Voi että kun noitten tyttöjen pitää olla noin ilkeitä toisilleen...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "lillamy"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

"lillamy"

Vieras
Mulla on 7 lasta, joista vanhin on 14-vuotias tyttö ja hänen lisäkseen on 12-, 8-, ja 6-vuotiaat tytöt. Olen koittanut lapseni kasvattaa reiluiksi ja ystävällisiksi, ja tavoitteessani olenkin onnistunut poikien, 14-vuotiaan ja 10-vuotiaan kohdalla. Sen sijaan näiden muitten tyttöjen kohdalla olen huomannut uskomattoman tavan puhua muista pahaa oikeastaan minkä ehtivät. Välillä, kun 6-vuotiaalla on kaveri kylässä, kuuntelen heidän juttujaan. Monesti puhuvat muitten eskarikavereiden asioista "ootko kuullu mitä Iida sano susta?" tai "ethän säkään oo Lindan kaveri?".
Ja mitä vanhemmaksi mennään, sitä pahemmaksi käy. Esikoisella oli eilen muutama kaveri yötä, hänen 3 parasta kaveriaan sekä neljäs tyttö, jonka kanssa oma tyttöni on ollut hyvissä väleissä. Tähän neljänteen tyttöön tämä tyttäreni kaveriporukka tutustui yläasteen alettua. Parhaat kaverinsa tyttö on tuntenut ala-asteelta saakka. Kaksi noista tytöistä ovat reippaita, avoimia, sosiaalisia, hauskoja ja hyväkäytöksisiä. Kutsuttakoon heitä Emmiksi ja Annaksi. Emmi ja Anna ovat kuitenkin puhuneet jo eskarilaisesta saakka melko ronskistikin pahaa milloin kenestäkin. Olen olettanut tuon piirteen tytöistä kadonneen jo hyvä aika sitten, mutta näemmä ei. Nyt kun tämä neljäs tyttö oli alakerrassa, juttelivat yläkerrassa tämä kaksikko hänestä sitten melko ikävään sävyyn.

Tyttöjen lähdettyä kyselin sitten omalta tytöltä Emmistä ja Annasta, millaisia kavereita ovat nykyään jne. Tyttö totesi, että tosi ihania, mutta edelleen kovia puhumaan toisista pahaa ja kun ovat johonkuhun (usein tähän neljänteen tyttöön) suutuksissa, tulee ilkeää tekstiä kahta kauheammin ja eivät tykkää jos muut kaveeraavat tämän "vihollisen" kanssa.
Onko olemassa oikeasti mitään syytä, miksi joistakin tytöistä tulee niin kaksinaamaisia? Geeneissä vai kasvatuksessa?
 
Meidän huushollissa on aika kovat säännöt, kun noita tytsyjä on useampi, ja heidän kaverinsa meillä viereilee päivittäin, meidän huushollissa ei puhuta pahaa kavereista, ei omat, eikä vieraat!! kerran yksi tyttäreni kaveri kyllä yritti, mutta tein hyvinkin selväksi etten sellaista siedä, saati kuuntele!! Aikuiset voi vaikuttaa aika paljonkin tyttöjen välisiin ystävyys suhteisiin, tekemällä sille omalle selväksi mikä on sallittua ystävyydessä ja mikä ei.:)
 
[QUOTE="vieras";29169018]Äidit voivat katsoa peiliin ja miettiä miten puhuvat muista ihmisistä...[/QUOTE]

Aivan. Välttämättä ap ei lukeudu sellasiin äiteihin mutta olen kyllä monesti täällä lukiessani juttuja miettinyt mitä mahtaa palstalaiseten lapsista tulla jos äideiltään oppia ottavat...
 
Tuon mäkin haluaisin tietää. Mistä johtuu? Itsellenikin oli melkoinen kulttuurishokki, kun muutin lapsena Virosta Suomeen.

Olen kuullut vastaavia kokemuksia muiltakin muualta muuttaneilta. Eräskin suomalainen Ruotsissa syntynyt tyttö ihmetteli lapsena Suomeen tullessaan kun eivät tytöt osaa leikkiä porukassa. Niinpä hän oli aina sitten yksin. Mielestäni mukava tyttö...

Nyt törmään taas kerran samaan ilmiöön omien lasteni varttuessa. Vastenmielistä!
 

Yhteistyössä