Hienoa että kaikki meni hyvin.Siitä se teidänkin vauva-arki lähtee rullaamaan...voi että,ei tässä enää ite jaksais millään ootella että sais jo nyytin syliin!Lomailen tässä parhaillaan,kuus viikkoa olisi vielä töitä.Tuuhan Kerttu kertoilemaan tarkemmin kun kun ehdit miten siellä on lähtenyt pojun kanssa sujumaan.). Itse tein ehkä sitä "virhettä" että omin vauvaa liikaa itselleni, mikä ehkä on luonnollista kun imetys on niin intensiivistä hommaa äidille ja vauvalle. Tämä on varmasti ihana aika saada vauva kun alkaa tuo talvivaatteiden pynttääminen jo vähän hellittää, ja ihana kevätaurinko paistaa ja piristää mieltä. Nukkuu välillä viisikin tuntia putkeen ja sitten taas tankkaa urakalla. On tämä kyllä niin suuri ihme, että vieläkin tuota pientä nyyttiä pysähtyy tuijottamaan ja miettii että siinä se nyt sitten vihdoin viimein on!Vaatteiden pyykkäämisen voisi aloittaa sitten ensi viikolla, pinnis on velä kasaamatta ja jotain pientä hankittavaa vielä olisi.Ensi viikon pe on nl lääkäri, saa nähdä missä kunnossa tuo alakerta on.Kivuttomia suppareita tulee aika paljo päivittäin, ihan kiva tietää onko ne saaneet mitään aikaan.Kuusi viikkoa enää laskettuun aikaan, hui!Yhtenä kappaleena täällä edelleen... kyllä tässä jo alkaa olla jännitystä ja malttamattomuutta ilmassaKävin tällä viikolla äitiyspolilla tsekkauksessa korkeiden paineiden takia,kaikki kuitenkin ok.Lääkäri katsoi myös kohdunkaulan tilanteen ja hyvältä kuulemma näyttää,vauvakin on jo laskeutunut ja kiinnittynyt.Veikkaili että ei välttämättä laskettuun mene mutta saa nyt nähdä.Supistuksia ja kipeitäkin on tullut jonkin verran eli odotellaan odotellaanItsekin olen jo miettinyt tuota ehkäisyasiaa,kinkkistä kun tosiaan ei ole vuosiin käytetty mutta tosiaan tuskimpa sitä täälläkään oltaisi ihan heti valmiita uusintakierrokselle...ja olen kuullut monia tapauksia joissa endosta kärsivät ovat tulleet luomusti raskaaksi ja aika nopeastikin edellisen synnytyksen jälkeen.Eli luultavasti ehkäisyllä täälläkin mennään synnytyksen jälkeen.Painoa 2950g ja pituutta 49 cm.Nyt sitten harjotellaan kotona vauva arkea.Pikkuhiljaa alkaa tytölle jonkinmoinen rytmi muotoutua.Itsekin alan toipua synnytyksestä, epparihaava vähän kiristelee mutta ok.On tuo paketti vaan niin ihanan syötävän hellyyttäväNyt tiedän mitä Martta tarkoitti sillä että ollaan vaan tuijotellaan toisiammeSitä voisi tehdä vaikka kuinka kauan) Arki rullaa tasaiseen ja pojalla on aika kiva rytmi kahden päikkärin taktiikalla. Yöt olen saanut rauhoittumaan pikku hiljaa, kun poika pahimmillaan halusi rintaa 1-2h välein, eikä oikein nukahtanut ilman tissiä. Voin kertoilla niksejä sitten joskus jos teillä tulee unikoulu ajankohtaiseksi (meillä ei ole poikaa huudatettu vaan pehmeästi opeteltu nukahtamaan ilman rintaa). Ja tää kesän tulo on kanssa niin ihanaa, kun ei tarvii pyntätä vaatetta koko ajan.Synnytys nyt ei mennyt ihan niinkuin oli kuvitellut,lopussa jouduttin turvautumaan imukuppiin ja tosiaan se eppari piti leikata että tyttö saatiin ulos nopeasti pitkittyneen ponnistusvaiheen vuoksi.Mutta nyt tosiaan alkaa jo olo tuntua normaalilta ja haava on aika hyvin parantunut.Ollaan päästy jo typyn kanssa vähän ulos vaunuilemaankin.Vähän liian kuumaa vaan tuppaa olemaan...Tyttö nukkuu aika vaihtelevasti,viime yö meni yhellä syötöllä mutta