V
vieras
Vieras
13.11.2009 klo 10:01
Viikon Valopää: Astrid Thors (r)
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) moittii kuntia siitä, etteivät ne halua vastaanottaa pakolaisia. Joko otat tai itket ja otat, kuuluu Thorsin ajatus eli hän velvoittaisi kunnat sijoittamaan pakolaisia vaikka pakolla.
Suomessa on noin 300 pakolaista, jotka ovat jumiutuneet vastaanottokeskuksiin. Vastaanottokeskukset ovat ruuhkautuneet, koska Suomeen pyrkii kasvava määrä turvapaikanhakijoita. Jos heidän joukostaan saataisiin karsittua perusteettomat tapaukset nykykäytäntöä nopeammin pois, tilaa ja resursseja vapautuisi kiintiöpakolaisille. Thors on omilla päätöksillään ja ponnettomalla ulkomaalaispolitiikan hoidollaan ollut kasvattamassa näitä ruuhkia.
Kiintiöpakolaiset valitaan YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kriteereiden mukaan. He ovat kiistatta apua tarvitsevia ihmisiä, joiden tausta ja kokemukset kotimaassa ovat usein hiuksianostattavan karmeita.
Mikään järjestelmä ei tietenkään ole yksiselitteisen toimiva. Alexis Kouros, iranilaissyntyinen SixDegrees ja Helsinki Times -lehtien kustantaja ja päätoimittaja on tehnyt useita dokumenttielokuvia Suomeen otetuista kiintiöpakolaisista. Hän totesi Helsingin Sanomissa lokakuun alussa, ettei "kiintiöpakolaisten ottamisessa ole paljonkaan järkeä." Kiintiöpakolaisiksi eivät Kourosin tietojen mukaan yleensä pääse eniten avun tarpeessa olevat, koska valintajärjestelmä suosii pakolaisten koulutetuinta ja sopeutuvaisinta osaa.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ehti jo Aamulehden haastattelussa torjua Thorsin idean. Kunnat hoipertelevat jo loputtomien pakkovelvollisuuksien alla, uusia rahareikiä ne kaipaavat yhtä kipeästi kuin kala polkupyörää.
Erityisen irvokkaiksi rkp:läisen Thorsin vaatimukset tekee se, että sodan jälkeen rannikon ruotsinkieliset kunnat kieltäytyivät järjestelmällisesti vastaanottamasta suomalaisevakkoja luovutetuilta alueilta.
Viikon Valopää: Astrid Thors (r)
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) moittii kuntia siitä, etteivät ne halua vastaanottaa pakolaisia. Joko otat tai itket ja otat, kuuluu Thorsin ajatus eli hän velvoittaisi kunnat sijoittamaan pakolaisia vaikka pakolla.
Suomessa on noin 300 pakolaista, jotka ovat jumiutuneet vastaanottokeskuksiin. Vastaanottokeskukset ovat ruuhkautuneet, koska Suomeen pyrkii kasvava määrä turvapaikanhakijoita. Jos heidän joukostaan saataisiin karsittua perusteettomat tapaukset nykykäytäntöä nopeammin pois, tilaa ja resursseja vapautuisi kiintiöpakolaisille. Thors on omilla päätöksillään ja ponnettomalla ulkomaalaispolitiikan hoidollaan ollut kasvattamassa näitä ruuhkia.
Kiintiöpakolaiset valitaan YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kriteereiden mukaan. He ovat kiistatta apua tarvitsevia ihmisiä, joiden tausta ja kokemukset kotimaassa ovat usein hiuksianostattavan karmeita.
Mikään järjestelmä ei tietenkään ole yksiselitteisen toimiva. Alexis Kouros, iranilaissyntyinen SixDegrees ja Helsinki Times -lehtien kustantaja ja päätoimittaja on tehnyt useita dokumenttielokuvia Suomeen otetuista kiintiöpakolaisista. Hän totesi Helsingin Sanomissa lokakuun alussa, ettei "kiintiöpakolaisten ottamisessa ole paljonkaan järkeä." Kiintiöpakolaisiksi eivät Kourosin tietojen mukaan yleensä pääse eniten avun tarpeessa olevat, koska valintajärjestelmä suosii pakolaisten koulutetuinta ja sopeutuvaisinta osaa.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ehti jo Aamulehden haastattelussa torjua Thorsin idean. Kunnat hoipertelevat jo loputtomien pakkovelvollisuuksien alla, uusia rahareikiä ne kaipaavat yhtä kipeästi kuin kala polkupyörää.
Erityisen irvokkaiksi rkp:läisen Thorsin vaatimukset tekee se, että sodan jälkeen rannikon ruotsinkieliset kunnat kieltäytyivät järjestelmällisesti vastaanottamasta suomalaisevakkoja luovutetuilta alueilta.