Vertaistukiryhmä naisille, jotka kärsivät seksin puutteesta

Kiitos erinomaisesta analyysistäsi!

Eilen otin asian puheeksi hienovaraisesti ja mies itse asiassa kertoi, että häntäkin on harmittanut seksin vähyys. Olin niin iloinen tästä kommentista! Minä kun kuvittelin olevani ainoa kituja. Mies mainitsi, että viikonloppuna hän olisi halunnut, mutta kuvitteli että minä en halua.. Voi kurppa. Meijän suhteen ongelma ei ole seksi eikä seksittömyys, vaan kommunikaatio. Me molemmat kuvittelemme tahoillamme jotain, emmekä ota asioita puheeksi, koska luulemme tietävämme.

Miten muuten oletat, että sallivuuteni on näennäistä ja että oikeasti olen konservatiivinen? Itse en allekirjoita tuota väitettä. Ainakaan ihan suoralta kädeltä Perusteluja, kiitos.

Rakastajan hankkiminen on houkutellut minua jo pitkään, mutta maailmankirjallisuuden klassikot lukeneena ymmärrän, että moiset hankkeet ovat yleensä tuomittuja epäonnistumaan. Suomeksi sanottuna homma menee päin persettä, jos porukkaan tunkee kolmas pyörä. Silti leikittelen ajatuksella ja todennäköisesti siihen se jää. Olen niin suuri riskienkarttaja, että moiseen hankkeeseen lähtiessäni minulla pitää olla sadan prossan takeet siitä, että kukaan ei koskaan saa tietää.

Mietinkin tässä tänään, että miksi seksin pitää olla niin helvetin suuri tabu. Edelleen. Vaikka seksuaalinen vallankumous toteutui jo 60-luvulla, me nykyajan ääliöt ollaan ihan kipsissä asian kanssa. Miksei voisi olla panokavereita samalla lailla kuin golfkavereita tai tenniskamuja. Illalla juteltaisiin miehen kanssa, että kiinnostaako sinua seksi tänään.
- No ei kovin, mileluummin katselen telkkaria.
- Okei. Mä soitan mun panokaverilleni, josko se haluaisi.
- Hyvä idea, soita vaan. Tuutteko meille vai meettekö niille? Mä voin liittyä porukkaan sitte, kun saan tän jakson katsottua.

Sellaista tänään. Toivottavasti sinulla on riittävästi seksiä ja muutenkin hyvä mieli

 

Eilen otin asian puheeksi hienovaraisesti ja mies itse asiassa kertoi, että häntäkin on harmittanut seksin vähyys.

Erinomaisesti toimittu ja onnistuttu! Myönteinen suhtautuminen pelastaa tilanteen.
Olen koittanut niin hienovaraisesti kuin huonovaraisestikin ottaa puheeksi, että loogisesti ajatellen molemmilla kokemus täytyy olla samankaltainen, ja että 'puutteesta' kärsii kumpikin yhtälailla.

Tämä 'puute' on syy ja seksin vähyys on sen suora seuraus.

Meijän suhteen ongelma ei ole seksi eikä seksittömyys, vaan kommunikaatio.

Kumpa näin onnellisesti voisi monet muutkin asiaa ajatella ja saada katkaistua triviaalista ennakkoluulosta alkaneen suuttumisen noidankehän ja kiukkuvetoisen syöksykierteen!
Näistä seikoista suosittelisin keskusteltavan huomattavasti enemmänkin…

 

Miten muuten oletat, että sallivuuteni on näennäistä ja että oikeasti olen konservatiivinen? Itse en allekirjoita tuota väitettä. Ainakaan ihan suoralta kädeltä Perusteluja, kiitos.

1. Mielipideilmapiiri on näennäisen salliva: "Me molemmat kuvittelemme tahoillamme jotain," (moraalijäykkyys)
2. silti pohjimmiltaan konservatiivinen: "emmekä ota asioita puheeksi," (tilanteen säilyttäminen)
3. hienokseltaan kaksinaismoraalinen: "koska luulemme tietävämme." (suhtautumistapojen eroavuus)

Mietinkin tässä tänään, että miksi seksin pitää olla niin helvetin suuri tabu.

Seksi ei ole tabu vaan henkilökohtainen yksilöllisyys - intimiteettisuoja.
Seksuaalisuus ei ole poikkeus, vaikkakin huomattavin 'minän' itsesensuurin osa-alueista…

 

Vaikka seksuaalinen vallankumous toteutui jo 60-luvulla, me nykyajan ääliöt ollaan ihan kipsissä asian kanssa.

