Väsynyt äiti...ja hermot :((

["Gulliver"]

Ottaisin mielelläni kokemuksia äideiltä,joiden päälle vuoden ikäiset nukkuvat levottomasti ja valvovat yöllä tunteja piteänä?

En oikeastaan menetä hermojani kuin yöllä väsyneenä,kun poju ei nuku..

Viime yönä suoraan sanoen pääsi kirosanoja ja olin kiukkuinen pojalle sekä kaatelin poikaa jo aika ronskisti sänkyyn,kun nousi koko ajan pystyyn....jossain vaiheessa annoin huutaa sängyssään ja yritin rauhoitella itseäni vessassa

Tuli ihan mahoton morkkis ja itkin....

Otan konsteja vastaan hillitä hermoja ja onko tämä tämän ikäisellän lapsella normaalia?

 

["vieras"]

meillä lapset ovat nukkuneet vieressä, onneksi eivät tuossa vaiheessa keksineet lähteä pois sängystä. itse käänsin lapselle selän ja lapsi sitten yritti meitä aikansa hereille ja kyllästyi, alko ittekki nukkumaan.

 

["vieras"]

Mä oon todennut, että omat hermot säästyy parhaiten kun ottaa sellasen "mitä väliä?" -asenteen. Hyväksyy sen, ettei nyt voi tehdä asialle mitään ja antaa asioiden mennä omalla painollaan. Esimerkiksi tossa nukkumis/valvomistilanteessa kyllä ohjaan lasta aina uudestaan sänkyyn ja lohduttelen siinä silittämällä ym. jos on tarve, mutta laitan aivot ihan "nollille" enkä keskity sen enempää tilanteeseen. Mitä sitten, vaikka lapsi ei nukukaan? Huomenna väsyttää, mutta kyllä siitä jotenkin selviää, nukun sitten kun siihen on mahdollisuus.

 

["ahaa"]

Onko Supernannyn opit sinulle tuttuja? Sillä on varmaan jotain kirjoja, joista voisit ottaa oppia? Tai varmasti kirjastosta tai netistä löytyy muitakin unikouluohjeita. Unikoulua voi hyvin pitää tuon ikäiselle joka ymmärtää jo että äiti ei katoa mihinkään.

 

["Kukka"]

Ap, onko kyse siis esikoisesta? Omien lasten kohdalla olen päätynyt siihen, että parhaiten saadaan rauhallisia öitä, kun pidämme huolen, että päivällä nukutaan mahdollisimman vähän ja touhutaan sitäkin enemmän. Kuopus (lapsista viides) on jo alkanut välillä jättää pois toisia päiväunia, mutta nukkuu sitten yöllä kuin tukki.

Esikoisen kanssa nukuttelimme häntä liian ahkerasti päivisin ja yöt olivat sitten mitä olivat. Katkonaisia.

Tosin jotkut lapset vain ovat sellaisia konkoilijoita, että mikään ei oikein tepsi.

Mutta tuo yllä olevassa viestissä kuvailtu hällä väliä -asenne toimii monissa tilanteissa, joissa hermot ovta koetuksella.

 

["Muuan"]

Ihan ensin. Vie lapsi lääkäriin, jos sulla on vakuutus niin lastenlääkärille ja korvalääkärille. Huonojen öiden selitys voi olla korvatulehdus, astma, allergia yms yms.
Esim.lieväkin hengenahdistus estää nukkumisen aika tehokkaasti.
Allergiasta voi tulla outo hankala olo ja silloin ei voi nukkua.

Jos lääkäri ei löydä mitään selitystä lapsen oireille, pyydä lähete unikouluun.

Hermot kiristyy jos ei saa nukkua. Sille ei voi mitään, vaan täytyy hakea apua itse ongelmaan.

