Hae Anna.fi-sivustolta

Viiskymppiset?

Viestiketju osiossa 'Kodin juhlat' , käynnistäjänä Hellurei, 23.02.2014.

  1. Hellurei Vierailija

    Mitkä on olleet hauskimmat viisikymppisesi? Järjestitkö ne itse vai valitko olla vieraana?
    Oliko juhlissa teema? Missä ne pidettiin ja keitä kutsuttiin?
    Tänä syksynä omat juhlat on edessä, mutta liikaa ideoita sekaisin päässä.
    Kiitos avusta!
     
  2. Ennenvanhaan Vierailija

    Vietetäänkö jossain vielä 50 syntymäpäiviä?
     
  3. N54 Vierailija


    Miksei vietettäisi?? Minusta ainakin on kiva järjestää juhlia ja olla mukana juhlissa - aina on syytä juhlaan ja etenkin silloin kun täyttää viiskymppiä. Itse olen pitänyt mm. vessan ristiäiset (kun vessaremonttini valmistui)... ei tulisi mieleenkään olla juhlapäivänä "matkoilla". Kyllä ystävien kanssa on kivaa juhlistaa! Kohta pidän tuparit, kunhan tästä ilman vähän keväämmäksi muuttuu.

    Olen ollut monissa hyvissä viiskymppisissä, omani mukaan lukien. Minulla ei ollut teemaa, ne pidettiin työväentalolla, kutsuttu oli 40 ihmistä kaikkiaan (k- 18), 5 kpl kahdeksan hengen pöytiä. Laitoin neliskanttiset pöydät niin, että joka sivulla istui kaksi, näin kaikki näkivät toisensa ja oli helppo keskustella. Tein myös plaseerauksen, jota kovasti kiiteltiin (ja kyllä sitä mietinkin!). Tarjosin ruokaa noutopöydästä, juomat hain Tallinnasta. Bändi ja tanssia. Taidettiin olla aamuun asti.

    Viimeksi olin kivoissa kuuskymppisissä, siellä oli n 80 henkilöä kutsuttu ja sekin oli joku seurojen talo, missä oli pitopalvelu laittanut hyvät safkat (ja juomat Tallinnasta, kuinkas muuten ;)). Ohjelman vetäjä oli palkattu ja se oli kyllä tosi hyvä, sankari sai olla vaan.
     
  4. Toki Vierailija

    No nykyäänhän niitä vasta vietetäänkin! Elämä on joillekin ilmeisesi tasasta harmaata arkea eikä sitä viitsitä edes juhlilla katkaista...?

    Meillä oli sekä miehen että omat viisikymppiset tosi hauskoja juhlia. Lähisuku ja kaikki rakkaat ystävät olivat paikalla, n. 50 henkeä. Teemaa ei ollut, mutta ravintola oli varattu meille, oli hyvää ruokaa, orkesteri ja ohjelmaa, jota myös vieraat olivat järjestäneet. Hauskoja puheita pidettiin puolin ja toisin. Baari oli auki pikkutunneille ja kaikki tuntuivat viihtyvän mainiosti.

    Tuskin maltan odottaa kuusikymppisiä, sen verran hauskaa oli!
     
  5. Muistan kun olin pikkutyttö (yli 50 vuotta sitten) niin silloin vietettiin kaikkien isotätien ja setien, mummojen, pappojen ja naapureiden 50, 60,70 jne syntymäpäiviä. Pakollisina lahjoina oli kristallinen vaasi ja kukkapuska sekä kortti, jossa piti ehdottomasti olla kultaiset kohonumerot. Niistä juhlista on jäänyt sellainen ei kiitos juttu. Yllättävää kyllä on se, ettei lähipiirissänikään itseni lisäksi (sukulaisissani, ystävissäni tai tuttavissani) ole ollut ketään, joka olisi halunnut viettää syntymäpäiviään. Itkin katkerasti kun täytin 50 koska se oli aivan kamalaa. Vanheneminen on inhottavaa ja pakollista siis miksi sitä vielä pitäisi juhlia?
     