Vastavallankumous on toteutunut sittemmin 90-luvulla. Ainakin parisuhteita koskien lähentelee nykynuorison seksuaalimoraali jossainmäärin hyvinkin viktoriaanista puritanismia, minkä voi nettikirjoittelustakin havaita. Normisääntöjä pohdiskellaan valinnan vapautta ja yksilön oikeuksia rajoittavien velvollisuusideoiden pohjalta ja uudissanojakin syntyy.

Mielestäni merkitykseltään jopa ent. esiaviollistakin siveyttä tiukempaa aikaa ja viitekehystä edustaa käsite: ESISEURUSTELU.

 

En jaksanut lukea koko ketjua,pahoittelen. Jos kerron vähän meidän tilanteesta ensin ni sitten jos joku vois keksiä jotain konkreettisia vinkkejä niin ottaisin ilomielin vastaan.

Eli ollaan 25 ja 29 vuotias pariskunta, yhdessä ollaan oltu reilu 6 vuotta. Koko suhteen ajan seksiä on ollut 2-6kk välein, jos ei muutamaa ehkä max 3 kertaa tapahtunutta perättäisinä päivinä/parin viikon välein tapahtuneita seksikertoja lasketa. Nyt ei ole peitto heilunut n.4kk. Miehelle on vakava sairaus ja ei sen takia ilmeisesti huvita, eikä pysty pitämään erektiota yllä kovinkaan pitkään. Tauti kun voi vähentää seksihaluja ja aiheuttaa erektio-ongelmia. Olen koittanut lahjoa,anella,rukoilla,puhua,ymmärtää,antaa aikaa,olla painostamatta,painostanut, olen kokeillut kaikkea. Viagraa ollaan kokeiltu ja miehen mielestä ei toiminut. Mies ei ole enää vuosiin tehnyt aloitetta ja torjuu mun aloitteet. Tulin tähän suhteeseen suhteesta jossa sain VIIKOSSA 3-7 kertaa, nyt sama luku on VUODESSA/KAHDESSA. Eli voitte ymmärtää mikä shokki se oli. Ennen kävin vieraissa ja kerroin siitä aina miehelleni. Nyt sitten lopetin kesän korvilla vieraissa käymisen, enkä enää edes halua vierasta vaan omaa miestäni! Mies sanoi yhdeksi syyksi sen ettei häntä huvita kun olen pettänyt. Mutta petän kun en saa seksiä ja kun petän niin en sen jälkeenkään saa mieheltä seksiä. Aloin kieltää omat haluni ja seksuaalisuuteni koska suhde toimii muuten hyvin ja tyydyttävästi. En enää edes masturboi. Ei ole 3kk tehnyt mieli. Otin asian varovaisesti esille tossa joku viikko sitten ja ennen sitä en ollut muutamaan kuukauteen puhunut asiasta ja mies otti sen painostamisena ja alkoi huutamaan, että on tärkeämpiäkin asioita kuin meidän seksielämä. Jaaha, kiitos. Eli ei mieheni edes halua ymmärtää ilmeisesti miten kova paikka tää mulle on? Mitä helevettiä mie oikeesti teen??

 

Tuo on jo silkkaa hulluutta, olet nuori nainen joka tarvitsee seksiä. Turha tuhlata elämää tuollaisen kanssa oli hän sairas tai ei. Seksi on olennainen osa parisuhdetta!

 

Samaa mieltä. Kadotat osan minuudestasi tuossa suhteessa. Ei elämän ja rakkauden tarvitse oikeasti olla "kaiken se kestää, kaiken se kärsii" muotista. Olet osasi tehnyt jos mies ei halua ratkoa ongelmaanne, niin nokka kohti uusia tuulia! Tilannehan on ollut koko suheenne ajan sama, mihin se siitä enää muuttuisi? Onnea uuteen elämään!

 

Hei kaikille!

Olen samainen SensuElli, joka vuosia sitten aloitti tämän ketjun. Tässä välissä on rakennettu taloa ja tehty päätös, että pystyn elämään mieheni haluttomuuden kanssa. Siitä syystä en ole tällä sivulla käynyt pitkiin aikoihin.

Nyt olen taas samassa tilanteessa kuin kolme neljä vuotta sitten: Mitta täynnä miehen haluttomuutta. Tänä vuonna meillä on ollut seksiä kaksi kertaa. Viime vuonna kolme kertaa. Sitä edellistä vuotta en muista enää. Nauratti ja itketti, kun luin noita ensimmäisiä viestejäni. Silloin seksiä oli sentään kerran kuussa. Mieheni ei ole uskoton, ei masturboi, ei harrasta nettipornoa, ei katsele muiden naisten perään. Sen sijaan hän kiusaantuu nähdessään tv:ssä seksiä tai erotiikkaa, suutelee vain kuivasti huulille, mutta kuitenkin rakastaa minua, halailee ja antaa ilta- ja aamupusut.

