V
vierailija
Vieras
HS:
Ulkomaat|Kommentti
Ruotsin pääministerin kommentit maahanmuutosta ja rikollisuudesta kertovat poliittisen kulttuurin suuresta muutoksesta
Ruotsia riivaava jengiväkivalta ja maahanmuuttopolitiikka ovat nousemassa syksyn kuumaksi kysymykseksi maan politiikassa. Poliittinen retoriikka on muuttunut, kirjoittaa HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja Jussi Sippola.
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven vaihtoi sävyä puhuessaan jengirikollisuudesta ja maahanmuutosta.
Jussi Sippola HS
13:00
Tukholma
RUOTSIN pääministeri Stefan Löfven yhdisti keskiviikkona kaksi ilmiötä toisiinsa tavalla, joka voi johtaa jopa hallituskriisiin.
Nuo kaksi ilmiötä nousivat Ruotsin medioiden otsikoihin pääministerin nimen rinnalle: maahanmuutto ja rikollisuus.
Ruotsin politiikan syksy käynnistyi keskiviikkona rytinällä, kun puoluejohtajat kokoontuivat väittelyyn valtiopäivätalolle.
Sosiaalidemokraattipääministeri Löfven joutui kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja ruotsidemokraattien tulilinjalle.
Miksi pääministeri ei näe yhteyttä laajan maahanmuuton ja Ruotsin jengiväkivallan välillä, kysyivät puolueiden puheenjohtajat kuin yhdestä suusta.
Löfven vastasi tavalla, joka on Ruotsissa tulkittu täyskäännökseksi pääministerin aiempiin puheisiin verrattuna.
”Jos emme onnistu integraatiossa ja meillä on laajaa maahanmuuttoa, siitä seuraa suurempi riski tällaisille ongelmille, joita nyt näemme. Se on päivänselvää. Rikollisuutta ei kuitenkaan tule yhdistää automaattisesti ihonväriin tai uskontoon, sitä haluan välttää ja siinä meidän on oltava hyvin tarkkoja.”
Myöhemin illalla Ruotsin yleisradio SVT pyysi pääministeriä tarkentamaan kommenttiaan. Yleisradio kysyi, tarkoittiko pääministeri, että laaja maahanmuutto johtaa lisääntyvään rikollisuuteen.
”Jos on maahanmuuttoa, johon liittyy suuria vaikeuksia integraatiossa, siitä seuraa sosiaalisia jännitteitä yhteiskuntaan, eikä se ole hyvä”, hän vastasi.
Pääministerin mukaan Ruotsiin on suuntautunut laajaa maahanmuuttoa vuosien ajan, eikä maa ole onnistunut integraatiossa tarpeeksi hyvin.
Lue lisää: Ruotsia ravistelee jengiväkivallan aalto, jota ei ole saatu kuriin – ”Ruotsin tilanne, se on katastrofi”
KOMMENTIT voivat johtaa hallituskriisiin, koska Löfvenin sosiaalidemokraatit johtaa Ruotsin vähemmistöhallitusta yhdessä ympäristöpuolueen kanssa ja ympäristöpuolueelle maahanmuutto on tärkein poliittinen kysymys ilmastonmuutoksen rinnalla.
Ympäristöpuolue haluaa olla puolue, joka ei käännä selkäänsä niille, jotka tarvitsevat apua. Päinvastoin se haluaa toivottaa heidät tervetulleeksi Ruotsiin.
”Nyt me olemme aika yksin näiden arvojen kanssa ruotsalaisessa politiikassa”, kuvasi tilannetta ympäristöpuolueen toinen puheenjohtaja Per Bolund SVT:n haastattelussa viime viikolla.
RUOTSISSA parlamentaarinen maahanmuuttokomitea valmistelee parhaillaan maahanmuuttolakien uudistamista, ja ympäristöpuolue ja sosiaalidemokraatit ovat lakien sisällöstä eri mieltä.
Löfven haluaa panna 26-kohtaisen lakiesityksen eteenpäin poliittisessa prosessissa ensi viikolla, vaikka yhteistä säveltä hallituskumppanin kanssa ei ole vielä löytynyt. Ympäristöpuolue on hyväksynyt vasta kolme kohtaa lakiesityksestä.
