Nyt en tiedä minne kuulun haaveineni, mutta kuume on kova ja sterilisaatio on tehty reilu vuosi sitten.
Voi kumpa olisin tuolloin tiennyt enemmän. Olin saamassa 5. lastamme sektiolla ja odotus oli ollut pelottavan vaikea "raskausajan diabeteksen" vuoksi.
Hypoglykemiakohtauksia tuli usein ja rankkoina, vaikka kuinka hoisin itseäni ja tulevaa vauvaa ohjeiden mukaan.
Koin olevani niin huonossa kunnossa, että olin varma ettei elimistöni enään kestäisi uusia raskauksia ja päädyin lääkärien kanssa juteltuani sterilisaatioon.
Välissä tapahtui kaikenlaista mikä ensin vahvisti päätöstäni entisestään... JOS olisin terve niin lapsia saisi tulla, vaikka 10, mutta päätin olla järkevä ja olenhan äärettömän kiitollinen jokaisen nyt jo olemassaolevasta lapsesta, joten haikailut sikseen....
KUNNES minulla todettiin 1tyypin diabetes samaan syssyyn kun yhdellä tytöistämme. Diagnoosin ja lääkityksen myötä olen voinut päivä päivältä paremmin ja tajunnut, että diabetes on ollut minulla taustalla koko raskaudenkin ajan, terveiden elämäntapojen vuoksi vaan pysynyt kohtuullisissa lukemissa arvot mm. raskauksien välissä, mutta tilanne romahti tyttäremme sairastuttua kun stressin ja mitättömien yöunien jälkeen omatkin arvot heilui ties missä kun syöminenkin oli mitä oli.
Jos olisin tiennyt, että huono oloni on hoidettavissa niin en olisi sterilisaatioon päätynyt, varsinkin kun sen jälkeen olen vuotanut kuin seula kuukautisten aikana ja PMS- oireet valtaa lähes puolet kierrosta. =(
Sterilisaatio siis kaduttaa ja olemme mieheni kanssa keskustelleet asiasta ja minulle on aika varattuna sterilisaation purkuun elokuun lopulle (ihan omakustanteisesti- tämä niille, jotka voisi älähtää minun käyttävän muiden verovaroja ).
Alustavasti minun tulee mennä myös gynelle keskustelemaan, että onko diabeteksen kannalta valintani ok, sillä toinen vaihtoehto olisi IVF, mutta siihen liittyvien hormonien syönti saattaa vaikuttaa sokeritasapainoon myös, joten kumpi parempi, sitä en vielä tiedä varmaksi.
Elokuu on kuitenkin kiinnekohtani ja siihen mennessä tulisi painoakin hieman pudottaa, onko täällä muita jotka haluaa ennen positiivista tulosta jokusen kilon pois?
Olisi kiva jos löytyisi samassa projektissa olevia . =)
Niin ja ikää minulla on 31v. eli onneksi on vielä muutama vuosi aikaa saada haaveesta totta.
Voi kumpa olisin tuolloin tiennyt enemmän. Olin saamassa 5. lastamme sektiolla ja odotus oli ollut pelottavan vaikea "raskausajan diabeteksen" vuoksi.
Hypoglykemiakohtauksia tuli usein ja rankkoina, vaikka kuinka hoisin itseäni ja tulevaa vauvaa ohjeiden mukaan.
Koin olevani niin huonossa kunnossa, että olin varma ettei elimistöni enään kestäisi uusia raskauksia ja päädyin lääkärien kanssa juteltuani sterilisaatioon.
Välissä tapahtui kaikenlaista mikä ensin vahvisti päätöstäni entisestään... JOS olisin terve niin lapsia saisi tulla, vaikka 10, mutta päätin olla järkevä ja olenhan äärettömän kiitollinen jokaisen nyt jo olemassaolevasta lapsesta, joten haikailut sikseen....
KUNNES minulla todettiin 1tyypin diabetes samaan syssyyn kun yhdellä tytöistämme. Diagnoosin ja lääkityksen myötä olen voinut päivä päivältä paremmin ja tajunnut, että diabetes on ollut minulla taustalla koko raskaudenkin ajan, terveiden elämäntapojen vuoksi vaan pysynyt kohtuullisissa lukemissa arvot mm. raskauksien välissä, mutta tilanne romahti tyttäremme sairastuttua kun stressin ja mitättömien yöunien jälkeen omatkin arvot heilui ties missä kun syöminenkin oli mitä oli.
Jos olisin tiennyt, että huono oloni on hoidettavissa niin en olisi sterilisaatioon päätynyt, varsinkin kun sen jälkeen olen vuotanut kuin seula kuukautisten aikana ja PMS- oireet valtaa lähes puolet kierrosta. =(
Sterilisaatio siis kaduttaa ja olemme mieheni kanssa keskustelleet asiasta ja minulle on aika varattuna sterilisaation purkuun elokuun lopulle (ihan omakustanteisesti- tämä niille, jotka voisi älähtää minun käyttävän muiden verovaroja ).
Alustavasti minun tulee mennä myös gynelle keskustelemaan, että onko diabeteksen kannalta valintani ok, sillä toinen vaihtoehto olisi IVF, mutta siihen liittyvien hormonien syönti saattaa vaikuttaa sokeritasapainoon myös, joten kumpi parempi, sitä en vielä tiedä varmaksi.
Elokuu on kuitenkin kiinnekohtani ja siihen mennessä tulisi painoakin hieman pudottaa, onko täällä muita jotka haluaa ennen positiivista tulosta jokusen kilon pois?
Olisi kiva jos löytyisi samassa projektissa olevia . =)
Niin ja ikää minulla on 31v. eli onneksi on vielä muutama vuosi aikaa saada haaveesta totta.
Jos ja kun alan seuraavaa odottaa, en takuulla mäsää sillä tavalla kuin ensimmäisellä raskaudella. Olisi oma ihanne, jos max 10kg nousisi paino odotusaikana