Vauva lokakuussa - kantsiiko hakea maisteriohjelmaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Tuleva äippä"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

"Tuleva äippä"

Vieras
Samanlaisessa tai samantyyppisessä tilanteessa olevat: Olen siis raskaana ja vauva tulossa lokakuussa (esikoinen). En pääse töihin joten haluaisin opiskella. Kannattaako hakea tulevan syksyn maisteriohjelmaan?

Jaksaako äitiyden ohella opiskella? Mieheni on paljon pois kotoa. Ensimmäinen syksy kai kaiketi keskeytyisi koska en pääse tunneille jos synnytän.

Miten yliopistossa yleensäkään joustetaan? Haluaisin maisteriksi, ensin opiskella vauvan ohella ja sitten kun vauva on n. 1v, palaisin takaisin töihin ja opiskelisin ohella.

Oletteko itse jaksaneet tällaista tai tämäntyyppistä tilannetta? Sujuiko opinnot?
 
Riippuu ihan sun koulutusohjelmasta miten vapaata se opiskelu on. Monissa yliopistoissa kurssit voi valita suhteellisen vapaasti ja tehdä omassa tahdissaan. Sit taas vaikka luokanopettajilla ja lastentarhanopettajilla on hyvin pitkälti se ohjelma suunniteltu etukäteen.

Mutta varmaan itse tiedät parhaiten miten oman alasi koulutuksessa toimitaan. Voiko tenttiä, onko paljon seminaareja.
 
Voisitko käydä vain tenttimässä ja tehdä muuten etänä? Voihan sitä yrittää. Kukaan ei koe asioita samanlailla, joten ei voi ennustaa kuinka rankaksi koet äitiyden tai kuinka vaativan vauvan saat. Voi myös olla että synnytettyäsi sinua ei vaan enää voi kiinnostaa mikään muu kuin vauva!

Itse koin että aluksi oli helppoa kun vauva vain söi ja nukkui. Sitten kun mentiin lähemmäs 6kk ikää ja siitä eteenpäin niin vauva alkoi jo vaatimaankin enemmän. Lisäksi oli aina huono nukkuja. Ja minulla oli kuitenkin mies auttamassa todella paljon.
 
Riippuu ainakin siitä, kuinka helppo vauva on. Itse en olisi jaksanut, vaikka vauva 9,5 kk onkin aika helppo. Nukkuu tosin vieläkin välillä huonosti öisin. Jotkut pystyy opiskelemaan, kun vauva nukkuu päiväunia, mutta itse olen monesti nukkunut silloin myös. Jotkut vauvat vaan nukkuvat lyhyitä pätkiä tai eivät viihdy lattialla jne.

Kokeilemallahan se tietysti selviää. Täytyy vaan seurata omaa jaksamistaan ja olla valmis laittamaan opiskelut tauolle, jos tuntuu liian raskaalta. Vauvan hoitaminen ei kuitenkaan ole mitään lomaa. Itse ajattelin tekeväni paljon käsitöitä äitiyslomalla. Aika vähän niitä on ehtinyt tekemään.
 
Maisterivaiheeseen taidetaan nykyisellään antaa max 2 vuotta "lisäaikaa" tutkinnon normaaliajasta (korjatkaa, jos olen väärässä) ja tätä saanee pitkittää muutamalla poissaolojaksolla (äitiysloma, vanhempainvapaat)? Eli periaatteessa aikaa on varsin runsaasti tutkinnon suorittamiseen, vaikka ensialkuun opinnot etenisivät hiukan hitaammin. Toisaalta kaikkialla ei etätyöskentely oikein taida onnistua, mutta tämäkin on varmasti aika koulutusalaan sidonnainen juttu...
 
Voithan sä hakea ja sit päättää otatko paikan vastaan, jos satut saamaan.

Yliopistoissa on nykyään rajattu missä ajassa pitää valmistua, eli ihan omaan tahtiin et voi vetää opintoja.

Äitiysloman vuoksi saat kyllä välivuoden pitää. Silloin olet poissaoleva, etkä voi suorittaa ensimmäistäkään kurssia. Jos taas olet läsnäoleva, mutta et saa suoritettua jostain syystä kun vaikka kaksi kurssia, olet kuitenkin kuluttanut rajattua opiskeluaikaa vuoden.

Mä olisin poissaoleva ja opiskelisin silti kotona minkä pystyn ja tenttisin seuraavana vuonna vähän enemmän opintoja (mitä siis olisin lukenut kotona edellisen vuoden aikana).
 
  • Tykkää
Reactions: ilaria
Ehdottomasti kannattaa hakea.

Joustoissa on paljon eroa yliopistojen, laitosten ja koulutusohjelmien välillä, mutta noin pääsääntöisesti voisi sanoa, että yliopisto joustaa hyvin. Monissa kursseissa on vain vähän läsnäolopakkoa ja iso osa tehdään esseillä ja tenttimällä. Meillä on saanut myös hyvin sovittua erilaisia järjestelyitä, jos on reippaasti heti kurssin alkuvaiheessa kertonut tilanteensa.

Mulla oli sinänsä hyvin samanlainen tilanne, että esikoisen LA oli lokakuussa, ja päätin siinä samalla tehdä opinnot loppuun. Ilmoittauduin graduseminaariin, joka alkoi syyskuussa. Kävin seminaarissa kunnes vauva syntyi lokakuun alkupuolella, pidin vapaata loppuvuoden ja palasin seminaariin tammikuussa.

