viikko-viikko systeemi oman jaksamisen takia??

[tyhmääkö?]

Siis poika 5v epäilynä adhd ja tutkimukset alkamassa. Poika on niin vaikea että musta tuntuu että en enää jaksa! Olen jo antanut tukkapöllyä ja kokoajan huudan ja puhun rumasti kun olen ihan jaksamiseni äärirajoilla KOKOAJAN pojan kanssa.
Jos aloittaisimme pojan isän kanssa viikko-viikko systeemin, niin olisikohan siitä vaan haittaa tämmöisen lapsen kohdalla..? Itse mietin vain jos jaksaisin olla parempi äiti kun saisin myös hengähdettyä välillä. Kun vaihtoehtona siis asua äidin kanssa ja elämä kokoajan tappelua, huutoa ja kireyttä. tai sitten jokatoinen viikko isällään joka asuu samassa kaupungissa.

Vai onko jollain jotain ehdotuksia miten kannattaisi toimia? Pojan parasta koitan tässä miettiä, kun ei tämä tilanne ole hänellekään varmasti oikein. Eikä ole tietysti hänen vikakaan jos käytös johtuu esim adhd:sta.. muatta kun mä en jaksa enää

 

["tiina"]

Mä alkaisin tuossa tilanteessa etä-äidiksi.

 

["vieras"]

Mikä on isän mielipide asiaan?

 

[astrolabe]

Sinun voimavarasi eivät selvästikään riitä lapsen kasvattamiseen. Jos isällä on enemmän resursseja niin en pitäisi kamalana, vaikka olisit ihan joka toinen vkl -äiti vaan. Joka tapauksessa lapsi ei saa nyt sinulta lainkaan sellaista kasvatusta, jota tarvitsee ja syyllistyt rikokseen tuon fyysisen väkivallan tähdenkin.

 

[ap*]

Joo tiedän että mun voimavarat ei nyt riitä isä ottaisi pojan kokonaan luokseen asumaan.. mutta en mä pysty siihen vaikka varmaan pitäisi :/ tottakai poika on maailman rakkaisn mulle, ja osaa hetkittäin olla myös maailman ihanin ja suloisin lapsi. Mutta suurin osa elämää on liian vaikeeta hänen kanssaan. Ja vaikka olen koittanut kaikkeni niin mikään ei vaan hänen käytöstään ole muuttanut. Jospa sen diagnoosin saisi ja sitä kautta sitten jotain apua..

 

[kokemusta on]

Olet varmasti oikein hyvä äiti! Kuka tahansa olisi tilanteessasi ihan puhki. Kuulostat ihan tavalliselta äidiltä, jolla on nyt voimat loppu. Tuo ulkopuolisen avun saaminen on joka tapauksessa lapsellesi tarpeen. Asumisjärjestelyjä kannattaa tehdä niin, että se on kaikille hyväksi. Lapselle ensisijassa ja sitten vanhemmille. Sinun jaksamisesi on tärkeää lapsen kannalta, joten pohdintasi on oikein hyvä.

Mitä jos kokeilisitte vaikka vuoden verran viikko-viikko-systeemiä?

Minulla /meillä on 3 vilkasta poikaa ja toimimme viikko-viikko-systeemillä. Ymmärrän sinua siksi tietyllä lailla, koska olen myös tuon yhden viikon jälkeen aina ihan poikki ja väliviikolla ehdin tehdä kotityöt ja vähän pidempää työpäivää. Meillä tämä sujuu todella hyvin. Asumme tosin hyvin lähekkäin, joten tapaan lapsia melkein joka päivä väliviikollakin. Lapsia siirtyminen ei näytä haittaavan.

Viikko-viikko-systeemissä on hyvät ja huonot puolet. Huonoina sanoisin sen, että exän kanssa pitää asioida lähes päivittäin arkiasioista. Mieti siis, onko se sinulle lisäkuormitus. Lisäksi teidän kannattaa harkita, rasittaako systeemi lasta vain enemmän.