  6. Pitkää ikää Vierailija

    Riippuu näkökulmasta. Vanheneminen ei ole ollenkaan hassumpaa, kun ottaa huomioon, mikä on sen vaihtoehto.

    50 ei nykypäivänä ole ikä eikä mikään. Korkeintaan se tarkoittaa (jos olet nainen), ettet enää voi saada lapsia, mutta eikös se ole mukava helpotus?

    Et ilmeisesti ole törmännyt hyväkuntoisiin vanhuksiin, kun niin vanhenemista kammoat. Minulla on esikuvana oma isäni, joka harrasti liikuntaa, lauloi kuorossa, nikkaroi, matkusteli ja puuhasi muutenkin ahkerasti lähes 80-vuotiaaksi. Ei ikä ole este yhtään millekään, jos on hyvässä kunnossa. Ja jos ei ole, 50-vuotiaana sitä vielä ehtii parantaa.

    Minulla oli vain kahvitilaisuus työkavereille, varsinaisena merkkipäivänä olin matkalla. Nyt kun jään kohta eläkkeelle, pidän nykyisille ja entisille työkavereille kunnon kemut.
     
  7. Olen törmännyt nuorekkaisiin vanhuksiin kuten omat vanhempani molemmat melkein 80. Isotätini täyttää 90 ja anoppini 91. Olen myös työskennnellyt vanhusten parissa sekä hoitotyössä että asiakaspalvelussa ( yli 500 omaiskeskustelua).
    Olen toiminut liikunnanohjaajana ja fyysisesti olen hyväkuntoinen eikä minulla ole mitään perussairauksia. Harrastan avantouintia, liikuntaa, puutarhan hoitoa... mutta en siltikään näe mitään upeaa siinä kun täytin 50 ja täytän 55 tänä keväänä.
    Peilistä katsoo vanha nainen, joka liikkuu päivä päivältä kankeammin, näkee huonommin, kuulee huonommin, unohtelee, vartalo rupsahtaa, en ehdi tehdä päivittäin enää kaikkea sitä mitä olen suunnitellut tekeväni, ihoni ei enää rusketu kuten nuorena, hiukseni harmaantuvat jos en värjää niitä säännöllisesti, lihasvoimani heikentyy vaikka tekisin mitä, en jaksa kuten ennen... Miksi siis juhlisin tätä rappeutumistani. Myönnän olevani vanha ja thats it.
     
  8. N54 Vierailija

    Jos sinun lähiporukkasi ei ole kovin sosiaalista? - me (sisarukseni + heidän puolisonsa + vanhempani + ystäväni) olemme kaikki niin "juhlakansaa", että aina on juhlaan aihetta. Juhlimme sisarusteni ja 85-vuotiaan isäni kanssa esim. edelleen äitini syntymäpäiviä kesäsin vaikka hän on ollut jo muutaman vuoden kuolleena. Teen aina mansikkakakun ja istutaan keinussa, skoolataan kuohuviiniä ja syödään kakkua, äidin muistoksi. Ja mietitään, että voi miten äiti nauttisi tästä.

    Minäkin muistan varmaan samoilta ajoilta nuo "vanhan kansan" viiskymppiset mutta silloin 50 -vuotias oli todellakin jo ihan mummo/pappamainen kretonkimekoissa ja teryleenihousuissa ja silloin kuoltiin yleisesti vähän päälle kuuskymppisenä.

    Nyt annetaan lähinnä jotain hemmotteluja, elämyksiä ja matkoja. Itse lähdin kävelemään Espanjaan Santiago de Compostelan reitin vaikken uskovainen olekaan. 8 kaverini kanssa tepasteltiin muutama viikko.
     
  9. Rintarossi Vierailija

    Ennen vanhaan juhlijalla (nainen) oli leningin rintapielessä rintarossi eli rintakoru. Nyt nuo vanhat vintage rintakorut ovat taas muotia kuten coctail-sormuksetkin (60-luvulta). Ei puutu kun ne rimpleeni-koltut ja hartialle laitettavat huivit/saalit.
     
