Mä kans tikuttelin ovista tuossa ihan ahkeraankin välillä ja vihdoin ja viimein sitten sillon viime kerralla löysinkin sen. Mä taisin alottaa aika aikaseen tikuttelun, kun munkin kp:t heittelee aina ihan härän pyllyä. Ja noita mammaksin tikkuja olen käyttänyt minäkin ja ihan hyviltä minusta vaikuttaa. Täytynee alkaa taas tikuttamaan, kunhan seuraavan kerran täti tulee kylään... Plääh.. sama homma alkaa uudestaan! Nyt on kyllä ajatukset vähän erilaiset tuon km jälkeen.
En ole enää sairaslomalla. Viime viikolla aloitin jo työt uudestaan. Pakko kai sitä joskus on, niin saman tien sitten. Olihan mulla peräti viikko saikkua km ja jalkani telomisen jälkeen. Olotila on vaihteleva. Välillä itkettää (mutta ei nyt varsinaisesti itkua enää ole tullut, joitain kyyneleitä) ja välillä on jo ihan normaali olo. Tänään sain varattua vihdoin ja viimein jälkitarkastus ajan. Jotenkin mulla oli kauhee kynnys alkaa varaamaan sitä.. Tavallaan päätös tälle koko jutulle, kun menee sinne jälkkäriin. Sitten se on virallisesti ohi, mun raskaus.. tai jotenkin noin mä olen asian ajatellut. Vaikka enhän mä enää raskaana ole ollutkaan kahteen viikkoon... *huokaus*
Huomaa kyllä, että ajatukset on vähän sekasin ton km jälkeen. Kaikenlaisia ajatuksia päässä pyörii. Oon huomannut, että mulla on joku hirvee hinku päästä koko ajan menemään jonnekin, missä ois paljon ihmisiä, vieraita ja tuttuja, ei jaksais kotona märehtiä vaan. Oonkin vähän suunnitellut, jos kävisin E-Suomessa tässä jossain vaiheessa kavereita moikkaamassa. Ja nimenomaan ilman miestä pitäis päästä menemään... ??? Outoa(ko)? Jotenkin tuntuu, että pitäis saada vähän välimatkaa mieheenkin. Onkohan tää ihan normaalia km jälkeen? Tietty yhdessä asiaa surtu ja jotenkin "jumiuduttu" vaan paikalleen, niin kaipais jotain uutta menoa...
Kävi hassusti tänään töissäkin. Tämä nyt voi teistä muista kuulostaa ristiriitaiselta, kun oman miehen kanssa haaveillaan vauvasta ja näin, mutta sitten tosiaan töissä vähän kiinnostuin yhdestä tyypistä ja nyt en saa sitä mielestä. Aikomukseni ei todellakaan ole alkaa pettämään omaa rakasta miestäni, mutta hassusti vaan kävi tänään ja tutustuin yhteen mielenkiintoiseen tyyppiin... No, enpä näe sitä tyyppiä varmaan enää koskaan elämässäni, joten se siitä. Mä oon kyllä sitä ihmistyyppiä, että tosi helposti kiinnostun ja ihastunkin uusiin ihmisiin. Mutta koskaan ei ole tapahtunut mitään muuta, enkä haluakaan että tapahtuisi.
