Vauva 45-vuotiaana

[Hulluko haave?]

Olen seurustellut kolme vuotta itseäni 6 vuotta nuoremman miehen kanssa. Itselläni on edellisestä avioliitosta yksi aikuinen lapsi mutta nykyisellä kumppanilla ei ole lapsia ja nyt hän haluaisi vielä kanssani lapsen. Täytän kesällä 45 joten onko muita joilla tässä iässä vielä tullut vauvahaaveita? Kuinka olette jaksaneet ja onko tuntunut että olet liian vanha äiti lapselle? En tiedä edes tulisinko enää raskaaksi mutta senhän sitten aika näyttäisi...

 

[kk]

aurinkovauvat ketjussa on *vanhoja* haaveilijoita... Kurkistappa sieltä löytyisikö sulle juttuseuraa...

 

[ystävä]

Ystäväni sai 45-v lapsen. Tutun serkku taas 47 -v.
Mahdollista se siis on, ja yksilöstä kiinni kuinka jaksaa.

 

[taku]

Minunkin ystava sai ihanan pikku pojan 45-vuotiaana, ja on jaksanut ihan yhta hyvin kuin mina 20 vuotta nuorempana samanikaisen muksun kanssa!!! Onnea matkaan!

 

[tepa]

olen nyt 43 ja syksyllä täytän siis tänä vuonna 44v ja itselläni on lapset 20v ja 14v ja nyt 2v jonka sain kun olin täyttänyt 41 ja luulin ettei vauva kuumetta tule...ja mietin ihan samaa kun sieki että olisin noin ja noin vanha. hyvin jaksoin edellisen nyt 2-viotiaan kianssa.
kuitenki mietityttää..vaikka mieli tekis kaveri lapselle..mitä sitä sanos riipuu niin monesta, jos oot terve niin ei muuta kun äkkiä hommiinn.

 

[Tipu]

Aivan hyvin voit vielä lapsia tehdä. Olen saman ikäinen ja toivon vielä yhtä palleroa,kohta vuosi yritystä,viime viikolla sain keskenmenon rv 5,lääkäri kehoitti vaan yrittämään sitkeästi uudelleen ei pitänyt minua mitenkään vanhana raskautumaan. Tsemppiä vaan kaikille yrittäjille))

 

[iitu]

Ensin pahoittelen tulevaa kirjoitustani, mutta tekee mieli vastata.
Eli äitini on ollut 46v saadessaan minut, hän jaksoi kyllä ihan kiitettävästi ja oli aina tukenani, sekä oli muutenkin loisto äiti. Rakastan häntä yli kaiken.
Syntymäni oli ollut aika vaikkea, koska olimme olleet molemmat sen jälkeen tehohoidossa, eikä ollut varmuutta kummankaan selviämisestä.
Oli ikävää kun olin äidin kanssa esim. lääkärissä, äidille sanottiin että voiko tämä lähettää äidilleni terveisiä jne... Häntä pidettiin usein mummonani.
Minulla on isoveli, mutta emme paljoo tule keskenämme juttuun, hän oli muuttanu jo kotoa kun minä synnyin, hän voisi olla perjaateessa isäni.
Kun olin 15v, äidin kunto alkoi jo heikkenee, ja hänelle tuli kaikennäköisiä sairauksia. Menetin äitini ollessani 26v,
( 3viikkoa sitten, odotan esikoista viikkoja 23) hän ei kerennyt ikinä näkemään omaa lapsenlastaan, olisin halunut että hän olisi voinut olla myös mummo. Olin mielestäni liian nuori menettämään äidin näin nuorena, joten päätin silloin että lapset ois hyvä tehdä vähän nuorempana. Tämä on vain mielipiteeni, ei sen enempää. Samalla lailla voi kyllä nuori äitikin menehtyä jne...
Onnea vaan yritykseen, teistä tulee varmasti mainio äiti, toivotaan että kaikki menee hyvin. Pidän peukkuja

 

[Craviz]

Hei!

Ihana kun ""tuossa iässä"" ihmiset haaveilevat vielä vauvoista, oma äitinikin on sinun ikäisesi ja hän mietiskeli tuossa hetken kanssa vielä kolmatta lasta, mutta nyt kun minun odotukseni tuli ilmi, hän on onnellisempi mummon roolista sillä hän ei katsonut näkevänsä itseään enään esim 20 vuoden päästä täysillä toimivaksi ""äidiksi""...
Siinä vaiheessa ihminen oikeasti vanhenee...

Mutta jos koet pystyväsi antamaan lapselle täyden tuen ja turvan, sekä äidin roolin vielä siinäkin vaiheessa niin onnea matkaan. Ihana asiahan se on..