Jotain on muuttunut edellisestä seksittömyyskriisistä: Olen tajunnut, että tämän miehen kanssa en todennäköisesti ikinä tule saamaan lapsia. Tai jos tulen, lapsiluku jää yhteen, koska jos ilman lapsiakin on vaikea saada seksiä aikaiseksi, on se varmaan ylivoimaista lapsiperhe-elämän keskellä.

Myös sellainen asia on muuttunut, että en jaksa enää uskoa. Kaikki nämä vuodet olen odottanut tilanteen parantumista. Selitellyt miehen haluttomuutta sillä ja tällä ja tuolla. Että kyllä tämä tilanne paranee, kunhan... Nyt olen luopunut toivosta. Minun on hyväksyttävä, että mieheni ei ole kiinnostunut seksistä. Ja minun täytyy valita, riittääkö se minulle.

Olen myös sen myötä menettänyt seksuaalisen kiinnostukseni miestäni kohtaan. Pidän häntä kaverina. Ihanana ja mukavana ihmisenä. Muilta osin ideaalikumppanina. Mutta yhtään en häntä halua enää. En häntä enkä seksiä hänen kanssaan. Jos hän jossain vaiheessa tekisikin taas aloitteen, en varmaan itse pystyisi enää. Jotain on mennyt minussa rikki, ehkä lopullisesti.

Yllättävää kyllä, vihdoin tänä syksynä olemme saaneet juteltua asiasta kunnolla, olen kertonut eroajatuksistani ja siitä, että olen asettanut itselleni henkisen "koeajan" - keväällä päätän, mitä elämältäni haluan.

Karrikoiden voisi sanoa, että meillä on kaikki muu hirveän hyvin, paitsi seksi. Tuntuu kamalalta heittää valtavasti hyvää pois tämän asian takia. Olen melko varma, että en enää koskaan tule löytämään miestä, joka näiltä muilta osin sopisi minulle näin hyvin. Mutta en tiedä, voinko ottaa sitäkään riskiä, että jään lapsettomaksi. Tai että elän elämääni puolella liekillä. Ja ehkä jonain päivänä tulee joku ja vie jalat alta. Ehkä olisi parempi rikkoa tämä kaikki jo nyt eikä vasta sitten.

On minulla vielä yksi oljenkorsi. Olen sanonut miehelle, että nyt on pakko mennä lääkäriin. Että sillä ehdolla odotan edes kevääseen. Haluan varmistaa, että kyse ei ole mistään fysiologisesta jutusta, esimerkiksi hormonivajeesta, minkä saisi hoidolla kuntoon. Tuo on pieni toivonpilkahdus, mutta silti olen aika pessimisti. Liian monta kertaa pettynyt.

 

Toivottavasti miehenne menee lääkäriin, sillä sieltä se apu voi löytyä.

Tai sitten tulee se varma tieto mistä noinkin totaalinen seksittömyys johtuu.

Oletteko saanut selville haluaako miehenne lapsia?

 

Miehesi on a-seksuaalinen. Eikös tuo ettei halua katsoa edes teeveestä seksiä ja jopa kiusaantuu siitä, kerro asian. Tai sitten homo.
Mikäs miehen kanta on, haluaako hän kuitenkin olla suhteessa, saisitko käydä vieraissa? Sehän olisi mukavaa, että löytäisit miehen joka sängyssä täydellinen mutta muuten pönttö

 

SensuElli,kirjoitit ihan kuin meidän elämästä, miinuksena se, ettei mies vaivaannu seksin katselemisesta. Itse olen reilun viikon nyt pyöritellyt asioita päässäni ja todennut, että haluan elää mieheni kanssa vaikka seksi puuttuisi kokonaan. Vieraissa en saa käydä, olen kysynyt. Minultakin tuntuu joku menneen rikki, aikaisemmin luulin vielä haluavani miestäni kuten edellisestä viestistäni kuultaa läpi. Nyt kuitenkin ihan viikossa huomannut, etten enää edes halua seksiä ja seksin harrastaminen tuntuisi oudolta ja likaiselta. Reiluun 4kk ei ole tapahtunut mitään ja pelkään ajan venyvän jopa vuoteen.