saattaa se heräillä tunninkin välein tissille.Kyllä niitä hermoja tarvitaan mitä Martta toivottelitMut tosiaan sillon kun on rauha maassa niin neiti on itse suloisuusKaikki käytännössä koetut hyvät vinkit ovat ehdottomasti tervetulleitaTyttö tosiaan jo 5,5 kk ja aika on mennyt kyllä niiiin nopeeta että ei itse meinaa pysyä perässä.Kiinteää ruokaa on syöty jo kohta pari kuukautta ja imetys meillä loppui kun neiti oli 3,5 kk.Ruoka maistuu ja tällä hetkellä meneekin jo 4 ateriaa päivässäIltapuuron tultua kuvioihin typsy on nukkunut yönsä syömättä,heräilee toki mutta jatkaa uniansa tutilla tai unirievulla.Ryömiä jo yrittää kovasti mutta eteenpäin ei vielä päästä ja sekös välillä harmittaaOn se sellanen ihana ilopilleri ja ihanaa kun ottaa jo kontaktia ja sen kanssa voi jo touhuilla kaikenlaista.Olen joka päivä kiitollinen että tämä pikkuihme meille suotiinMitenkäs teillä?koska olette ajatelleet palata työelämään?Alustavasti olen itse ajatellut ensi syksyä mutta katsotaan nytJa täällähän olikin Martta kirjoitellut kuulumisia!Itse tosiaan palsin työelämään viime viikolla ja tyttö aloitti osittaisen päiväkotitaipaleensa.Hän on nyt siis 1v 3kk.On hoidossa 12 päivää kuussa ja mies hoitaa sitten lopun aikaa kotona.Ihana kun järjestyi näin, vaikka moni on sanonut että hoitoon sopeutuminen tapahtuu sitä nopeammin mitä enemmän siellä ollaan...tiedä häntä.Kyllä täällä tuli tippa linssiin ensimmäisenä päivä, mutta ilmeisimmin hyvin on mennyt, vaikka on parina aamuna itkemään jäänytkin.Sairastui myös heti alussa ja korvatulehduskin saatiin, niitä tosin on ollut jo kakse kertaa aiemminkin.Missähän kohtaa noita putkia aletaan harkitsemaan?Millainen operaatio oli?Meillä tyttö on kova puhua pälpättämään mutta ei siitä selvää vielä ota=DSatunnaisesti tulee äiti,kakka,kukka,oho,ohhoh.Meillä tosiaan yöt on menneet heräämättä siitä 5 kuukautisesta lähtien.Luultavasti en olisi vielä palannut töihin jos yöheräilyt olisivat vielä ollleet ajankohtaisia.Heräilee ainoastaan jos on kipeä tai hampaat vaivaavat.Iloinen tyttö on mutta todella temperamenttinen!Hermo menee sadasosasekunnissa ja itku on kunnon huutoa eikä mitään tihrustelua=DTiedä sitten kumpaan on tullutOmaa tahtoa tosiaan löytyy.Ja selkeästi myös osoittaa mieltään hoitopäivien jälkeen mm.heittelemällä tavaroita:/Jotain vauvakamoja ollaan myyty jo eteenpäin mutta esim.pienimmät vaatteet olen vielä säästänyt... Itse palasin töihin keväällä pojan ollessa vuoden ikäinen ja mies oli syksyyn asti hoitovapaalla. Nyt 1,5 vuotiaana poju aloitti päivähoidon pienessä päiväkodissa ja hyvin on alkanut. Hän on luonteeltaan tosi temperamenttinen ja vilkas, välillä naureskelemme mieheni kanssa että ei ihme että poika sai alkunsa loppujen lopuksi luomusti, on sellainen tulta ja tappuraa -tapaus että tulee läpi vaikka harmaan kiven. Öitä hän ei nuku kunnolla, eikä oikein päiväuniakaan. Koko ajan pitää olla menossa jonnekin. Enempää lapsia ei ole suunnitelmissa, alkaa ikää jo olla sen verran että taitaa olla hyvä näin. Oikein hyvää alkanutta syksyä teille, ollaanhan taas langoilla Lastenlääkäriltä saatiin aina antibioottikuuri mutta oltiin uudestaan jo vastaanotolla ennen kuin ehdittiin edes käydä kontrollissa edellisestä lääkekuurista. Eli ainakaan meillä kuurit ei auttaneet yhtään kun korvat oli täynnä märkää.