 

[tepa]

niin totuushan on se että me vanhetaan jne..eikä sille voi mitään ja osa meistä pysyy pitkään tervemmpinä mutta onhan se todennäköosempää kuin äiti on vanhempi kuin että olisi nuori ettei näe esim.lapsenlapsiaan
itse oon nyt siis 43vuotias ja kuopus on 2 vuotias tota kai mietin silon tällön sitä että kun hän on murrrosiässä niin olen lähelle 60 kymppiä ja nyt kun keskimmäiseni on murrosiässä oon vasta 43v ja vielä nuori..mutta toisethan toki nuorekkaampia ja terveempiä.
vaikea kai sanoa mikä on oikein ja mikä ei ja sitte nuorissakin on niitä jotka ei edes jaksa äitiyttään hoitaa...tsemppiä kuitenkin ja jokainen kai ite parhaaksi tuntee mitä tekee. ennenhän oli ihan tavallista että saatiin lapsia noin 45-vuotiaaksi.

 

[Sissi]

Minulla on fiksu sihteeri, jonka äiti oli synnyttänyt hänet 52-vuotiaana. Tuohon aikaan viisikymppiset äidit eivät olleet kovin harvcinaisia. Yrittäkää vaan, jois se on tärkeeää. Voihan olla, että saatte. Saihan Geena Daviskin kaksoset 48 vuotiaana.

Olen nyt 63 vuotias ja jaksaisin hyvin hoitaa 17-18 vuotiasta ja pystyisin itse leipomaan ylioppilasjuhlatkin, että siitä vaan ja onnea matkaa.
Koska sinulla on kohtu taakse kallistunut, kannattaa ilman vitsailua lemmiskellä takaapäin. Menee siemenet sinne minne pitää, eikä hukanteille.

 

[äitykkä]

Onko joku haave hullu? Minusta haaveet ovat elämän suola
Yhdyn edellisiin puhujiin, kyllä se on henkilökohtainen juttu, niin haaveilujen kuin jaksamisen suhteenkin. Tiedän tapauksia, että hyvin on jaksettu vaikka 46-vuotiaana on viimeisen lapsen saanut ja tiedänpä tapauksia, että ei ole jaksettu niin hyvin... Ikää mulla on 43 v ja viimeiset hetket iltatähden saamiseen meneillään, mutta mikä lie sitten elämän suunnitelma meikäläisen kohdalla, se jää nähtäväksi.
Auringonpaistetta jokaisen elämään!

 

[Lyyli]

Täytän heinäkuussa 39.
Allerginen vesselini on jaksanut valvottaa lähes ikänsä.
Samaten kun päivät ovat menneet huutoa kuunnellessa ja lasta kantaessa.
En tiedä johtuuko iästäni, mutta tuntuu, että paukut alkavat olla lopussa.
Työterveydestä määräsivät sairaslomalle, mutta eipä kerkiä mokomia pitämään.
Tässä vaiheessa oma mielipide on, että alan olla jo liian vanha tälläiseen.
Sitten taas niinä hyvinä päivinä, pikkumiehen olemus ja touhut saavat päivän paistamaan ja mokomat ajatukset katoamaan.
Ja voisin kuvitella, että terveen lapsen vanhempana tilanne olisi toinen ja jaksamista riittäisi.

Eli eikun vauvatehtailemaan, kunhan vaan muistaa pitää itsestänsä huolta.
Ainakin parempaa huolta kun meikäläinen.
Äiti on nyt väsynyt!

 

[tepa]

ihanaa että täällä on sellasia jotka ei oo vanhoja ja väsyneitä...vaan eläömässä kiinni. toki väsymys voi tulla missä iässä vain.

 

[Lyyli]

Eli puhuin fyysisestä väsymyksestä joka väistämättä iskee esimerkiksi vuoden jatkuvan univelan vuoksi.
Toki asia heijastuu myös henkiseen jaksamiseen.

Kyllä tosiasia kuitenkin on, että juuri tälläistä fyysistä väsymistä ihminen tahtoo vanhemmiten kestää huonommin.
Ja veikkaan että esim. univajemaratoonin jälkeen huonolla hapella on kyllä ehkä se nuorempikin äitee.

Toki poikkeuksia ja vähäunisia ihmisiä on joka ikäryhmissä.

Ja tosiaan, niinhän ne väittää, että vanhemmiten une tarve vähenee.
En oo vaan itse sellaista huomannut

Kokemuksia kai täällä kuitenkin jaetaan..
Ja vauvahaaveillaan kaverista vaikka ei meinaa nytkään silmä auki pysyä.

Ja mukavaa kevättä kaikille äideille ja sellaiseksi haluaville.
Vuosimalliin katsomatta.

 

[äitykkä]

Joka ei väsy on robotti! Ja semmottis ihmistä en oo vielä tavannut.
Lapseni oli koliikkivauva ja ikää mulla vain kolkyt silloin ja kyllä olin poikki voi hyvät hyssykät! No nyt uskoisin, että motivaatio ja elämänkokemus toisi relaa tohon lapsenhoitoonkin. Jos vain luoja terveyttä antaisi jatkossa itselle ja tietty sille vauveliinille Aina sitä terveenä jaksaa vaikka välillä läpi ""harmaan kiven"".