Sinulle ja miehellsi toivoisin tutkimuksista olevan hyötyä, selviäisi onko esim.juuri mainitsemasi hormoonallinen häiriö kyseessä. Jos tilanne jatkuu, pahenee, mies ei suostu lääkäriin tai seksi loppuu kokonaan, nosta kytkintä. Ei elämä eroon kaadu jos luulet, ettet enää voisi saada hyvää miestä. Moni pelkää tätä, ehkä minäkin, mutta minulla taas on sairauksia joita kovin moni mies ei hyväksyisi. En ole työkykyinen joten raha tulisi monessa suhteessa esteeksi ja vaivaksi. Kuten sanoit, sinun täytyy valita haluatko elää seksittömässä/vähä seksisessä suhteessa mahdollisesti lopun ikäsi. Voi myös käydä kuten totesit, että joku tulee ja vie jalat alta. Ole kuitenkin varovainen, ettet ihastu toiseen mieheen vain sen takia kun kotona menee huonosti.

 

Minua kiinnostaisi tietää, mistä tuo miehen seksittömyys johtuu?

Ensinnä minulle tulee mieleen Testosteronin puute, tai vajavaisuus.

Toiseksi kyllästyminen puolisoon.
Ainakin silloin, kun toimitaan aina saman kaavanmukaan.

Orgasmi muuttuu liki tunnottomaksi. Tapahtuu vanhemmallaiällä.
Voiko se olla tunnotonta jo nuorempanakin.

Ilmeneekö kyseisillä henkilöillä vähäseksisyyttä jo nuorellaiällä, vai saapuuko se vähitellen?

Onko kukaan saanut apua vähäseksisyyteen jollakin keinoin?
Vaikka lääkkein.

Itse jotenkin ymmärtäisin, jos pelkästään yhdynnät puuttuvat.
Mutta se on kyllä kamalaa puolison näkökulmasta ajatellen, jos kaikki hyväilytkin puuttuvat.
Tuohon hyväilypuoleen pitäisi saada vähintään korjaus jotenkin.

Eikö seksitön pysty tekemään hyväilyjä edes tahdonvoimalla?

 

hei, melkein itku pääsi kun luin aiempia viestejä, en olekaan yksin "ongelman" kanssa...

olen 23 vuotias nainen ja seurustelen reilut 10v vanhemman miehen kanssa kaksi vuotta ja kaikki on paremmin kuin hyvin, ainut päänvaiva on ettei mies enää halua seksiä juuri ollenkaan. tätä on jatkunut vasta kolme kuukautta, mutta pelkään että jatkuu pitempään. nyt tosin olen pari kertaa varovasti kysynyt miksi kävi näin, ennen seksiä oli 2-3 krt/vko ja se oli erittäin hyvää, nyt kolmen kuukauden aikana on ollut ehkä neljä-viisi kertaa, ja joka kerta minun aloitteestani(-korjaan, kerran krapulassa miehen). toivon ettei miestä vain hetkellisesti huvita, nyt tilanne on hieman arka kun otin asian puheeksi. ennen teimme aloitteen aikalailla tasapuolisesti.

muuten kaikki tosiaan on loistavasti, vietämme paljon aikaa yhessä päivittäin, teemme asioita ja katselemme telkkaria sylikkäin, nukumme sylikkäin jne jne. mies silittelee ja pussailee kyllä edelleen ja on ihana, seksi vaan on hiipunut. pornoa olen pari kertaa huomannut jääneen näkyville... ennenkin olen asiaa googlaillut että pääasia ettei mies käännä selkäänsä kun itse yrittää, mutta eilen sekin tapahtui ja heti iski paniikki...

onko kellään kokemusta voisiko olla vain kausi ettei innosta? olen päättänyt että en tämän takia eroa, mutta välillä olen HYVIN suuttunut koska itse haluaisin. ei kai 35v vielä ole "liian vanha", varsinkaan kun on kyse miehestä?

 

Lueskelin äskettäin ketjun alusta loppuun, ja huomasin että teitä puutteessa eläviä naisia yhdistää erittäin vahvasti yksi ja sama asia: miehenne eivät kykene puhumaan seksiasioista ja seksuaalisuudesta sillä tasolla kuin aikuiselta voisi odottaa. Joka sivulla kun hakee vaikka "mies menee täysin lukkoon" tai "suorituspaineet", niin löytyy useampi viesti joissa nämä asiat mainitaan.

En todellakaan halua loukata ketään, mutta tulee tunne että mistähän ihmeen perämetsästä te olete miehenne löytäneet, kun asioista ei osata jutella, ja kun terapiaa ehdotetaan niin kieltäydytään agressiivisesti puolustautumalla. Minun tuttavapiirissäni ainakin miehet purkavat kovastikin seksiasioita toisilleen ja tekevät samoin suhteessaan. Joskin tässäkin on ikävä puolensa; muista tässä ihmeemmin miettimättä jo pari tapausta, joissa pari on päätynyt eroon, koska eivät olekkaan kuulleet ihan niitä vastauksia, joita odottivat, vaan kun suoraan on puhuttu niin tekstikin on ollut sen mukaista..

