Viimeinen viikko on ollut yhtä tuskaa ja alkaa usko ja keinot loppua. 11kk ikäinen tytsy on ruvennut heräämään tunnin välein läpi yön, siis todellakin klo 22-05, jonka jälkeen herätään virkeänä uuteen päivään. Rinnasta ja yösyömisestä on vieroitettu 3kk sitten. Uutena taitona on opittu seisomaan, mutta jo kuukauden päivät sitten. Nyt yhtäkkiä tätä taitoa pitää harjoitella yökaudet- eli herääminen noudattaa kaavaa, jossa tyttö nousee sängyssä ylös ja alkaa itkeä, kunnes hänet lasketaan sänkyyn uudelleen. Joskus tämä riittää, ja hän nukahtaa uudelleen, kunnes herää tunnin päästä jälleen. Monesti jää seuraamaan, jääkö äiti/isä huoneeseen (nukkuu siis omassa huoneessa), ja jos huomaa vanhemman poistuneen, alkaa huuto uudelleen. Jos huoneeseen jää odottamaan tytön nukahtamista uudelleen, alkaa ryömiminen sängyssä, ja pystyyn nousu. Tätä seisomaan-lasku sänkyyn-seisomaan- ruljanssia voi kestää parikin tuntia.
Onko tässä mitään keinoa jäljellä, jota ei vielä olla kokeiltu?? Olen harkinnut pullon antamista yöllä, jospa sillä on nälkä?! Päivisin syö kuitenkin tosi hyvin. Tassuttelua on yritetty, mutta tuntuu että läsnäolo ja kosketus vain häiritsee tyttöä, ja saa hänet taas punkemaan pystyyn. Pitääkö siis antaa toisen vain huutaa?
Tää on tietenkin vaan joku vaihe, ehkä syynä voi olla hampaat/nuha/päivähoidon aloitus. Mutta viikko ilman yöunia ja päivät töissä yhdistelmä alkaa olla aika kuluttavaa!
Apuja??
Onko tässä mitään keinoa jäljellä, jota ei vielä olla kokeiltu?? Olen harkinnut pullon antamista yöllä, jospa sillä on nälkä?! Päivisin syö kuitenkin tosi hyvin. Tassuttelua on yritetty, mutta tuntuu että läsnäolo ja kosketus vain häiritsee tyttöä, ja saa hänet taas punkemaan pystyyn. Pitääkö siis antaa toisen vain huutaa?
Tää on tietenkin vaan joku vaihe, ehkä syynä voi olla hampaat/nuha/päivähoidon aloitus. Mutta viikko ilman yöunia ja päivät töissä yhdistelmä alkaa olla aika kuluttavaa!
Apuja??