Yksi vaihtoehto teillä voisi olla myös se, että vaikka lapsi elääkin pääosin sinulla, isä hoitaisi häntä enemmän. Esimerkiksi meillä teemme niin, että väliviikolla toinen hakee lapsia päiväkodista muutamana päivänä ja tuo sitten illaksi takaisin. Sitä kautta saisit hengähdystaukoja. Jos viikko-viikko ei tunnu hyvältä, voisitte sopia vaikka, että isä hakee lapsen aina ma ja ke luokseen ja tuo sinun luoksesi klo 19.30 iltapuuhiin. Näin sinulla olisi aina omaa aikaa ma ja ke, ja pystyisit silloin huokaisemaan. Lisäksi lapsi olisi isän luona joka toinen viikonloppu.

 

["vieras"]

Kannattaa todellakin kokeilla jos olette exän kanssa suht väleissä Olemme juuri eronneet ja vuoroasuminen oli meillä ainoa varteenotettava vaihtoehto lapsen kannalta.

 

["Mude"]

Älä ap kuuntele noita "anna lapsi pois". Kuka tahansa äiti väsyy tuossa tilanteessa.

Toivottavasti keskusteluyhteys lapsen isään on kunnossa, jotta voisitte sopia asiasta. Viikko-viikko kuulostaa järkevältä. Voi kun saisitte hyvän hoitosuhteen tuohon myös.

 

["vieras"]

[QUOTE="Mude";28520419]Älä ap kuuntele noita "anna lapsi pois". Kuka tahansa äiti väsyy tuossa tilanteessa..[/QUOTE]

Voi väsyä. Mutta tukistaminen, huutaminen ja rumasti puhuminen eivät kuulu äityteen, ei vaikka olisi kuinka väsynyt. Ap tarvitsee ammattiapua ja lapsi paremman kodin kasvaakseen.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28520430]Voi väsyä. Mutta tukistaminen, huutaminen ja rumasti puhuminen eivät kuulu äityteen, ei vaikka olisi kuinka väsynyt. Ap tarvitsee ammattiapua ja lapsi paremman kodin kasvaakseen.[/QUOTE]

älä höpötä, selvästikkään sulla ei ole ollut voimat ja hermot totaalisen lopussa..

 

["mies"]

Huh, en todellakaan ottaisi tuollaista tapausta riesakseni koko viikoksi. Äiti saa hoitaa. Pari kertaa kuussa voidaan käydä Hesellä, ja sekin on kauheaa tappelua.

 

["Vieras"]

Eli lastenvalvojalle aika, sinne sinä ja lapsen isä ja ei kun miettimään ratkaisua, joka olisi kaikille paras.

Minun miehellä on 3 lasta edellisestä liitosta (nyt 13v, 10v ja 7v) ja heillä ei onneksi ikinä ole tarvinut riidellä lapsista. Esikoinen on asunut koko ajan meillä, tapaa äitiään 1-2 vkossa, mutta harvoin on äidillään yötä. Joskus ollut viikon satunnaisesti, mutta ei todellakaan usein. Sen sijaan kaksi nuorempaa ovat olleet koko ajan viikko-viikko-systeemillä ja homma tuntuu toimivan kaikkien kannalta loistavasti. Mikään tiukka tuo ei ole, eli esim. kun meidän kuopus syntyi "isäviikolla", niin lapset olivat äidillään silloin pari päivää ja sitten taas, jos lasten äidillä on yövuoroviikko, niin tulevat meille yöksi vaikka oiskin "äitiviikko".

Meillä nyt siis kaksi yhteistä lasta (5v ja 2v) ja sekään ei ole vaikuttanut mitenkään.

 

[t u]

[QUOTE="mies";28520788]Huh, en todellakaan ottaisi tuollaista tapausta riesakseni koko viikoksi. Äiti saa hoitaa. Pari kertaa kuussa voidaan käydä Hesellä, ja sekin on kauheaa tappelua.[/QUOTE]

Se oma lapsi ei sitten kelpaa sellaisena kuin on? Äiti hoitakoon niin kauan, kuin tenava on hankala. Viis äidin jaksamisesta.