Kannattaa pitää myös mielessä, että ihan jokaista kiveä ei ole järkevä kääntää. MUTTA: Oletteko oikeasti kertoneet itse näitä asioita mitä tänne kirjoitatte yhtä _suorasti ja rehellisesti_, kuin tänne kirjoitatte? Siis tarkoitan tuota, kun monet tässä ovat viitanneet siihen, että miehen vaihto on käynyt/käy useinkin mielessä. Muistakaa myös miten toimitte itse!

Tässä vain tälläinen miehen näkökulma asiaan.

 

Minua kiinnostaisi tietää, mistä tuo miehen seksittömyys johtuu?

Ensinnä minulle tulee mieleen Testosteronin puute, tai vajavaisuus.

Toiseksi kyllästyminen puolisoon.
Ainakin silloin, kun toimitaan aina saman kaavanmukaan.

Orgasmi muuttuu liki tunnottomaksi. Tapahtuu vanhemmallaiällä.
Voiko se olla tunnotonta jo nuorempanakin.

Ilmeneekö kyseisillä henkilöillä vähäseksisyyttä jo nuorellaiällä, vai saapuuko se vähitellen?

Onko kukaan saanut apua vähäseksisyyteen jollakin keinoin?
Vaikka lääkkein.

Itse jotenkin ymmärtäisin, jos pelkästään yhdynnät puuttuvat.
Mutta se on kyllä kamalaa puolison näkökulmasta ajatellen, jos kaikki hyväilytkin puuttuvat.
Tuohon hyväilypuoleen pitäisi saada vähintään korjaus jotenkin.

Eikö seksitön pysty tekemään hyväilyjä edes tahdonvoimalla?

Äskettäin kirjoitin yhden viestin, mutta tähän on myös pakko vastata.

Oma seksielämä puolisoni kanssa on tällä hetkellä aika suvantovaiheessa hänen vaikean masennuksensa vuoksi, mutta tiedän että tilanne tästä taas muuttuu päinvastaiseksi kun tuo taas helpottaa (olen hyväksynyt sen jo aikoja sitten, että hänellä on sairaus, josta johtuu vuoden-parin välein 2-4kk masennuskausia). Läheisyyttä ja hellyyyttä kuitenkin riittää vaikka kuinka, vaikka itse seksi onkin harvinaisempi juttu. Halaillaan paljon, pussaillaan, makaillaan miten milloinkin sattuu pää toisen sylissä hipelöitävänä ja toisin päin.

Samoin olen kuullut muiltakin, lähinnä miehiltä. Me ainakin tunnumme kokevan läheisyyden ihan eri juttuna kun seksin. Mutta pieni varoituksen sana; jos se silittely menee vähänkin liian lähelle napaa tai oma käsi ohjataan esim vyötärölle, niin päässä pyörähtää vähän isompi ratas ja viisari värähtää lähes poikkeuksetta alakerrassa

En tiedä, onko asialla niin merkitystä, mutta olen itse 30v mies ja tuttavapiirini koostuu 23-32v ihmisistä.

 

Täällä ilmoittatutuu pian 4 vuotta suhteessa elänyt nainen.Miehen puolelta haluttomuutta ollut ehkä viimeiset pari vuotta.Nykyisin seksiä on vain kerran viikossa ja sekin aina viikonloppuisin..Työ kuulemma väsyttää ja stressaa(huono tekosyy!) ja välillä on migreeniä.Olemme monesti riidelleet seksistä ja tänään viimeksi.Olen nyt pari viime kuukuatta alkanut tosiaan miettiä eroa, vaikka meillä on pieni poikakin.Olen vain yksinkertaisesti onneton eikä ole keskusteluyhteyttäkään.

Tuo työstressi ei muuten ole ollenkaan huono syy...itsekin olen se " vähemmän " innokas osapuoli ja joudun kuuntelemaan jatkuvaa marmatusta seksin vähyydestä'. Toki ikää jo alkaa olla 45 vuotta, joten pikkuvelikin alkaa jo temppuilemaan, mutta itse olen huomannut, että kesäloman puolessa välissä hommat luistaa jo hienosti ja seksi on jokapäiväistä....kyllä sillä työllä on vaan merkitystä, varsinkin jos olet johtavassa asemassa, niin työt pakkaa tulla kotia.

