P
Pikka
Vieras
Olen kolmen, jo aikas ison lapsen äiti, nuorin on syksyllä koulunsa aloittava. Itse olen 31 vuotias. Tähän asti nuorimman syntymän jälkeen tunne on ollut vahva, lapset ovat tässä. Se on ollut hyvä ratkaisu. Mutta nyt, jostain syystä huomaan joskus ajattelevani vauvaa ja raskautta ihan erilailla, positiivisessa valossa. Ehkä se johtuu siitä, että olen ajatellut et lapset pitää tehdä nuorena ja tuota ikää alkaa karttua, pohdinko sitä etä vieläkö haluankin lapsia lisää?Myös parisuhde on menossa karille, kai jotenki ajattelen että sen uuden löytämiseen ja seurusteluun siihen asti etä lapsia voisi harkita, ei ole enää kamalasti aikaa. Toisaalta, tämä on nimenomaan VAUVAkuume, olen päiväkodissa töissä, joten en haluaisi enää uhmaikäistä puhumattakaan isompien lapsien tuomista huolista...
Auttakaa?
Auttakaa?