Komitea esittää muun muassa oleskelulupien muuttamista määräaikaisiksi ja että pysyvän oleskeluluvan saisi vasta, kun maahan tulija täyttäisi tietyt kieli- ja tulotasovaatimukset. Ympäristöpuolueen mukaan nämä kohdat vaikeuttavat Ruotsiin tulijan integroitumista yhteiskuntaan, koska ne tekevät ihmisen elämästä epävarmaa ja vaikeasti ennustettavaa.
Sosiaalidemokraatit ja kokoomus esittivät aiemmin myös Ruotsiin tulevien pakolaisten määrälle ylärajaa. Se on ympäristöpuolueelle kynnyskysymys. Puolueen pian paikkansa jättävä puheenjohtaja Isabella Lövin uhkasi kesällä hallituksesta lähdöllä, ja Löfven muutti kantaansa.
Hallituspuolueiden edustajat luottavat yhä siihen, että kompromissi ja yhteinen näkemys tulevasta maahanmuuttolinjasta löytyy. Löfvenin tuoreet kommentit tosin tuskin helpottavat yhteistyötä, varsinkin, kun Löfven perusteli maahanmuuttopolitiikan tiukennuksia juuri jengirikollisuuden kasvulla.
RUOTSIA riivaava jengiväkivalta ja maahanmuuttopolitiikka ovat nousemassa syksyn kuumaksi kysymykseksi maan politiikassa.
Jengit ovat otsikoissa käytännössä päivittäin. Viime lauantaina poliisipäällikkö Mats Löfving sanoi Ruotsin radion Ekot-toimitukselle, että Ruotsissa toimii nelisenkymmentä jengiä, joita johtavat rikollissuvut. Löfving kuvasi sukuja klaaneiksi, jotka ovat tulleet Ruotsiin pyörittämään rikollisorganisaatioitaan ja kasvattamaan valtaansa.
Torstaina Ruotsin yleisradio raportoi, että jengirikollisuus on kasvussa, eikä hallituksen viime vuonna käynnistämä suuroperaatio jengien saamiseksi kuriin ole ainakaan vielä onnistunut.
Tällaisessa tilanteessa on selvää, että myös sosiaalidemokraatit joutuvat koventamaan otteitaan ja poliittista retoriikkaansa pitääkseen äänestäjät tyytyväisinä.
Tiistaina julkaistun kyselytutkimuksen mukaan valtaosa ruotsalaisista, noin 54 prosenttia, haluaa uuden hallituksen. Ruotsalaislehti Dagens Nyheterin teettämän tutkimuksen mukaan nykyisen vähemmistöhallituksen, sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuoleen, jatkoa toivoi 27 prosenttia, ja 19 prosenttia oli epävarmoja.
VUONNA 2015 alkaneen maailmanlaajuisen pakolaiskriisin jälkeen poliittinen retoriikka on muuttunut Ruotsissa merkittävästi.
Ruotsi on nähnyt itsensä ”humanitaarisena suurvaltana”.
Muut puolueet halusivat eristää suosiotaan kasvattavan, nationalistisena ja rasistisena pidetyn ruotsidemokraatit ulos politiikasta, mutta nyt etenkin kokoomus ja kristillisdemokraatit näyttävät olevan valmiita yhteistyöhön. Jopa yhteiseen hallitukseen.
Keväällä 2013 Ruotsissa syntyi skandaali, kun kokoomuksen maahanmuuttoministeri Tobias Billström pohti puolueen maahanmuuttoryhmän keskusteluja SVT:n haastattelussa.
”Näemme, että on tilaa keskustelulle siitä, miten voisimme vaikuttaa Ruotsiin saapuvien määriin ja samalla varjella turvapaikkaoikeutta”, Billström sanoi.
Kokoomuspääministeri Fredrik Reinfeldt tuomitsi Billströmin sanat heti seuraavana päivänä. Billströmiä pidettiin epähumaanina.
”Maahanmuutosta” ja ”määristä” ei tullut puhua samassa virkkeessä.
Syyskuussa 2020 Ruotsi on tilanteessa, jossa pääministeri on yhdistänyt sanat maahanmuutto ja rikollisuus.
