Vauva-ahdistus raskausaikana

["kkk"]

Musta tuntuu, että en jaksa huomioida yhtään vauvaa tai lasta! Ainoastaan omaani, 2v esikoista. Odotan toista puolessa välissä ja vauva on kyllä odotettu ja tervetullut ja iloitsen ihan oikeasta kyllä tästä vauvasta. Nyt kuitenkin on alkanut lähipiirin vauvat suorastaan ärsyttää! Kaikki tyrkyttävät vauvojaan nenäni eteen nyt kun kerran olen raskaana ja minun pitäisi jotenkin mennä ihan ihastuksesta sykkyrälle ja haluta se vauva heti syliin ja leperrellä...EN JAKSA! Enkä halua. Haluan nauttia nyt tästä ajasta, jonka vauva on vielä mahassa eikä minulla ole sitä vauvaa. Ehdin kyllä siitä omastani taas vuoden nauttia. Pakottaudun sitten ne pakolliset tui tuit sanomaan ja sitten koitan vaan katsella eri suuntaan. Olenko nyt ihan kamala ihminen ja epäkelpo äiti?

 

["Neljän äiti"]

Tutulta kuulostaa. En mä oo kskaan fanittanut muiden vauvoja.

 

["a p"]

En vaan oikein ole vauva-ihminen enää. Oma on silti eri asia.

 

["a p"]

Muilla samaa?

 

[pikana]

Joo on ihan sama fiilis ollu jo vuosia. Ei mua kiinnosta toisten mukulat. Omani ovat mielestäni ihania ja ne riittää mulle.

 

["jeps"]

Mulla kans. Ikinä ei ole muiden vauvat kiinnostanut. Eikä onneksi tarviikkaan.
Ja siis oma vauva nyt 6kk ja toinen tulollaan... Eikä vauvat kiinnosta vieläkään

 

["ABC"]

Sama juttu. Lapset eivät ole ikinä kiinnostaneet. Jännitti etukäteen, että kiinnostavatkohan omatkaan, mutta onneksi kiinnostavat. Omat lapseni näen söpöinä ja ihanina, muiden lapset ovat joko ihan neutraaleja tai ärsyttäviä. En tiedä mikä minussa on vialla - vai onko mikään?