  10. LeMa Vierailija


    Ei 55-vuotias kyllä ole vanha PAITSI jos tuntee itsensä vanhaksi. Kaksikymppinenkin voi olla vanha, jos sellaiseksi itsensä tuntee.

    Itse nautin tästä 50+ olemisesta. Lapset on saatettu onnistuneesti maailmalle ja niillä on asiat hyvin, muutin uuteen kotiini yksin ja vähän kauemmas lapsista vielä. Nyt nautiskelen. Luen monta kirjaa viikossa, käyn joka viikko kirjastossa. Sisustelen kotia. Käyn lenkillä ja myös avannossa, kuntosalilla pari kertaa/vko. Töissä tunnen olevani urani huipulla ja työnantajakin arvostaa 30 vuoden työkokemuksella hankittua hiljaista tietoa antamalla vastuuta ja palkkaa lisää.

    Laitan itselleni hyvää ruokaa, ei enää makaronilaatikkoa, muusia ja nakkikastiketta vaan paljon salaattia ja vihanneksia, maitotuotteita.

    Ruskettua en välitäkään, iho vaan vanhenee. Suosin nykyään enemmän kaupunkilomia ja retkeilyä/vaellusta. Nuorena tuli grillatua itselle ihosyöpä.

    En ota stressiä jos en ehdi tehdä kaikkea mitä olen suunnitellut - suunnittelen mahdollisimman vähän etukäteen. Teen ennemminkin mitä huvittaa kun en ole kenellekään tilivelvollinen menoistani ja tekemisistäni.

    Vartalo rupsahtaa ja sille ei voi mitään mutta päässä sen sijaan viisaus ja elämänkokemus kasvaa ja se kyllä kompensoi ulkoista menetystä, jos sen oikein oivaltaa. Jos naaman rupsahtaminen kiusaa, kirurgeja on olemassa.
     
  11. ei juhlita Vierailija

    en ole koskaan aikuisiällä juhlinut omia syntymäpäiviäni enkä tule juhlimaan.

    Itselleni kaikki juhlat ovat pakkopullaa.
    Jätän väliin niin monet kuin vaan suinkin jollain tekosyyllä kehtaan.
     
  12. Hellurei Vierailija

    Kutsun omat ja appivanhemmat, kummit ja parhaat ystävät eli noin 30 henkeä syömään
    tyylikkääseen ja pittoreskiin paikkaan kotikaupunkiini.
    Ruoka (joka on tasokasta) tarjotaan kahvien kera. Maljat ja pari kaatoa viiniä.
    Muuten juomat kukin ostaa itse.

    Taustalla soi omat lempikappaleet; paljon nostalgista musaa. Tunnelmalliset syyskoristelut
    ja järven liplatus ikkunoiden takana.
    Ehkä pieni valokuvakatsaus valkokankaalle heijastettuna. Mukana paljon kuvia kanssani juhlivista läheisistä. Joku hauska ohjelmanumero teatterista.
    Kaikki vieraat pitkän pöydän ympärille jutustelemaan ja kun porukan tuntee, huumoria riittää omasta takaa.

    Varmaan sitten ystävien kanssa jatketaan aamuun asti.
    Juhlat pidän synttäriressusta paluuni jälkeen. Olen jo varannut ihastuttavan matkan mieheni kanssa ja synttäri-illallisen nautimme kahdestaan.

    Juhlilla en halua korostaa vanhenemistani. Haluan kiittää kanssani kulkeneita rakkaita ja viettää hetken heidän kanssaan arjen ulkopuolella. Koska matka oli itsestään selvä, ei ole varaa eikä jaksamista järjestää suuria pippaloita.
    En mitenkään intoile keskipisteenä olemista, mutta kun meillä ei ole lapsia, ei ole koskaan pidetty perhejuhlia. Ei edes omia häitä. Itse sen sijaan ollaan usein vieraina muiden juhlissa, joten vastavuoroisesti synttärini olkoon kädenojennus.

    Kiitos kaikista kokemuksistanne. Juhliminen on hyvin henkilökohtainen juttu. Jokainen tehköön persoonallisella tavallaan. Onnea kaikille kuluvan vuoden viiskymppisille!
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti