Vauvan opettaminen omaan sänkyyn/itse nukahtamiseen

Heippa! Onko täällä äitejä, jotka on vasta myöhemmin alkaneet opettaa lasta omaan sänkyyn tai yksin nukahtamiseen? Meillä siis nyt 6kk poika, ja nukkuu meidän sängyssä, eikä suostu nukkumaan omassa hetkeäkään, eikä myöskään nukahda yksin, vaan ainoastaan kainaloon tai ihan lähelle. Isää vaatii myös hyssyttämään, minua ei enää, kun sen jo opetin.
Kun laitan omaan sänkyyn, joka on meidän sänkymme vieressä, reunapehmuste pois sillä tavoin, että näkee meidät, hän itsee ihan tolkuttomasti, siis suoraa huutoa heti.Olen yrittänyt pyllystä hyssyttää ja heilutella sänkyä, mutta ei, huuto jatkuu. KUn lopulta en jaksa, meidän sänkyyn nukahtaa saman tien. Tosi rankkaa ja olisi varmasti kaikkien parasta, että osaisi edes yksin nukahtaa. Haluaisinkin kuulla miten teillä on toiminut homma ja kauan mennyt vai epäonnistuiko yritys..? Tämä olisi pitänyt alusta asti tehdä, mutta jälkiviisaus sikseen, haluan apua tähän tilanteeseen.
Kiitän.

 

vielä, olen lukenut kotiunikoulusta, mutta onko siinä tarkoitus antaa lapsen itkeä tietyn aikaa yksin vai..? Toivottavasti saisin neuvoja, olisi ihana nukkua edes 5-6 tuntia, ja varmasti lapsestakin. Myös sänky olisi ihana jakaa ainoastaan miehen kanssa, ilman huutoa ja hyssyttelyä

 

Meillä ollaan ajautumassa samaan tilanteeseen....
Tyttö pian 4kk, aluksi nukahti itekseen, mutta nyt jotenkin on päässyt käymään niin, että tyttö nukahtaa mieluiten syliin, josta lasken omaan sänkyyn.
Teidän poika on jo sen ikäinen, että voisitte kokeilla tassuhoitoa/tassuttelua.
Ideana on jotensakin se, että lapsi laitetaan omaan sänkyyn, pidetään kättä selän päällä ja odotetaan että lapsi rauhoittuu ja jätetään nukahtamaan itse.
Ei siis silitellä uneen, vain rauhoitetaan.
Kysy vaikka neuvolasta lisätietoa, kun en osaa tarkemmin neuvoa.
Moni on tuntunut siitä apua saavan.
Kaks+ ja vauva lehdessäkin on ollut tästä "hoitomuodosta" juttua.

En osaa omia kokemuksia tästä kertoa, mutta tätä ajattelin vinkata=)
Tiedän, että tarvittaessa testaan kyllä itse=)

Tsemppiä!!

 

Minun mielestä siitä "huudatusta" ei kai enää suositella, ettei lapsi tuntisi turvattomuutta.

Olitkin juuri samaan aikaan laittanut siitä viestiä=)

 

Meillä poikaa on ihan laitokselta saakka koitettu opettaa nukahtamaan itsekseen omaan sänkyyn. Tämä ei onnistunut edes ihan vastasyntyneenä. Puolivuotias kun oli, niin alettiin oikein urakalla opettaa poikaa nukahtamaan yksin. Vietiin omaan sänkyyn, sanottiin hyvät yöt, mentiin pois. Huutoa jatkui ja käytiin aina hyssyttelemässä uudelleen vähän ajan kuluttua. Saattoi mennä tunti, pari. Pikkuhiljaa nukahtamisaika lyheni, poika alkoi vaan jäädä sinne ja nukahti yksin. Vasta vuoden ikäisenä olimme siinä tilanteessa, että poika vietiin pinnasänkyyn hereillä ollessaan ja sinne jäi nukahtamaan yksinään. Meni siis puoli vuotta. (sitten tuli korvatulehdus ja nukahtaminen loppui..plaah. Nykyään nukkuu meidän välissä)

 

Kannattaa googlata sanoilla tassuttelu tai tassuhoito. Siitä voisi ehkä olla apua. Huudatusta (siis että jätetään yksin huutamaan) ei nykyään enää suositella.

Meillä vauva oppi nukahtamaan itse sänkyyn (kyllä jo 2-3 kk iässä) tutin ja unipehmolelun avulla, istuimme itse vieressä kunnes nukahti. Tarvittaessa pidimme kädestä kiinni, silitimme päätä, hyräilimme hiljaa tms. Alkuun meilläkin oli huutoa, jota yritimme tyynnyttää syliin ottamalla (vaihtelevalla menestyksellä), ja meni varmaan jotain 3 vkoa että vauva ei enää huutanut vaan alkoi rauhoittua itsekseen. Olimme vaipua epätoivoon mutta muuta vaihtoehtoa ei oikein ollut, kun en osaa nukkua perhepedissä ja vauva ei nukahtanut syliinkään.

Olen lukenut sellaisestakin, että vauvan voisi viedä päiväsaikaan monena päivänä hetkeksi leikkimään omaan sänkyynsä, jotta sängystä tulee hänen "omaa reviiriään", ja oppii, että oma sänky on ihan kiva paikka. En tiedä toimiiko...

 

Jos et kannata "huuudatus-taktiikkaa", niin suosittelen lukemaan Elisabeth Pantleyn Pehmeä matka höyhensaarille-kirjaa =)

 

Me hankittiin soiva mobile ja laitettiin poika omaan sänkyynsä. Annettiin pusut, sanottiin hyvän yön toivotukset, peiteltiin, mobile soimaan ja lähdettiin pois. Pojan mielenkiinto oli mobilessa, joten siinä unohtui äiti ja isi.
Välillä käytiin laittamassa mobile uudelleen soimaan, peiteltiin ja taas pois. Näin pikku hiljaa vauva oppi nukahtamaan itsekseen.
Meillä poika vain enempi innostui ja etsi kontaktia, jos olimme vieressä silittämässä ja "nukuttamassa".

 

Kiitos vastauksista. Mobile oli, mutta poika kasvoi isoksi ja repi lelut siitä aina irti, hyvä että on edes ehjänä kallis laite enää.
Kokeilin eilen nyt sitten ensimmäistä kertaa laittaa omaan sänkyyn, ilman hyssyttelyä ja muuta turhaa. Ensin touhusi yksinään siellä ja sitten kun alkoi jo väsähtämään, laitoin käden pojan saataville, otti kiinni siitä ja nukahti. Nukkui koko yön omassa sängyssä, kävi vain syömässä meidän sängyssä kerran. Muuten, jos vauva juo pullosta(meille tämä uutta) niin syötättekö omassa sängyssä vai nostatteko syliin/viereen?

MEillä on annettu usein leikkiä omassa sängyssä, viihtyy siellä jonkin aikaa ihan onnellisena, mutta sitten hermostuu. Joten tuokin kokeiltu, mutta ei ole uniin siellä auttanut. Onneksi nyt eka kokeiluyö onnistui ihan mutkattomasti, IHANAA!! Toivottavasti tämä jatkuu.

 

Hyvältähän tuo viimeyön nukahtaminen kuullosti! Poika tunsi varmasti olonsa turvalliseksi nukahtaa, kun sai kätesi viereen Tänään sit uudestaan! Älä lannistu jos tulee takapakkia!

Meillä 10 kk ikäinen poika nukahtaa näin; iltarutiinien jälkeen sylitellään hetken ja viedään pinnikseen. Jäädään viereen istumaan hiljaa, ei katsota lapseen tai puhuta. Poika nousee aina seisomaan ja höpöttelee/touhuilee omiaan, mutta hakeutuu pian makuulle. Saattaa siitä vielä pari kertaa nousta ja möyrii peiton kanssa, mutta nukahtaa lähes aina väh. 15 minuutissa. Joskus, jos nousee itkeskelemään, niin riittä että sanotaan hiljaa hyssytellen "Nyt nukutaan" ja lasketaan sänkyyn. Olemme juuri lopettaneet viimeisen aamuyön tissittelyn ja isä on herännyt nyt parina yönä laskemaan pojan takaisin nukkumaan. Viimeyönä heräsi vain kerran n. vartiksi. Eli unta tuli miltei 20-7.30!

Meillä heräiltiin puolivuotiaana öisin parin tunnin välein, ja aamu alkoi pahimmilaan jo viideltä, joten tämänhetkinen tilanne on suorastaan taivaallista!

Tämä tilanne on aivan loistava ja meitä ei tuo 15 min. "nukuttaminen" haittaa mitenkään. Kokeilemme yksin nukahtamista sitten joskus myöhemmin

 

Meillä poika nyt 1,5v. On aina nukkunut omassa sängyssään (joskus aamuisin otettu väliin). Mutta siis nukutus vaati runsaan vuoden ikään asti sylissä hyssytystä, ja heräilyjä on ollut enemmän ja vähemmän näihin päiviin asti. Oppi siis kuitenkin ihan itsestään nukahtamaan runsaan vuoden iässä omaan sänkyyn - ilman ihme rituaaleja.

Uskon siis että lapsi oppii kun on siihen valmis, ei pidä lasta pakottaa liian aikaisin omatoimiseksi.