 

Tämän ketjun kirjoitukset ovat kuin suoraan omasta elämästäni.. Mukava tietää, että on muitankin saman ongelman kanssa eläviä! Oma suhteeni ei ole vielä edes kahta vuotta (!) kestänyt ja silti selibaatissa elellään. Olen 27 vuotias ja mieheni 23 (eli mies parhaassa iässä, hah!). Seurustelun alussa mies kyllä ilmoitti olevansa hyvin seksuaalisesti aktiivinen eli omaavansa suuret halut ja ettei voisi ikinä elää ilman seksiä. Puheen tasolle kaikki sitten jäikin. Miehen "suuret" halut osoittautuivat seksin haluamiseen ensin kahden viikon välein, sitten kerran kuussa, sitten kerran kahdessa kuussa ja nyt viimeisintä selibaattia onkin kestänyt jo yli kolme kuukautta. Alkuhuuman puute sai ensimmäiset hälytyskellot soimaan. Itse kun olisin voinut seksiä harrastaa vaikka joka päivä ja useastikin päivässä, niin kuin yleensä ainakin suhteen alkuvaiheessa on tapana. Meillä "alkuhuumaa" oli seksi ehkä parhaimmassa tapauksessa kerran viikossa, yleensä kuitenkin kahden viikon välein, vaikka yhdessä asuttiin! (Mieheltä meni kämppä ja muutti luokseni 2kk seurustelun jälkeen..) Yksiössä tosiaan asutaan ja noin puolet olkkarista täyttää iso parisänky, mikä onkin hyvin ironista.. käytännössä "asumme" sängyssä (syömme, katsomme tv:tä, luemme sen päällä istuen ja makoillen) eli kaikkea muuta paitsi harrastamme seksiä! Nykyään jo lähes vihaan koko kapistusta, en haluaisi katsoa sinne päinkään.. muistuttaa vaan kaiken aikaa tästä seksittömyydestä.

Alkuun tietenkin yritin kaikkeni, ihan samoja juttuja mitä kaikki tälläkin ovat kirjoitelleet: Pukeutua seksikkäästi, ostaa seksikkäitä alusvaatteita, tehdä seksistä mielenkiintoista ja vaihtelevaa, tehdä aloitteita, ottaa etäisyyttä jne jne. Mielestäni olen ihan ok näköinen, kroppa kunnossa. Mies kyllä joka päivä muistaa kertoa rakastavansa, kehuu ulkonäköäni, puristelee rintoja ja persettä, halailee paljon, tulee antamaan pusuja, mutta siihen se jääkin, intohimo on täysin poissa, jos sitä koskaan olikaan. En edes muista millon ollaan viimeksi suudeltu kunnolla! Pusut ovat aina sellaisia sekunnin "kaveripusuja" ja jos itse koitan sitä pitkittää niin johan on heti juoksemassa karkuun. Mies siis tyrmää kaikki aloitteeni. Aina on liian kuuma, väsyttää, päätä särkee jne ne samat vanhat jutut. Vaikka alastomana edessä pyllistelisin niin tuskin mitään eloa siltikään tulisi. En vain voi ymmärtää! Joskus kun halailemme ja pussailemme sängyssä, hän kyllä kiihottuu, mutta sitten vaan yhtäkkiä lähtee siitä pois housut pullottaen ja menee tietokoneelle pelaamaan (!) vaikka oma nainen makaisi halukkaana sängyssä! Hänen vehkeensä kyllä siis pelittää ja haluja hänellä on, sillä tiedän hänen katsovan joskus pornoa kun olen poissa, joten taitaa sitten vaan oma käsi kiinnostaa enemmän kuin aito elävä nainen. Minusta pornon katsomisessa ei ole mitään pahaa, katson itsekin aina välillä, kunhan se ei vaikuta seksielämään! Kun joskus mieheltä suoraan kysyin katsooko hän pornoa niin totesi, ettei ole tarvetta, kun on oma nainen.. ja niin varmaan! En nyt oikein ole muuta syytä keksinyt kuin sen, ettei häntä seksi kanssani vain yksinkertaisesti kiinnosta, hän ei enää halua minua.. mikä on kyllä ristiriidassa siihen että hän kertoo rakastavansa, kehuu rintojani ja persettäni, suunnittelee yhteistä taloa, perhettä (mitenköhän niitä lapsia saataisiin muka ikinä aikaiseksi kun seksiä on tätä tahtia tulevaisuudessa varmaan kerran pari vuodessa!) Nähdäkseni mies on siis itse täysin tyytyväinen tilanteeseemme, sillä hän on aina hyvin ihmeissään, kun olen taas vaihteeksi vihainen hänen torjuttuaan minut. Kun tästä asiasta olen yrittänyt keskustella niin ukko vaan kiertelee ja kaartelee, mumisee jotain että "joskus parisuhteessa on seksiä useemmin ja joskus harvemmin". Anteeksi vain, mutta milloin meillä sitä on muka useasti ollut, kysynpä vaan..

