mäkin voisin ottaa vaikka heti

jos itse tuntee jaksavansa, ja on kokemusta koirista ennestään ni mikäs siinä

pentu tuskin olis edes uhmavaiheessa kun vauva syntyy?? paras ottaa silloin kun vielä sekin ois pieni. ja jos yhtään osaa kattoa millaisen pennun ja millaisesta pentueesta, ei tartte pelätä että se ois vaikea... moni tänne vastannut ei varmaan omaa kokemusta koirista....
itsellä vuoden ikäinen uros, iso, ja koulutetaan joka päivä, mutta ilman koiraa ois arki niin tyhjää... mullakin kaksi lasta ennestään ja kun kerran koiraihmisiä oon, en koe elukkaa mitenkään vaikeuttavan elämää..
kukkupuhetta että jos koira kuitenki hyppää mahaa vasten..siis voihan se hypätä mut kuka ei sellasta osaa ennakoida,?? siinä vaiheessa voi kääntää vaan selän koiralle. ei kaikkea tartte aina aatella niin vaikeasti
teette päätöksen aikuisten kesken, ja jos miehen mielestä aika ei ole vielä, niin toisaalta on parempi ottaa pentu sitten kun kaikki perheenjäsenet on samaa mieltä, ettei tule turhia riitoja,siitä kärsii sitten jo pentu ja lapsetkin..