Vinkkejä kaipailen vauvan nukuttamiseen

[vieras]

Meillä vauva himpun yli 3 kk ja nukkumaan menemisen kanssa välillä vähän vaikeaa.

Syliin ei nukahda, eikä minnekään muualle kuin sänkyyn (paitsi liikkeellä oleviin vaunuihin ja auton turvakaukaloon) vaikka väsymys olisi kuinka kova.

Kun väsymisen merkkej näyttää olevan viedään tyttö sänkyyn jolloinka alkaa lähes aina ainakin pieni itkeminen. Sitten silittelemme päästä häntä ja heiluttelemme nallea joka on hänellä ollut alusta asti sängyssä. Näillä konsteilla sitten yleensä nukahtaa joskus,mutta joskus tätä edeltää erittäin kova huutokonsertti!! Niin päivä- kuin yöunillekin käydessä.

Olisiko teillä vinkkejä antaa.

 

[meah]

Esikon kanssa oli aikanaan samantapaista.
Rupesin kapaloimaan neidin omaan peittoonsa, siihen nukahti helposti.
Toimi kuopuksenkin kanssa, mutta kaikki ei tykkää.

 

[Mere]

Meillä on molemmat lapset alkaneet nukahtaa itsekseen omiin sänkyihinsä 4 kk:n iässä. Molemmilla on ollut unilelu, jota olen pitänyt mukana myös muissa päivän touhuissa (syödessä, vaipanvaihdossa, leikkihetkissä ) ja lapsi on näin kiintynyt unileluunsa, joka on tuonut sitten turvaa nukahtamisen hetkellä. Esikoisella unikaverista ei muodostunut niin tärkeää, kuin mitä kuopukselle on näyttänyt muodostuvan. Ilman "poikaystävää" ei parane lähteä edes päivän reissuille tai kuopus on helisemässä

Sittemmin, kun esikoinen siirtyi lastensänkyyn ja huomasi, että sieltä pääsee myös itsekseen pois, jouduimme ryhtymään uudelleen nukutusrumbaan. Nyt, kun lapset nukkuvat samassa huoneessa, esikoinenkin on nukahtanut jonkun aikaa itsekseen lastensänkyyn. Ja jos hän yrittää pitää jotain älämölöä sängyssään, niin iltauninen pikkusisko vaientaa hänet ärähtelyllään hyvin nopeasti.

 

[melle]

Molemmat lapseni ovat nukahtaneet omiin sänkyihinsä.Iltatoimien jälkeen sänkyyn, unilelu/rätti viereen ja "kylmästi" jätetään sänkyyn. Kuopus (8kk) aina uusien asioiden opppimisen myötä pajattaa sängyssä jonkun aikaa, mutta nukahtaa itsekseen. Seuraa ei pidetä ja ihan pienestä väninästä ei hyssyttelemään lähdetä. Jos herää esim. pelokkaaseen itkuun, niin aluksi tassuttelen, jos ei helpota, niin sanaakaan sanomatta otan viereen, johon rahoittuu viimeistään. Yleensä jo kädestä kiinni pitäminen riittää. Esikolla on tullut elämänvaiheita, että halunnut nukkua meidän vieressä, myös pitkään nukahti iltaisin meidän sänkyyn, josta sitten kannettiin/talutettiin omaan sänkyyn. Liittyneet lähinnä elämässä tapahtuneisiin muutoksiin, jolloin turvaa haettu äidistä ja isästä iltaisinkin.

 

[Me teimme näin]

Kolmisen vuotta vauvamme rauhoittui iltaisin hyvin joko sängyssä vieressä, josta sitten siirsimme hänet omaan sänkyynsä tai sitten kun isi piti kättä hänen massunsa päällä. Siis kun vauva oli jo omassa sängyssään ja yritti nukahtaa, isi laittoi ison ja lämpöisen kätensä hänen päälleen, se rauhoitti kummasti ! Luimme tuon vinkin jostain kirjasta tai lehdestä muistaakseni. Myös tuutulaulujen laulaminen auttoi, mutta ei jaksettu sitä tehdä kovin usein.. Niin ja selän tai kasvojen silittely rauhoitti myöskin.

