Varoitus,sisältää ahdistusta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja D-mamma
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

D-mamma

Aktiivinen jäsen
26.06.2005
3 902
12
38
täällä taas..

ajattelin tehdä listauksen noin 2v ajalta,ne jotka uskaltaa lukea sanokaa rehellisesti moni olis ihan ok moisen jälkeen??

-syöpä,2 leikkausta ja 3 radiojodi hoitoa-uusi sarja alkaa tammikuussa
-en edes muista monta kertaa olen käynyt labrassa/ultrassa/tt:ssä,magneetissa vain kerran
-keuhkoissa ihme muutokset,ei tiedetä onko etäpesäkkeitä vai jotain muuta
-alkoholisti mies joka on tän 2v luvannut lopettaa,eikä ole
-haastava 9v,joka tietty oireilee näiden kotiolojen takia
-toi meidän D-mies jonka terapiat ja lääkärit on kaikki mun harteilla
 
ei voi tietää,ennen omaa kokemusta,jota toivottavasti ei tuu. Ja alkoholistin kans elämistä ei enää never ever tuu. Siinä lähtis mies mäelle,vaikka kuinka muuten ois ihana. Mä olen eläny alkoholisti vahempieni kans,ni en enää ikinä vapaaehtoisesti sitä tekis. Mut :flower: sulle jaksamisesta.
 
Ja tämän tarkoitus?

Pitäisikö nytten antaa mitali, kuinka olet selvinnyt? Meillä muillahan ei ole ongelmia?
Ihmetetyttää nää, jotka osaksi kerskuvat ongelmillaan
 
Paljon olet joutunut kokemaan :( Käytkö sinä itse terapiassa? Kun saattaa tulla aika, jolloin sinulla ja perheelläsi on vähemmän huolia ja romahdat sitten itse. Olisi hyvä, jos sinulla olisi jo luotettava hoitokontakti johonkin.

Onko sinulla vasta ne keuhkoissa olevat muutokset huomattu?
 
En olisi ok. Saikki sympatiat sun puolella.

Mutta ihan se perusjuttu eli älä usko enää tuollaisen miehen lupauksiin, eikö nämä vuodet ole jo tarpeeksi kertoneet miten luotettava hän on. Tuo raskas taakka olisi varmasti helpompi kannettava ilman miestä ja yksihuoltajana saisit yhteiskunnaltakin enemmän ymmärrystä ja apua mitä parisuhteessa elävänä.
 
Varmaan olis jälkensä jättänyt minuun jos olisin samassa tilanteessa...olisin varmastikin ahdistunut, masentunut.Jo se, että sairastaisi ja siihen vielä alkoholisti mies.....raskasta!
Sinulle en osaa muuta sanoa kuin voimia ja toivon että jaksat ja vielä selätät sairautesi :hug: :hug:

( Olen lapsenä kärsiyt isäni juomisesta, joten en jaksaisi hetkeäkään katsellä alkoholisti miestä )
 
Ikävää on ollut sulla. Ihmettelen miksi katsot vielä miestäsi? Löytäisit jostain sen verran voimia että eroaisit. Tavallaanhan sulla on nyt 3 huolettavaa.
Onko sinulla ystäviä ja sukulaisia auttamassa? Jos kannat yksin koko taakka, romahdat varmaan jossain vaiheessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja D-mamma:
täällä taas..

ajattelin tehdä listauksen noin 2v ajalta,ne jotka uskaltaa lukea sanokaa rehellisesti moni olis ihan ok moisen jälkeen??

-syöpä,2 leikkausta ja 3 radiojodi hoitoa-uusi sarja alkaa tammikuussa
-en edes muista monta kertaa olen käynyt labrassa/ultrassa/tt:ssä,magneetissa vain kerran
-keuhkoissa ihme muutokset,ei tiedetä onko etäpesäkkeitä vai jotain muuta
-alkoholisti mies joka on tän 2v luvannut lopettaa,eikä ole
-haastava 9v,joka tietty oireilee näiden kotiolojen takia
-toi meidän D-mies jonka terapiat ja lääkärit on kaikki mun harteilla


Ymmarsinko oikein etta sinulla on downlapsi. Saisitko apua hanen hoitoonsa.
Mielestani suurin ongelma on varmaan tuo alkoholistimies koska hanen apunsa olisi varmasti suunnaton helpotus tilanteessasi. Toivon sinulle voimia ja jaksamista mutta ennen kaikkea toivon etta haet apua ! Pian.
 
