Varautuneet ja reippaat lapset yhdessä, miten sujuu?

[se toinen äiti]

Miten teillä reippaiden lasten äideillä sujuu tapaamiset/leikit arempien kavereiden kanssa? Mulla itselläni kaksi reipasta, rohkeaa ja sosiaalista lasta ja yhdellä kaverilla vetäytyvä, arka lapsi (suunilleen samanikäisiä kaikki, 2,5-3v) ja nyt on pikkuhiljaa alkanu ahistaa leikkituokiot ja tapaamiset tän äidin ja lapsen kanssa kun homma etenee AINA tämän aran lapsen ehdoilla. Esim. minun lapset eivät saa ottaa lelua häneltä, mutta hän saa ottaa minun lapsilta ("koska se on sille niin tärkeä lelu", sanoo äiti). Jos minun lapset haluaa keinua ja tämä toinen potkia pallolla, niin aran lapsen äiti vetää kaikki potkimaan palloa yms.
Omat lapseni menevät helposti "lähelle", esim. halaavat, ottavat kädestä tms. ei ole koskaan purrut tai lyönyt tätä kyseessä olevaa(eikä kyllä muitakaan), mut heti kun lähestyvät, äiti hyökkää "pelastamaan" omansa ja varoittaa mun lapsia, että älä vaan pure/läppää...
Joo, alkaa ahistaa enkä pian enää jaksa pitäää yhteyttä, vaikka ihan kiva äiti onkin!

 

[Cassyput]

Siis eihän tuossa ole lainkaan ongelmana se arka lapsi, vaan se äiti.

 

[ap]

Siis eihän tuossa ole lainkaan ongelmana se arka lapsi, vaan se äiti.

Juu, totta, huonosti valittu otsikko. Mutta toisaalta tuonikäiset on kuitenkin vielä äidin valvovan silmän alla! Eikä lapsessa mitään vikaa ookaan (eikä äidissäkään!)suloinen lapsi! Mut mua alkaa väsyttää, että mun lasten pitää olla sparraajina!

 

[vauhtiäiti]

Siis eihän tuossa ole lainkaan ongelmana se arka lapsi, vaan se äiti.

Aivan samaa mieltä! Meillä kaksi reipasta, vilkasta ja vauhdikasta poikaa. Ystäväpiiriimme kuuluu ns. arkoja ja vilkkaita lapsia. Leikit näiden arempien kanssa menee hyvin, molemmat saavat siitä paljon irti. Meidän lapset joutuvat/saavat harjoitella rauahllisempia leikkejä ja toisen huomioon ottamista normaalia enemmän ja nämä aremmat usein "repäisevät ja hiukan jopa villintyvät" vauhdikkaampiin leikkeihin lastemme kanssa. Vanhemmista se on kaikki kiinni1
juuri vietimme juhannuksen tällaisen ystäväperheen kanssa, jossa ns arempi lapsi ja kaikki -etenkin lapset- nauttivat yhdessäolosta=)

 

[leena]

olen tälläisen aran lapsen äiti, ja mulla on äiti kaverina jolla reipas ja rohkea samanikäinen tyttölapsi 2v kuin mulla.

Tunnen myös että vierailut ovat raskaita koska oma lapseni taas jää niin helposti sivustaseuraajaksi, ilman että ottaa leikkeihin osaa/ leikkii olenkaan. Enkä oikein tiedä / osaa tukea lastani reipastumaan leikkeihin tämän lapsen seurassa.

kukaan ei tietenkään saa ottaa lelua keneltäkään, ei arka eikä reipas. meillä on enemmän niin että tämä reipas ottaa keikki lelut meidän tytöltä, vaikka hänen äitinsä sanoo ettei ikinä ota keltään muulta kun meidän tytöltä. myöskin tämä reipas lapsi läpsii välillä

ymmärään että tilanne on hankala, hankala se on varmasti toisella puolellakin jos ystäväsi ymmärtää tilanteen. Voisitteko puhua asiasta rakentavassa hengessä?

Itseäni on helpottanut se että olen töissä, emme näe niin usein ja toisaalta tiedän etten ole vahtimassa päiväkodissakaan, niin en vahdi hulluna kotonakaan.