 

[Vieras]

MEillä 3 kk ikäinen nukkuu suosiolla vaunuissa. Sellasta huutoa ollu sen kanssa että on ollu täys työ saada edes johonkin nukkumaan. Nyt oon kyllä ajatellu kokeilla yöllä laittaa pinnasänkyyn kun sillon nukahtaa syönnin jälkeen itekseen ja melko nopeaa.

 

[ap]

Mutta voiko näin pienelle eli reilu 3 kk ikäiselle vielä tehdä niin, että kun laittaa sänkyyn ja jos alkaa itkeskelemään niin että ei heti pienestä itkusta mene paikalle?

Jotkut kiven kovasti väittivät minulle, että näin pienen olisi syytä nukahtaa syliin...!!?? Mutta mielestäni tuon varta vasten opettaminen ei olisi järkevää kun ei luontevasti syliin nukahda muutenkaan...

 

[äippä minäkin harmaana]

Esikoinen "opetettiin" nukuttamiselle ja sitä saikin tehdä monta vuotta! Kuopus opetettiin itsekseen nukahtamaan jo samana iltana kun laitokselta kotiuttiin ja hyvin on sujunut jo 2,5:n vuoden ajan. Pieneen ääntelyyn ja porinaan en ole reagoinut, vasta isommalla itkulla käynyt katsomassa mikä hätänä. Kuopuksella on soittorasia sängyssään jota ilman ei uni tahdo tulla, mutta on sen arvoinen kun ei ole itse tarvinut vieressä istuskella.

 

[jep]

Ei missään nimessä syliin nukuteta lasta! Sehän oppii siihen ja sit saa olla aina nukuttamassa. Meillä on kans viikon päälle 3 kk poika. Jos se ei meinaa nukahtaa itsekseen niin kapaloin sen ettei se saa käsillä tuttia pois ja sitten laitan harson silleen et sen nenä jää ulkopuolelle et voi hengittää. Se ei nukahda muutenkaan ilman harsoa.

 

[kipsutin]

Mutta voiko näin pienelle eli reilu 3 kk ikäiselle vielä tehdä niin, että kun laittaa sänkyyn ja jos alkaa itkeskelemään niin että ei heti pienestä itkusta mene paikalle?

Jotkut kiven kovasti väittivät minulle, että näin pienen olisi syytä nukahtaa syliin...!!?? Mutta mielestäni tuon varta vasten opettaminen ei olisi järkevää kun ei luontevasti syliin nukahda muutenkaan...

3kk on vielä niin pieni et ei kannata ns.huudattaa, eli pikku itkustakin lohduttamaan. Jos ei tykkään syliin nukahtaa niin nukahtaiskos jo ottaisit teidän sängylle viekkuun köllötteleen ja sitten siitä siirtäisit nukkuvana omaan sänkyyn?

 

[ap]

Mutta olen ymmärtänyt että lapsi olisi hyvä nukuttaa siihen johon sitten loppujen lopuksi laitetaan nukkumaan. Että ei sitten säikähdä kun nukahtaa äidin ja isän viereen ja herääkin keskellä yötä omasta sängystä.

Voiko vauvan sängyssä pitää pehmolelua tms? Että voiko siinä olla mitään tukehtumisvaaraa tms?

 

[minä ja 3v]

melkein kyllä tuppaa kiukuttaa ajatus että 3kk pitäisi jo jättää yksiksen nukahtaa. noo minä olen kyllä sillä kannalla että ei vauvaa saa jättää yksin itkustelee,vaikka olisi kuinka pientä itkua. vauvojen ja lasten kanssa on väliullä vaikeita akoja varmasti kaikilla,että eiköhän tuo ohi mene ajan kanssa.

 

[minä ja 3v]

niin siis asia erikseen tietty jos vauva nukahtaa ilman itkua kitinää tms niin mikäs siinä sitten. mutta perusturva pitää olla ei 3kk ymmärrä miksi hänet itkee jätetään.