 

["vieras"]

Mun poika ollu aina huono nukkumaan, ja etenkään pinniksessä se ei viihtyny yhtään. Joutu ravaan aina sitä nukuttamassa. Tiedän et jos ois jaksanu ni ois sen saanu unikoulutettua. Mut me otettiin viereen, ja siellä se on nukkunu hyvin siitä lähtien. Nyt alkanu opetella omaan sänkyyn. Jotain se on saattanu puhista yöllä, mutta ku vaan on ettei huomaakkaan, ni se nukahtaa.

 

[natasja]

ei siihe välttämättä auta mikään muu ku aika. meill ätoinen heräili öisin 1v 10kk ja toinen n1v 7kk(jälkimmäinen herää vieläki joka toinen yö kerran pissalle).

siihen hermojen kiristymiseen sen sijaan auttaa se että joku muu hoitaa yö nukutukset! mies on yksinkertaisin,mutta jos sitä ei ole niin sisko,veli,ystävä,äiti,täti..

uni auttaa parhaiten,mutta jos yökylään et raaski yksin jättää,niin sitten teille joku joka hoitaa yöllä lapsen rauhoittamisen.

 

["vieras"]

itsellä myös on meinannu se pinna palaa yöllä kun toinen keikkuu.. varsinki ku töihin pitäisi lähteä ja herätys on jo 05.00! mutta ei auta muu kuin laittaa tosiaan ajatukset nollatoleranssiin, ei mieti mitään muuta kuin tekee asiat kuin robotti.. ja anna hetken huutaa ja kukkua, kyllä se sinne rauhottuu.. vaikka eipä siinä omasta unestakaan tuu mitään, mutta ainaki on pienimuotosta unikoulua?!

ja mäkin kehottaisin menemään lääkäriin!!!

meidän pojalla todettiin pitkittynyt infektioastma, yski öisin sen viikon verran flunssan jälkeen ja heräsi siihen sitten.. lääkettä kun sai niin alkoi nukkumaan yöt paljon paremmin herää siis vieläkin toisinaan, nyt meillä pukkaa hampaita kauheen tiuhaan niin se aiheuttaa yökukkuilua, vaikka suppokin on laitettu, samoiten kävelemään opettelu on kovassa vaudissa!

äläkä palvele ylimääräisiä, vettä voi mun mielestä antaa nokkamukista, kuivuuhan se suu aikuisellakin, mutta vaippaa en vaihda ellei ole kakkaa enkä maitoa anna!

meidän pojalla ikää 11kk

 

["vieras"]

nukkuuko lapsi omassa huoneessa? onko mahdollista kokeilla omaa huonetta jos ei ole?

se saattaa myös rauhottaa, sinä et itse herää jokaiseen pieneen lapsen ääneen ja ponkase heti ylös, eikä lapsi herää vanhempien kääntyilyyn tai ääntelyyn

 

["vieras"]

ja muista että mitä enemmä itse hermostut, sitä enempi lapsi hermostuu ja käy ylikierroksilla, tämän ku kokeilet pitää yöllä mielessä niin auttaa kummasti siihen "nollatoleranssiin" se menee oikeesti ajan kanssa ohi! ei se loputtomiin kestä!

 

["vieras"]

Meillä tehdään niin, että tyttö 1,5v nukkuu pinniksessä meidän vanhempien vieressä niin pitkään kuin nukkuu ja jos herää, otan loppuyöksi viereeni nukkumaan. Joskus nukkuu läpi yön heräämtäät, mutta yleensä aamuyöstä herää ja pyytää päästä viereen. En jaksa tapella, vaan nostan lapsen viereen ja pääsemme kaikki heti jatkamaan unia. Meillä on 2 isompaakin lasta ja tarvitsen hyvät yöunet jaksaakseni touhuta kaikkien kanssa päivät. Samalla tavalla on menty noiden isompienkin kanssa yöt heidän ollessaan pienempiä ja ovat lastenhuoneeseen siirryttyään oppineet nukkumaan yön omassa sängyssään. Kuopuskin siirtyy kesällä lastenhuoneeseen, joten siihen asti saa halutessaan nukkua vieressä.