 

[astrolabe]

Tässäkin taas tuntuu olevan pinnalla vanhempien etu, vaikka ilmeisesti erityislapsi kärsii nykyisestä järjestelystä. Laittakaa se lapsen hyvinvointi etusijalle! Vaikka olisi vaikeaa tms., mutta etenkin erityislapsen tarpeet menevät ohi vanhempien tunteiden, maineen, elatusasioiden yms. Lapsen etu kantavaksi ajatukseksi, lapsen elämä rauhoitetaan ja vakiinnutetaan ja haetaan sitten ammattiapua lapselle ja vanhemmille.

FYI, erityislapsen voi olla vaikeampi asennoitua siirtoihin viikko-viikko -menettelyssä ja jos tämä pätee teidänkin lapsenne kohdalla, on vaan nieltävä se ja pyöritettävä arki sen vanhemman luona, jonka temperamentti, jaksaminen, kasvatuskokemus, työvuorot jne.tukevat parhaiten lapsen elämää.

 

["lisbeth"]

Astrolabe, minusta tämä keskustelu ei ole painottunut siihen mikä on vanhempien etu lapsen kustannuksella. Yleensä äidin ja isän jaksaminen tuovat hyvää myös lapselle, joten kyllä kuviota pitää miettiä kaikkien kannalta. Nyt äiti on uupunut, joten vaihtoehtoja on hyvä harkita.

 

["mies"]

Se oma lapsi ei sitten kelpaa sellaisena kuin on?

Sovimme ex-vaimoni kanssa tarkat ehdot isyydelleni. Hän halusi lasta ja lupasi pitää huolta lastenhoidosta paitsi siltä osin kun olimme muuta sopineet. No, eipä äitiys erityislapsen kanssa ollutkaan niin avuvoista, ero tuli ja nyt muija koettaa vyöryttää lasta minun murheekseni. Olen todella pettynyt, ettei eksästäni löytynyt selkärankaa pitää kiinni sopimuksestamme. Minä tiesin koko ajan kantani ja pidän siitä kiinni.

 

[t u]

[QUOTE="mies";28520907]Sovimme ex-vaimoni kanssa tarkat ehdot isyydelleni. Hän halusi lasta ja lupasi pitää huolta lastenhoidosta paitsi siltä osin kun olimme muuta sopineet. No, eipä äitiys erityislapsen kanssa ollutkaan niin avuvoista, ero tuli ja nyt muija koettaa vyöryttää lasta minun murheekseni. Olen todella pettynyt, ettei eksästäni löytynyt selkärankaa pitää kiinni sopimuksestamme. Minä tiesin koko ajan kantani ja pidän siitä kiinni.[/QUOTE]

Oliko teillä ehdot siltäkin varalta, että lapsi ei ehkä olisikaan aivan ns. terve (mitä se sitten lieneekin)?

 

["mies"]

Oliko teillä ehdot siltäkin varalta, että lapsi ei ehkä olisikaan aivan ns. terve (mitä se sitten lieneekin)?

Kyllä. En nyt mainitse, mikä tietty erityistarve lapsella on, mutta varmistin että eksäni ymmärtää, millainen koettelemus tällainen tapaus voi olla. Tuntui, että minulla oli koko ajan realistisempi käsitys siitä, mitä vanhemmuus vaatii, mutta vauvakuume on ilmeisesti jonkinlainen mielenhäiriö, jonka läpi ei järki pure.

