Vauvahaaveet tuoreessa suhteessa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mietin vain
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mietin vain

Vieras
Olemme olleet avomieheni kanssa yhdessä reilun vuoden ja molemmat toivoisimme saavamme lapsia jossain vaiheessa. Olen vasta 31v. täyttänyt ja mieheni hieman vanhempi. Minulla jo aika kova vauvakuume, mutta mieheni haluaisi odottaa ja nauttia elämästä ensin rauhassa kaksin. Molemmat viihdymme myös töissämme ja itsekin toisaalta nautin tämän hetkisestäkin tilanteesta. On myös varmasti hyvä kehittää hyvä pohja ensin suhteelle, mutta toisaalta ei voi tietää kauanko raskaaksi tuleminen voi kestää ja mitä mahdollisia ongelmia on edessä. Monilla ystävilläkin on jo lapsia ja tuntuu, että itsekin olisi siihen jo hyvin valmis. Vauvasta olen jo haaveillut oikeastaan pitemmän aikaa, mutta sopiva elämäntilanne ei aina tule tilauksesta.

Onko muilla kokemuksia perheenlisäyksestä nopeahkolla aikataululla?
 
Meillä on suhteellinen nopea aikataulu ollut. Toukokuussa tavattiin ja samana vuonna syyskuussa jo aloitettiin yritys. Lokakuussa muutettiin yhteen ja marraskuussa kihloihin. Viime kesänä syntyi tyttäremme ja nyt toukokuussa menemme naimisiin kun tulee 2v yhdessä. Enkä ole katunut yhtään mitään.
 
Lopetin pillerit just ennen ku tavattiin miehen kanssa. Ilmotin heti, että oon lopettanu ja vaihtoehtona on kumit tai haen pillerit. Mieluiten haluaisin vauvan. Ukko oli sitä mieltä, et tulkoon vauva ja yheksän kuukauden päästä olin raskaana. Yheksän kuukautta odotusta ja siitä 7 kk ja erottiin :( Tosin palattiin uudelleen yhteen ja nyt odotetaan toista =) Ikää ekaa odottaessa oli 24.
 
meillä tavattiin elokuussa, raskaaksi tulin tammikuussa (vahinko ;-)) ja vauva siis syntyi vuosi ja reilu kk tapaamisen jälkeen. hyvin menee, naimisiinkin mentiin ennen vauvaa. nyt takana 3,5v tapaamisesta ja ainakin minä olen onnellinen vahingosta...
jos oltais pohdittu, mies tuskin olisi vauvan kannalla vieläkään, vaikka mitä parhain isä onkin, elämässä vaan on hänen mielestään niin paljon epävarmaa...
 
Meilläkin esikoinen syntyi reilun vuoden kuluttua ensitapaamisesta. Ajateltiin, että eihän sitä tiedä kuinka kauan siinä yrittämisessä menee niin parasta aloittaa ajoissa, mut tärppäsikin heti! Suhde voi edelleen mainiosti, ja lapsi nyt 1,5v. Ja ei ole tosiaan kaduttu:-)
 
Mä olen syntynyt vajaa vuosi vanhempieni ensi tapamaasisesta, ja edelleen onnellisesti naimisissa (25 vuotta). En kuulemma ollut vahinko, vaan satuin saaman alkuni ennen aikaisesti. ;)
 
Kiitos vastauksista. Mukava kuulla, että aina ei nopea toiminta, vahingot tms. tuota ongelmia vaan ovatkin onnekkaita sattumia. Toivottavasti ei tässä itsekään tarvi enää pitkään odotella.. vaikka pitää toisaalta nauttia elämästä näinkin ja katsoa mitä tulevaisuus tuo. Moni mies ehkä haluaa miettiä vähän pitempään, vaikka naisen elämä muuttuu lapsen saannista kuitenkin yleensä enemmän.
 
Meillä on jo lähes 10v suhde takana, joten en tuohon nopeaan toimintaan osaa kommentoida, mutta tuosta miesten miettimisestä. Me kun päätettiin jättää ehkäisy pois, niin mies oli hieman peloissaan ja epäröi, että josko pitäisi vielä vähän odotella. Nyt ollaan tahkottu jo 1,5v eikä vauvaa siis näköpiirissäkään ja mieskin on jo sitä mieltä että ihan hyvä ettei odoteltu yhtään pidempään. Liekö luuli, että vauva saa alkunsa heti ekasta kerrasta ilman ehkäisyä. :)
 
^^toi on tosi jännä et miehet kuvittelee et niil on jotain taikasiemeniä :o ;D
Itse olen miehelle sanonu et, jos tosissaan meinaat et olisin uutena vuotena raskaana ja hommat alotetaan häiden jälkeen (elokuussa) niin ei siinä oo niin älyttömiä mahkuja tulla raskaaks.. ei sitä tiiä vaik joutuis vuosikaudet tahkoomaan.. :/
No luvattu mikä luvattu, että häihin odotan ja sillä sipuli... joskus vaan aika tuntuu kovin pitkältä..

Mielestäni on sitten tuore tai vanha suhde, niin toimintaa vaan kehii jos siltä molemmista tuntuu.. :) Meillä tulee kesällä 2v yhdessä jolloin sitten häät..
 
Aivan, miehet tosiaan tuntuvat ajattelevan että heti tärppää, vaikka pitäähän siihenkin tietenkin osata varautua. Mutta eikö ketään mietitytä, ettei ehdi tekemään niitä kaikkia hienoja lomamatkoja kahdestaan yms. kaikkea hauskaa mitä kaksin voisi tehdä? Kyllähän lapsi varmasti muuttaa elämän kertaheitolla sitten ja kahdenkeskinen aika on kortilla. Itse sanoin, että olen jo matkustellut varastoon, enkä sitä juuri nyt niin enää janoa.. Sitä paitsi monella ehkä käykin niin, että ensin tehdä kaikki valmiiksi ja matkustellaan monet maat ja sitten oletetaan että heti onnistuu.
 
Mä mietin ihan samoja juttuja silloin kun pohdittiin ehkäisyn lopettamista, vaikka oltiin oltu pidempään yhdessä. Eihän sitä tietysti koskaan tiedä tärppääkö ekasta kerrasta vai vasta viiden vuoden päästä, mutta nyt kohta 2v yritettyämme olemme ehtineet matkustella yms. ihan kivasti ja mielelläni luopuisin muutamasta lomamatkasta jos saisi vauvan syliin.
 
Vuoden seurustelun jälkeen jätettiin ehkäisy. Nyt ollaan puolitoista vuotta tahkottu tuloksetta ja molemmat ollaan yli kolmekymppisiä, joten hyvä ettei ainakaan enempää odotettu!
 

Yhteistyössä