt tosiaankaan kannata tämän asian takia mielenterveyttään menettää.

Nii munkin 3v on kovasti kiinnostunu omasta menneisyydestään, millanen oli vauvana jne ja kattoo videoita+puhuu niitä mitä muistaa.
 

Yhteistyössä