Olen vain niin vihainen ja surullinen koko ajan, seksuaalinen itsetuntoni on täysin romahtanut. Kun taukoa seksikertojen välissä on sen useamman kuukauden, koko homma vain ahdistaa, akti on kiusallista räpeltämistä ja nautinto täysin hukassa. En tunne kehittyneeni seksissä mitenkään kun sitä on niin harvoin.. Haluaisin oppia kaikkea uutta, nauttia täysillä seksuaalisuudestani kun olen vielä nuori! Tässä suhteessa se ei vain taida olla mahdollista.. Minulle ainakin seksi on tärkeä osa suhdetta, mikä sen hauskempaa yhteistä puuhastelua rakkaansa kanssa kuin seksi Ei sen tarvitse aina olla mitään suurta ja ihmeellistä, tärkeintä on juurikin se ihana läheisyys ja toisen kosketuksen tunteminen. Kun se puuttuu täysin, parisuhteesta häviää ilo ja rakkaus alkaa vähitelle kuolla.. Tuntuu että tulen päivä päivältä masentuneemmaksi, välillä tunnen niin suurta raivoa että tekisi mieli vain huutaa tuolle ukolle päin naamaa että jos oma käsi ja tietokone on tärkeempiä kuin oma tyttöystävä niin painukoot helvettiin mun elämästä! Mieluummin olen yksin, kuin suhteessa jossa mies runkkaa salaa ja nainen joutuu elämään puutteessa. Siinä vaiheessa ei ole väliä vaikka mies kuinka vannoisi rakkauttaan, jos kaikki jää vain puheen tasolle, niin ei ole mitään järkeä jatkaa. Koska tämän aiheen hienovarainen lähestyminen ei ole tuottanut tuloksia niin seuraavaksi aion kyllä ilmoittaa miehelle suoraan, että en halua elää seksittömässä suhteessa loppuelämääni, että muutosta on tultava tai sitten on parempi erota.

Joo tästä tuli nyt tällainen avautuminen, mutta vitutus on vaan niin suuri että on pakko saada sitä kirjoittamalla edes vähän purettua.. Harmittaa vaan niin älyttömästi että mies sai ronskeilla puheillaan minut luulemaan että suhteestamme olisi tullut ihanan intohimoinen (olisi tullut edes ns normaali kahden nuoren aikuisen parisuhde jossa seksiä edes sen pari kertaa viikossa) vaikka todellisuudessa vanhainkodin asukkaillakin on varmasti vilkkaampaa sängyn puolella, kuin tässä taloudessa..

 

"No futurelle"

Miksi jatkat tuollaista suhdetta? Kulutat monta hyvää vuotta tuollaisen runkkarin kanssa, tulet katumaan sitä vanhana.

Jos mies katselee pornoa ja vetää käteen jättäen sinut puutteeseen, ei hän kaipaa sinunlaistasi naista. Ansaitset paremman miehen.

Miten jotkut naiset ovatkin niin avuttomia että vuodesta toiseen katsovat tuollaisia miehiä, miehiä jotka eivät arvosta naistaan niin että antaisivat seksiä hänelle sen nyrkkikyllikin sijaan.

Ajattele jos olet tämän ääliön kanssa vielä parinkymmenen vuoden kuluttua, olet itse masentunut seksittömyydestä, ei lapsia, ei mitään iloja...jos siinä vaiheessa vasta uskallat erota, uskon että olet itsellesi vihainen suhteeseen jäämisestä.

Ei miehesi ole normaali, nuorena kuuluu saada seksiä päivittäin, se on normaalia. Jos alat vinkumaan häneltä seksiä, ei sekään ole oikein, koska sääliseksi on alentavaa.

Joten, jätä se runkkari, ole nainen ja tee se! Saat varmaan uuden alta aikayksikön, älä siis tuhlaa aikaasi enempää.

 

Hyvin samoja tuntemuksia täällä myös kuin ketjussa aikaisemmin kirjoittaneilla. Ymmärrän hyvin "no future" mistä puhut. Täällä tahti on ollut jo monen vuoden ajan noin kerta per vuosi.. Mitä siihen sanoa. Lyhyesti sanottuna vituttaa.. Asiaan liittyy niin paljon muitakin tunteita kuin vain oma halu.

Olen niin "kiltti tyttö" että en uskalla/halua hankkia salaista seksisuhdetta, vaikka kuumasta sellaisesta unelmoin nyt melkein joka hetki. Se tuhoaisi tämän suhteen enkä sitä missään nimessä halua koska kaikki muu on suhteessamme enemmän kuin hyvin.
En vain pysty ymmärtämään miksi poikaystäväni ei halua minua.

Olisi mukava tietää mitä miten SensuElli jatkoit eteenpäin. Riipaisi lukea ajatuksiasi, niin hyvin ymmärrän sinua. Pelottaa mihin tämä asia voikaan ihmisen ajaa.