Ulkomaat|Kommentti
Ruotsin pääministerin kommentit maahanmuutosta ja rikollisuudesta kertovat poliittisen kulttuurin suuresta muutoksesta
Ruotsia riivaava jengiväkivalta ja maahanmuuttopolitiikka ovat nousemassa syksyn kuumaksi kysymykseksi maan politiikassa. Poliittinen retoriikka on muuttunut, kirjoittaa HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja Jussi Sippola.
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven vaihtoi sävyä puhuessaan jengirikollisuudesta ja maahanmuutosta.
Jussi Sippola HS
13:00
Tukholma
RUOTSIN pääministeri Stefan Löfven yhdisti keskiviikkona kaksi ilmiötä toisiinsa tavalla, joka voi johtaa jopa hallituskriisiin.
Nuo kaksi ilmiötä nousivat Ruotsin medioiden otsikoihin pääministerin nimen rinnalle: maahanmuutto ja rikollisuus.
Ruotsin politiikan syksy käynnistyi keskiviikkona rytinällä, kun puoluejohtajat kokoontuivat väittelyyn valtiopäivätalolle.
Sosiaalidemokraattipääministeri Löfven joutui kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja ruotsidemokraattien tulilinjalle.
Miksi pääministeri ei näe yhteyttä laajan maahanmuuton ja Ruotsin jengiväkivallan välillä, kysyivät puolueiden puheenjohtajat kuin yhdestä suusta.
Löfven vastasi tavalla, joka on Ruotsissa tulkittu täyskäännökseksi pääministerin aiempiin puheisiin verrattuna.
”Jos emme onnistu integraatiossa ja meillä on laajaa maahanmuuttoa, siitä seuraa suurempi riski tällaisille ongelmille, joita nyt näemme. Se on päivänselvää. Rikollisuutta ei kuitenkaan tule yhdistää automaattisesti ihonväriin tai uskontoon, sitä haluan välttää ja siinä meidän on oltava hyvin tarkkoja.”
Myöhemin illalla Ruotsin yleisradio SVT pyysi pääministeriä tarkentamaan kommenttiaan. Yleisradio kysyi, tarkoittiko pääministeri, että laaja maahanmuutto johtaa lisääntyvään rikollisuuteen.
”Jos on maahanmuuttoa, johon liittyy suuria vaikeuksia integraatiossa, siitä seuraa sosiaalisia jännitteitä yhteiskuntaan, eikä se ole hyvä”, hän vastasi.
Pääministerin mukaan Ruotsiin on suuntautunut laajaa maahanmuuttoa vuosien ajan, eikä maa ole onnistunut integraatiossa tarpeeksi hyvin.
Lue lisää: Ruotsia ravistelee jengiväkivallan aalto, jota ei ole saatu kuriin – ”Ruotsin tilanne, se on katastrofi”
KOMMENTIT voivat johtaa hallituskriisiin, koska Löfvenin sosiaalidemokraatit johtaa Ruotsin vähemmistöhallitusta yhdessä ympäristöpuolueen kanssa ja ympäristöpuolueelle maahanmuutto on tärkein poliittinen kysymys ilmastonmuutoksen rinnalla.
Ympäristöpuolue haluaa olla puolue, joka ei käännä selkäänsä niille, jotka tarvitsevat apua. Päinvastoin se haluaa toivottaa heidät tervetulleeksi Ruotsiin.
”Nyt me olemme aika yksin näiden arvojen kanssa ruotsalaisessa politiikassa”, kuvasi tilannetta ympäristöpuolueen toinen puheenjohtaja Per Bolund SVT:n haastattelussa viime viikolla.
RUOTSISSA parlamentaarinen maahanmuuttokomitea valmistelee parhaillaan maahanmuuttolakien uudistamista, ja ympäristöpuolue ja sosiaalidemokraatit ovat lakien sisällöstä eri mieltä.
Löfven haluaa panna 26-kohtaisen lakiesityksen eteenpäin poliittisessa prosessissa ensi viikolla, vaikka yhteistä säveltä hallituskumppanin kanssa ei ole vielä löytynyt. Ympäristöpuolue on hyväksynyt vasta kolme kohtaa lakiesityksestä.