Sanoin sulle jo eilen (hyvällä usko pois) et jos et halua että sun yli kävellään nouse ylös lattialta - älä siis ole kynnysmatto, alkkis ei ikinä lopeta :(
Voimia ja jaksamista ja hae edes itsellesi apua jos et vakavampaa ratkaisua ton ukkos kanssa saa tehtyä :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ghjk:
Ja tämän tarkoitus?

Pitäisikö nytten antaa mitali, kuinka olet selvinnyt? Meillä muillahan ei ole ongelmia?
Ihmetetyttää nää, jotka osaksi kerskuvat ongelmillaan

Kivat sulle.

KLyllähän täällä valitetaan pienemmistäkin asioista, väsymystä vauvan huonosti nukuttujen öiden tai korvakierteen takia, hermot menee uhmäikäisen aknssa ja teini ei kuuntele mitään.

Kun nämä valitukset kerran on hyväksyttyjä ja saavat ymmärrystä niin miksei kovempia kokeneilla ole oikeutta valittaa silloin kun väsyttää?
 
Olisinko ok? Hmm, vaikea mennä sanomaan. Riippuu vähän millaisella asenteella olisin ottanut tuon kaiken vastaan ja tukisiko minua kukaan. Parisuhde ei tuossa tilanteessa taida olla mitään muuta kuin kuluttava tekijä. Todennäköisesti olisin itkuinen ja väsynyt ja ehkä vähän toivotonkin. :|
 
Alkuperäinen kirjoittaja D-mamma:
Alkuperäinen kirjoittaja tripptrapp:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Mä tietäisin yhden hyvän karsittavan tosta listasta :hug: Vai olikos teillä jotain asuntohässäkkää?

Mä veikkaan et tarkoitat samaa ku minäkin,

joo,se on jo melkein pihalla

Melkein on kuitenkin ihan sama kuin ei mitään. Vasta siinä vaiheessa kun ukko asuu toisessa osoitteessa ja ero on selvä, on tuo ongelma ratkaistu.

Ja ihan oikeasti voisit tämän jälkeen saada enemmän apua muihinkin ongelmiin, kun sinut nähtäisiin yksinhuoltajana.
 
D-mies on alottamassa tammikuussa 1vkl/kk hoidossa,jees.. saa vähän levätä.

mies ei ole kertaakaan ollut mukana yhdessäkään tutkimuksessa tai lääkäri käynnillä.ystäviä on onneksi ollut mukana.syöpiksen psykolla olen käynyt tän 2 vuoden aikana ehkä 5x,tosi harvoin..keuhkohommat löyty toukokuussa ja sekin on pepusta ett niitä ei ole tutkittu mitä on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja D-mamma:
Alkuperäinen kirjoittaja tripptrapp:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Mä tietäisin yhden hyvän karsittavan tosta listasta :hug: Vai olikos teillä jotain asuntohässäkkää?

Mä veikkaan et tarkoitat samaa ku minäkin,

joo,se on jo melkein pihalla

Melkein on kuitenkin ihan sama kuin ei mitään. Vasta siinä vaiheessa kun ukko asuu toisessa osoitteessa ja ero on selvä, on tuo ongelma ratkaistu.

Ja ihan oikeasti voisit tämän jälkeen saada enemmän apua muihinkin ongelmiin, kun sinut nähtäisiin yksinhuoltajana.


Oikeesti etkös kirjotellu jo pari kk sitte et nyt muutetaan vai oliko se et ukkos muuttaa pois? Ja sitte et nyt on rakkaus löytyny uudestaa, hei ei se lopeta sun jallittamista jos annat itse sen jatkaa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sanoin sulle jo eilen (hyvällä usko pois) et jos et halua että sun yli kävellään nouse ylös lattialta - älä siis ole kynnysmatto, alkkis ei ikinä lopeta :(
Voimia ja jaksamista ja hae edes itsellesi apua jos et vakavampaa ratkaisua ton ukkos kanssa saa tehtyä :hug:
seuraavan kerran kun ukon nään niin joutuu allekirjoittamaan eron kakkosvaiheen hakemuksen,sit ollaan voiton puolella.huomenna otan yhteyttä kiinteistövälittäjään.asunto hakemukset on jo päivitetty.

ja joo,olen pph-ja perheet tietää tilanteen-lasten kanssa jaksan loistavasti,mutta illalla kun lapset nukahtaa alkaa nuppi raksuttaa liikaa
 

Yhteistyössä