 

[t u]

[QUOTE="mies";28521009]Kyllä. En nyt mainitse, mikä tietty erityistarve lapsella on, mutta varmistin että eksäni ymmärtää, millainen koettelemus tällainen tapaus voi olla. Tuntui, että minulla oli koko ajan realistisempi käsitys siitä, mitä vanhemmuus vaatii, mutta vauvakuume on ilmeisesti jonkinlainen mielenhäiriö, jonka läpi ei järki pure.[/QUOTE]

Nyt sinulle on kuitenkin tärkeämpää se, että pidät kiinni sopimuksen ehdoista omalta osaltasi kuin se, että lapselle kenties olisi hyväksi, että hänellä on isä myös muuta kuin Hesellä käymistä varten?

 

[yök]

Tää nimimerkki "mies" olis voinu miettii minne vehkeensä työntää Joskus tuloksena on se lapsi jonka kanssa on vaan jaksettava tavalla toisella...Mua ällöttää tuollaset ihmiset!!!

 

[Nellien]

[QUOTE="vieras";28520430]Voi väsyä. Mutta tukistaminen, huutaminen ja rumasti puhuminen eivät kuulu äityteen, ei vaikka olisi kuinka väsynyt. Ap tarvitsee ammattiapua ja lapsi paremman kodin kasvaakseen.[/QUOTE]

ap ei tarvitse ammatti apua vaan aikaa ilman lasta!

mulla on adhd lapsi j aen todellakaan jaksais jos olisin lapsen kanssa yksin 24/7

 

["akka"]

Mä en usko että erityislapselle olisi mitenkään hyväksi asua vuoroviikoin jomman kumman vanhemman luona, mun mielestä erityislapsi tarvitsee yhden selkeän kodin.
Jos lapsen isä jaksaa paremmin lapsen kanssa mä olen sitä mieltä että lapsen olisi parempi muuttaa isänsä luokse ja ap voisi keskittyä olemaan äiti viikonloppuisin jolloin isä saisi myös hengähtää pari päivää aina välillä.

 

[nähnyt]

[QUOTE="akka";28521592]Mä en usko että erityislapselle olisi mitenkään hyväksi asua vuoroviikoin jomman kumman vanhemman luona, mun mielestä erityislapsi tarvitsee yhden selkeän kodin.
Jos lapsen isä jaksaa paremmin lapsen kanssa mä olen sitä mieltä että lapsen olisi parempi muuttaa isänsä luokse ja ap voisi keskittyä olemaan äiti viikonloppuisin jolloin isä saisi myös hengähtää pari päivää aina välillä.[/QUOTE]

Kaikki lapsiparat tarvitsisivat yhden selkeän kodin. Kaikki ne, keillä on kaksi kotia ovat surullista katsottavaa.

 

["mies"]

Nyt sinulle on kuitenkin tärkeämpää se, että pidät kiinni sopimuksen ehdoista omalta osaltasi kuin se, että lapselle kenties olisi hyväksi, että hänellä on isä myös muuta kuin Hesellä käymistä varten?

Kyse ei ole siitä, että haluaisin väkisin pitää kiinni sopimuspykälistä vaan siitä, etten ole missään vaiheessa suostunut mihinkään perheisän rooliin, ja tämän tein jo etukäteen eksälleni hyvin selväksi. Olen samaa mieltä nimimerkki yökin kanssa siitä, että erityislapsen kanssakin on jaksettava, mutta eksäni yrittää nyt aikaisemmista vakuutteluistaan huolimatta perääntyä tässä asiassa.

 

["tiina"]

[QUOTE="mies";28521657]Kyse ei ole siitä, että haluaisin väkisin pitää kiinni sopimuspykälistä vaan siitä, etten ole missään vaiheessa suostunut mihinkään perheisän rooliin, ja tämän tein jo etukäteen eksälleni hyvin selväksi. Olen samaa mieltä nimimerkki yökin kanssa siitä, että erityislapsen kanssakin on jaksettava, mutta eksäni yrittää nyt aikaisemmista vakuutteluistaan huolimatta perääntyä tässä asiassa.[/QUOTE]

Mitäs jos exäsi antaakin lapsen sinulle ikä halua häntä hoitaa?meille jos mieheni kanssa tulisi ero jäisin etä-äidiksi.