 

Meillä on käynyt niin hassusti, että poika alkoi vajaa puolivuotiaana opettamatta nukahtaa yksin sänkyynsä, mutta alkoi jossain vaiheessa vaatia kaksi sänkyynvientiä ja vaatii nykyään toisinaan useammankin. Kaikki iltatoimet on aina suoritettu ihan samalla tavalla, vaan jostain syystä ei enää millään nukahda itsekseen. Mutta emme ressaa.

 

ap taitaa olla meidän naapuri! monta yötä viikossa heräillään lapsen huutoon, täällä jo odotellaan myös että lapsi rauhoittuu!

mutta ymmärtäähän sen että toiset lapset eivät vain millään osaa nukkua omassa sängyssään...


Tsemppiä ap:lle, kyllä se varmasti jossain vaiheessa oppii! Sinnikkyyttä vain peliin niin kyllä se siitä! Tämä vaihe ei teillä kuitenkaan kestä loppuelämää!

 

Meillä 8kk nukkuu kun tukki kun saa nukkua välissä mutta möhkii ja herää yöllä itkemään jos nukkuu pinnasängyssä sängyn vieressä. No ajattelin että koitetaan nyt vaan jos oppisi nukkumaan siellä omassa sängyssä. Kävi niin, että en saanut itse nukuttua kun aloin vaan kuuntelemaan että mitä se nyt möhkii ja alkaakohan se itkeä ja olin koko ajan hälytysvalmiudessa. Ei auttanut muu kuin ottaa käärö takaisin kainaloon nukkumaan ja nyt nukkuu taas koko porukka yöt läpeensä heräämättä! Isosiskon sänky on meidän sängyssä kiinni ja hän nukkuu siis omassa sängyssä mutta vieressä. Ajattelin että kai sitten poikakin vieroitetaan aikoinaan samaan tyyliin jos vaan saadaan makuuhuoneeseen kaikki sängyt rinnakkain....
Että en tiedä olisiko pikkuinen oppinut nukkumaan yksin mutta äiti ei ainakaan oppinut nukkumaan ilman pikkuista... =)

 

ap taitaa olla meidän naapuri! monta yötä viikossa heräillään lapsen huutoon, täällä jo odotellaan myös että lapsi rauhoittuu!

mutta ymmärtäähän sen että toiset lapset eivät vain millään osaa nukkua omassa sängyssään...


Tsemppiä ap:lle, kyllä se varmasti jossain vaiheessa oppii! Sinnikkyyttä vain peliin niin kyllä se siitä! Tämä vaihe ei teillä kuitenkaan kestä loppuelämää!

Tuskinpa, sillä meidän naapurimme on vanhempi rouva, joka on vannonut, ettei lapsemme itku häiritse tippaakaan. Heillä yhtälailla koirat haukkuu, mutta elämä on tällaista. Minua ei koskaan ole entisten naapureiden lasten itkut häirinnyt yhtään. Kiitos kannustuksestasi.

 

jos lapsi ja muu perhe nukkuvat yön hyvin samassa sängyssä niin miksi laittaa lasta omaan sänkyyn noin pienenä, siis näiden vastausten lapset ovat mielestäni vasta vauvoja. ei mikään nisäkäs nuku niin kaukana pienistä poikasistaan kuin (länsimainen) ihminen, joten ei ihme että vauvat huutavat öisin yksin omissa sängyissään. onko tämä kulttuuristamme kiinni, että parisänky on vain kahden aikuisen paikka, ei lapsen? meillä lapsi on nukkunut kolmivuotiaaksi kanssamme ja nyt vasta opettelee omaan sänkyyn. olemme kaikki nukkuneet ihan hyvin ja seksiäkin on voinut harrastaa ihan muuallakin kuin vain just ennen nukahtamista siellä parisängyssä. nyt kun lapsi on jo iso, voi hänen kanssa jutella miltä omassa sängyssä nukkuminen tuntuu ja jos pelottaa, voidaan yhdessä ajaa möröt pois. miten pieni vauva, jolla ei vielä ole kieltä ilmaista tunteitaan, voi muulla kuin läheisyydellä täyttää omaa yksinäisyydentunnettaan? kuka hemmetti tämän vauvojen yksinnukuttamisen autuuden on oikein meille lanseerannut niin että sitä pidetään normaalina? ei vauvojen tarvitse osata nukkua, saatika nukahtaa yksin! mitä vauvan hyvää palvelee sen kyky nukahtaa yksinään noin pienenä? olen hämmästynyt tästä yksinjättämisen kulttuurista jossa elämme, mutta ei ihme kun se alkaa jo näin varhain että ihmiset sitten aikuisinakaan eivät osaa ottaa toisiaan, saati lapsiaan, lähellensä.