 

Seksiä saan satunnaisesti. Jos kerran tai kaksi satunnaisesti, niin siinä se on.
Minua ei voi väittää rumaksi tai epäseksikkääksi (ole ollut mm.sovitusmallina ja vatevan mannekiininä).
Pidän ulkonäöstäni huolta.
Siistit vaatteet ja kuntoilu jne., muttei äärimmäisyyksiin.
Mut näin vain on, ettei koskaan riitä toiselle.
Pahalta tuntuu.
Tsemppiä kanssasiskoille!

 

Seksiä saan satunnaisesti. Jos kerran tai kaksi satunnaisesti, niin siinä se on.
Minua ei voi väittää rumaksi tai epäseksikkääksi (ole ollut mm.sovitusmallina ja vatevan mannekiininä).
Pidän ulkonäöstäni huolta.
Siistit vaatteet ja kuntoilu jne., muttei äärimmäisyyksiin.
Mut näin vain on, ettei koskaan riitä toiselle.
Pahalta tuntuu.
Tsemppiä kanssasiskoille!

Hei,sydäntä särkee kun läheinen ei tunne vetoa itse olen avioliitossa jossa on aikuiset lapset ja yhteiset laskut
Olen terve ehkä hieman keskivartalo pullukka mutta uskon että seksi kumppanin kanssa antaisi potkua niin monelle asialle puuttuvan seksin vuoksi ei ole läheisyyttä yhteenkuuluvaisuutta.
Kumpa löytyisi joku voisi tarjota kaikkea.....olisi nautinto suoda partnerille tyydytys ja vaalia suhdetta

 

Hei,
olen mies, joten en voi vertaistukea tässä asiassa antaa, mutta minulla on teoria, joka saattaisi auttaa keskustelua eteenpäin. Usein minuakin on askarruttanut tämä ongelma, miten voisin yhden kumppanin kanssa olla vuosia ja vuosia loputtomiin seksuaalisesti halukas, ja yrittänyt miettiä miten voisin toimia oikein, kun pitkäaikainen parisuhde tulee vastaan.

Uskoisin, että kyseessä on ns. Coolidge Effect, tutkittu biologinen ilmiö, joka koskee useita nisäkkäitä, todennäköisesti myös ihmisiä. Kyse on siitä, kun uros parittelee naaraan kanssa useita kertoja, uros menettää halunsa kyseiseen naaraaseen ja kiihottuminen saman naaraan kanssa on yhä vaikeampaa (vika ei missään tapauksessa ole naaraassa!). Tämähän on biologian kannalta järkevää: jos uros parittelee naaraan, ruumis ja aivot viestittävät sille "Älä ole kiinnostunut tästä naaraasta. Olet jo hedelmöittänyt sen, mene ja etsi muita naaraita". Tämä on evolutiivisesti älykästä, ja meihin sisään rakennettua, ettemme jumita saman naisen kanssa, vaan siemennämme niin monta kun ehdimme (suojaseksissä emme tietenkään "siemennä", mutta kehomme reagoivat kuin kyseessä olisi lapsenteko).
En usko, että useimmat miehet alkavat pettää; heille riittää vähempikin, eli tietysti porno, joka tarjoaa loputtomasti uutudenviehätystä.

Minusta ei vaikuta siltä että me ihmiset olemme biologialtamme yksiavoisia. Tarkoitukseni ei ole kuulostaa kyyniseltä, uskon, että onnellinen ja tasapainoinen yksiavoisuus on silti mahdollista. Ratkaisu tähän ongelmaan on äärimmäisen "epäseksikäs" joten varautukaa: minusta miehen tulisi välttää laukeamista. Tällöin tätä kyseistä efektiä ei pääse syntymään ja mies pysyy seksuaalisesti kiinnostuneena naisesta.
En ole missään tapauksessa seksinvastainen. Kyllä, seksi lisää miehellä tutkitusti oksitosiinia (läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta), dopamiinia ja testosteronia, mutta näiden hormonien eritys lakkaa sillä sekunnilla, kun mies ejakuloi. Laukeamisen jälkeen miehellä on yllättävän pitkä palautumisaika (olen kuullut väitettävän että kuluu jopa kaksi viikkoa, kunnes hormonitasapaino on täysin palautunut).
Itse henk. koht. ajattelen, että laukeaminen ei ole erityisen nautinnollista, todellinen nautinto on nimenomaan ennen orgasmia, jonka jälkeen taas on täysin välinpitämätön olo.

Aiheesta lisää (ja hyvä sivusto mielestäni muutenkin): http://www.reuniting.info/content/men-does-frequent-ejaculation-cause-hangover