Komitea esittää muun muassa oleskelulupien muuttamista määräaikaisiksi ja että pysyvän oleskeluluvan saisi vasta, kun maahan tulija täyttäisi tietyt kieli- ja tulotasovaatimukset. Ympäristöpuolueen mukaan nämä kohdat vaikeuttavat Ruotsiin tulijan integroitumista yhteiskuntaan, koska ne tekevät ihmisen elämästä epävarmaa ja vaikeasti ennustettavaa.
Sosiaalidemokraatit ja kokoomus esittivät aiemmin myös Ruotsiin tulevien pakolaisten määrälle ylärajaa. Se on ympäristöpuolueelle kynnyskysymys. Puolueen pian paikkansa jättävä puheenjohtaja Isabella Lövin uhkasi kesällä hallituksesta lähdöllä, ja Löfven muutti kantaansa.
Hallituspuolueiden edustajat luottavat yhä siihen, että kompromissi ja yhteinen näkemys tulevasta maahanmuuttolinjasta löytyy. Löfvenin tuoreet kommentit tosin tuskin helpottavat yhteistyötä, varsinkin, kun Löfven perusteli maahanmuuttopolitiikan tiukennuksia juuri jengirikollisuuden kasvulla.
RUOTSIA riivaava jengiväkivalta ja maahanmuuttopolitiikka ovat nousemassa syksyn kuumaksi kysymykseksi maan politiikassa.
Jengit ovat otsikoissa käytännössä päivittäin. Viime lauantaina poliisipäällikkö Mats Löfving sanoi Ruotsin radion Ekot-toimitukselle, että Ruotsissa toimii nelisenkymmentä jengiä, joita johtavat rikollissuvut. Löfving kuvasi sukuja klaaneiksi, jotka ovat tulleet Ruotsiin pyörittämään rikollisorganisaatioitaan ja kasvattamaan valtaansa.
Torstaina Ruotsin yleisradio raportoi, että jengirikollisuus on kasvussa, eikä hallituksen viime vuonna käynnistämä suuroperaatio jengien saamiseksi kuriin ole ainakaan vielä onnistunut.
Tällaisessa tilanteessa on selvää, että myös sosiaalidemokraatit joutuvat koventamaan otteitaan ja poliittista retoriikkaansa pitääkseen äänestäjät tyytyväisinä.
Tiistaina julkaistun kyselytutkimuksen mukaan valtaosa ruotsalaisista, noin 54 prosenttia, haluaa uuden hallituksen. Ruotsalaislehti Dagens Nyheterin teettämän tutkimuksen mukaan nykyisen vähemmistöhallituksen, sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuoleen, jatkoa toivoi 27 prosenttia, ja 19 prosenttia oli epävarmoja.
VUONNA 2015 alkaneen maailmanlaajuisen pakolaiskriisin jälkeen poliittinen retoriikka on muuttunut Ruotsissa merkittävästi.
Ruotsi on nähnyt itsensä ”humanitaarisena suurvaltana”.
Muut puolueet halusivat eristää suosiotaan kasvattavan, nationalistisena ja rasistisena pidetyn ruotsidemokraatit ulos politiikasta, mutta nyt etenkin kokoomus ja kristillisdemokraatit näyttävät olevan valmiita yhteistyöhön. Jopa yhteiseen hallitukseen.
Keväällä 2013 Ruotsissa syntyi skandaali, kun kokoomuksen maahanmuuttoministeri Tobias Billström pohti puolueen maahanmuuttoryhmän keskusteluja SVT:n haastattelussa.
”Näemme, että on tilaa keskustelulle siitä, miten voisimme vaikuttaa Ruotsiin saapuvien määriin ja samalla varjella turvapaikkaoikeutta”, Billström sanoi.
Kokoomuspääministeri Fredrik Reinfeldt tuomitsi Billströmin sanat heti seuraavana päivänä. Billströmiä pidettiin epähumaanina.
”Maahanmuutosta” ja ”määristä” ei tullut puhua samassa virkkeessä.
Syyskuussa 2020 Ruotsi on tilanteessa, jossa pääministeri on yhdistänyt sanat maahanmuutto ja rikollisuus.