 

["Gulliver"]

Täytyy varmaan kokeilla tota nollatoleranssia,mut väsyneenä hermot menee helpommin.
Mies kyllä viikonloppuisin yöllä herää nukuttamaan,mutta arkisin käy töissä.
Sen olen huomannut että ilmaa usein yöllä mahassa ja annetaankin nyt luomumaitoa sekä seuraillaan helpottaako vai johtuuko muusta ruoka-aineesta?
Kyllä meilläkin otetaan usein aamuyöstä poju meidän väliin,mutta ei se siihen heti nukahda vaan saattaa siinäkin usein valvoa sekä pyöriä tunnin ylikin.
Toi lääkäriin meno vois tosiaan olla ajankohtaista.
Tän ikäsillä on tietty päivisin vauhti päällä ja oppivat kaikkea uutta,niin saattavat elää näitä asioita yölläkin.
Niin...pojulla ei ole omaa huonetta..ikävä kyllä.
isoveljillä on omat huoneet ja sit meidän makuuhuone.

 

["vieras"]

[QUOTE="Gulliver";28259100]Ottaisin mielelläni kokemuksia äideiltä,joiden päälle vuoden ikäiset nukkuvat levottomasti ja valvovat yöllä tunteja piteänä?

En oikeastaan menetä hermojani kuin yöllä väsyneenä,kun poju ei nuku..

Viime yönä suoraan sanoen pääsi kirosanoja ja olin kiukkuinen pojalle sekä kaatelin poikaa jo aika ronskisti sänkyyn,kun nousi koko ajan pystyyn....jossain vaiheessa annoin huutaa sängyssään ja yritin rauhoitella itseäni vessassa

Tuli ihan mahoton morkkis ja itkin....

Otan konsteja vastaan hillitä hermoja ja onko tämä tämän ikäisellän lapsella normaalia?[/QUOTE]

Tuttua tuo vessassa hermojen lepuuttaminen myös täällä...

Minun neuvoni on sama mikä täällä jo esitettiinkin, eli yritä ns. "nousta tilanteen yläpuolelle". Aivot narikkaan, älä edes mieti, että nyt on yö ja pitäisi nukkua, tai mieti mitä lapsi tekee. Laula vaikka itseksesi, että saat hieman "etäisyyttä" ärsytykseesi.

Toinen neuvo on korvatulpat. Ne auttavat tosi paljon siinä ärsyyntymisessä, vaikka nukkua ei voisikaan. Minä itse olen jaksanut korvatulppien ja itsekseni hyräilyn avulla. Ja välillä taas on mennyt hermot...

 

[zazi]

Meillä muksut nukkuu puolen vuoden ikäisestä jo omassa huoneessa kun itse herään niitten jokaiseen asennon vaihtoonkin. On toiminut ihan hyvin. Esikoinen kävelemään opetellessa nousi jatkuvasti pinnoja vasten seisomaan ja harjoitteli kävelyä siellä sängyssäkin, niin oli kyllä paljon helpompi itsellä kun neiti oli eri huoneessa. En edes yrittänyt nukuttaa sitä, annoin lapsen kukkua ja yritin itse nukkua. Jos alkoi ihan hätää huutamaan niin sitten menin laskemaan tytön makuuasentoon, rauhoittelin ja painuin takaisin nukkumaan.

Ainahan lapsi ei rauhoitu, yhtenä yönä yritin pari tuntia saada lasta nukkumaan, hermostuin ja jätin lapsen huutamaan sänkyyn, laitoin itselle Peltorit päähän ja menin omaan sänkyyn laskemaan sataan. Jonkin ajan päästä raotin Peltoreita ja kas kummaa, lapsi oli rauhoittunut itsekseen

 

["Gulliver"]

Hyviä vinkkejä,kiitos
Toi oma huone ei nyt onnistu,vaikka haluaisinkin.
Tuntuu että kakskymppisenä esikoisen kanssa jaksoi paremmin yöt,kuin nyt kolmekymppisenä yksivuotiaan kanssa
Täytyy nyt tosissaan "harjoitella" tota nollaamista