 

[vauhtiäiti]

samaa mietin, että voisitko puhua äidille? Meidän ystäväperheemme vanhemmat osaavat mielestäni hienosti rohkaista lastaan esim. "sano, jos et tykkää kun "matti" halaa sinua". Lasta siis opetetaan itse pitämään puoliaan ei niin, että vanhemmat olisivat koko ajan suojamuurina ympärillä Ja toki me vilkkaampien lasten vanhemmat vastaavasti muistutamme omiamme, että "ei saa mennä halaamaan, jos "matti" ei tykkää. Kysy "matilta" saatko halata".
Ehkä meillä ei ole asiasta ongelmaa senkään vuoksi, että selvästi meillä vanhemmilla on samantapaiset kasvatustyylit vaikka lapsemme ovatkin täysin erilaisia luonteeltaan.
Rohkaisen kuitenkin puhumaan ystävällesi! Kummankaan lapset eivät saisi joutua liikaa sparraamaan, mutta molempien on varmasti hyvä harjoitella ns erilaisten (kuin itse) lasten kanssa leikkimistä.

 

[ap]

Juu, samaa mieltä olen, että lasten on hyvä oppia leikkimään ja toimimaan erilaiset lasten kanssa. Mut tämä kaverini ei suinkaan yritäkään "rohkaista" lastaan, vaan on aivan äärimmäisen ylisuojeleva, seim. jos minun lapsi lähestyy, menee tosiaan siihen väliin ja nostaa omansa pois ja sanoo mun lapselle, että älä vaan pure/lyö, vaikkei niin ole koskaan käynyt. Ja mä tosiaan sanonkin usein omilleni, että älä halaa, kun "matti" ei tykkää.

Mut toisaalta "matti" saa olla omanlaisensa, miksei se vilkas lapsi saa olla omanlaisensa??


Olen joskus sanonut tälle äidille ihan nätisti, että kannattaa vaan yrittää lapsen joskus itse antaa pärjätä tilanteissa (siis tottakai vanhemmat siinä lähellä ja seuraamassa tilannetta), mut kohtelee tätä melkein 3v kuin pientä vauvaa

 

[Madicken04]

Jaa-a. Itselläni on 3v tyttö. Arka tuntuu ehkä oudolta sanalta, mutta siis sosiaalisesti rajoitunut kuitenkin, myös motorinen ja puheen kehitys viivästyneet huomattavasti. Autismiepäilynä odottaa tutkimuksia.

Mutta itse siis tykkään noista reippaista lapsista tytön akvereina, koska he omalla toiminnallaan vetävät tyttöä mukaan leikkeihinsä. Tyttö kuitenkin viihtyy toisten lasten seurassa, vaikkei itse oikein osaa sinne hakeutua eikä pärjää kaikissa ikätovereidensa touhuissa. Ihan järkeilleen olen aina varonut menemästä väliin tai puuttumasta tilanteisiin jos ei ole oikeaa vaaranpaikkaa olemassa ja mielestäni tyttö on kehittynyt sosiaalisssa suhteissaan juuri näiden muiden lasten esimerkin ansioista. Se että toinen tulee vaikka kädestä kiinni hakien noutamaan mukaan leikkeihin ja kannustaa sellaiseenkin mikä tytölle on vaikeaa, tuo myös onnistumisentunteita lapselleni. On ihanaa nähdä hänet touhuamassa muiden kanssa, enkä usko että tämä olisi mahdollista jos olisin aina ollut menossa väliin kun huomaisin tilanteen olevan lapselleni jotenkin hämmentävä.

muoks. ja reippailla lapsilla tarkoitin tässä sellaisia iloisia ja touhukkaita lapsia jotka kuitenkin leikkivät ns. kiltisti, eivät toista tönien ja tyrkkien jne. Tottakai joskus leikit menevät raisummiksi niin että motorisesti heikomman lapseni on vaikea pysyä mukana, silloin saatan muistuttaa muita lapsia siitä ettei xxx vielä osaa sitä eikä tätä, eli kannattaa varoa hänen kanssaan vähän.