Jaksoin opiskeluja oikein hyvin. Kävin iltaisin ja viikonloppuisin kirjastolla lukemassa ja kirjoittamassa. Minulle se oli jopa henkireikä - pääsin kotoa pois, olemaan järkevä aikuinen ihminen :) Miehen ja vauvan suhteelle teki myös todella hyvää se, että joutuivat viettämään aikaa myös kahdestaan. Mies sai itseluottamusta lapsen hoidossa, kun huomasi, että pärjäsi siinä missä minäkin.

Ongelma sulla lienee se, että osa kursseista väistämättä on läsnäolopakollisia, ja silloin vauvalle pitäisi olla hoitaja, jos miehesi on poissa? Onko sulla minkälaista tukiverkkoa?

Tietysti on mahdollista, että vauvasi on huono nukkuja tai muuten haastavampi tapaus, silloin voi olla vaikea löytää voimia opiskeluun. Mutta sitä ei voi etukäteen tietää. Voi myös olla, että vauva on helppo ja tottuu pullolle ongelmitta. Muista, että olet armollinen itsellesi - jos et jaksa, laitat opinnot tauolle ilman huonoa omatuntoa!

Tällaiset tilanteet voi oman kokemukseni mukaan sovitella yliopistolla hyvin. Jos jaksat, niin teet opintoja, ja jos et jaksa, niin ymmärrystä yliopistolta yleensä löytyy, ja voit pitää taukoa ja jatkaa sitten myöhemmin kun kotiolot ovat tasaantuneet.

Mulla gradu valmistui ilman turhaa stressiä, hyvin aikataulussa ja erinomaisella arvosanalla. Minä jaksoin hyvin. Joten tsemppaan suakin - hae ja katso miten opinnot lähtevät rullaamaan!
 
Ensimmäistä opiskeluvuotta ei saa yliopistoissa olla poissaolevana. Eli sun ois ainakin pakko ilmoittautua läsnäolevaksi ja siinä menis sitten yksi opiskeluvuosi jos ei sais opiskeltua.
 
Ensimmäistä opiskeluvuotta ei saa yliopistoissa olla poissaolevana. Eli sun ois ainakin pakko ilmoittautua läsnäolevaksi ja siinä menis sitten yksi opiskeluvuosi jos ei sais opiskeltua.

Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. On korkeintaan yliopistokohtaista ja ymmärtääkseni painavasta syystä (mitä esim. äitiysloma on) näissäkin yliopistoissa tehdään poikkeuksia.
 
Kiitos vastauksista. Ongelmana mulla tosiaan on se ettei ole hoitajaa vauvalle eikä mies ole useinkaan kotona. Mun ala on kaupallinen ala, eli tuota opettajien läsnäolopakkoa ei olisi.

Mietin vaan omaa jaksamistani, kun puristin juuri amk:in loppuun ja sain aika hyvät arvosanat sekä lopputyöstä hyvän arvosanan. Uskon mahdollisuuksiini päästä yliopistoon hyvinkin. Mielestäni äitiysloman pitäisi kyllä olla riittävä peruste lykätä opiskelujen aloittamista, toki aion sitä kysyä.

Pelkään just sitä että jos vauva on vaativa tai haastava. Stressaan herkästi just sen takia kun ei ole ketään apuna ja tukena, ja en haluaisi ajaa itseäni loppuun vauvan sekä koulun kanssa, mutta toisaalta mulla ois halu edetä urallani ja haluaisin käyttää mammaloman jotenkin urakin mielessä... Mun työllistyminen on ollu vaikeaa, olen töissä mutta määräaikaisessa ja se ei todellakaan riitä pidemmän päälle. Alan paikoista on kova kilpailu, ja maisterintutkinto varmasti parantaisi mahiksia...

Sitten jos vauva sairastaa tai jotakin sattuisi, että vauva ei olisikaan terve tms. niin kyllä tää korttitalo romahtaisi välittömästi. Kun ei nää menneet vuodetkaan oo kovin helppoja olleet, ja helpotusta ei näy näköpiirissä vieläkään. En usko että jaksaisin yksin kotona, huutavan itkevän lapsen kanssa ja sitten opiskella ja miettiä gradua. Varsinkaan kun mies on tottunut olemaan paljon kotoa pois eikä näytä suunnittelevan että osallistuisi vauvan hoitoon.
 
No noiden lisätietojen valossa kehottaisin sua kyllä harkitsemaan kahdesti ennen kuin lähdet hankkimaan itsellesi lisää stressiä ja tuskaa.

Sulla on nyt vauvavuosi edessä. Jos mies ei aio osallistua eikä muitakaan tukiverkkoja ole, älä nyt hyvä ihminen yritä itsellesi burn outia hankkia!

Sun täytyy huolehtia omasta jaksamisestasi jotta jaksat olla lapsellesi (ainoa) vanhempi. Mitä se vauva sitten tekee jos sä vielä uuvut?

Kyllä sä ehdit opiskella sitten, kun lapsi on vähän isompi ja teidän elämä on asettunut uomiinsa.
 
Kuulostaa yhtälönä toimimattomalta.
Tai siis, et sä vauvavuonna pysty ainakaan opiskelemaan, jos mies ei ole hoitamassa osuuttaan. Ellei sitten onni potki ja saat jonkun yliluonnollisen helpon lapsen (ts nukkuu). Sanoisin, että sitä väsymyksen määrää ei pysty ennakolta ymmärtämään ja sen vaikutuksia.

Mutta tosiaan, jos oisit äitiysloman vuoksi pois ekan vuoden ja sitten lapsi hoitoon ja opiskelisit, niin sen voisi tietenkin toimia.
 

Yhteistyössä