Voi että, liian puhelias työkaveri :/

[hiiri from toimisto]

Meille tuli uusi työntekijä toimistolle, ja voi apua, on niin uuvuttavaa.

Itse olen aika epäsosiaalinen, ja nautin hiljaisuudesta. Tähän mennessä työkavereina on ollut suht samanlaisia henkilöitä. Tai sitten he vain ovat oppineet että minä en hirveästi juttele, ja antavat minun olla rauhassa. Työasioista tietysti puhutaan aina kun on tarvetta. Eikä se ymmärtääkseni muitakaan ole häirinnyt. Kuitenkin tehdään sellaisia töitä mihin pitää keskittyä.

Mutta tämä uusi henkilö. En ymmärrä miten voikin olla niin uuvuttavaa kuunnella toisen lörpöttelyjä, mutta se vain on. Ja koko ajan tulee ihme uteluita (kai se on jonkin asteista small talkia). Kyselee miehestä, koirasta, talosta, perheestä, ihan kaikesta, mistä minua ei yhtään kiinnostaisi kertoa. Ja kertoo joka päivä siitä mitä hänen iiiihana Siiri-Petriina on tehnyt. Ja jos kukaan ei noteeraa, niin parin tunnin päästä kertoo tismalleen saman tarinan.

Ja juu, uskon että hänen kaltaisensa ihmiset ovat paljon "normaalimpia" kuin minunkaltaiset, ja ehkä myös enemmän hyväksyttyjä, mutta halusin vain nyt avautua, jotenkin harmittaa kun muuten viihdyn töissäni, mutta nykyään minua vain niin ahdistaa, v*tuttaa ja väsyttää.
Aina jos käyn lounastauolla kaupassa, niin tulee kommenttia "kävitkö kaupassa??". No ööö, mitä hittoa se hänelle kuluu? Tai jos laitan ruokaa mikroon, niin tulee kommenttia "ai sie laitat ruuan mikroon?" Joo laitan, WTF?!? Ihan tollasia pikkujuttuja, mutta jotenkin tuntuu että koko ajan vahditaan ja koko ajan pitäisi olla valmis johonkin täysin turhaan keskusteluun asioista jotka ei yhtään kiinnosta. Aaaargh!

 

[ap. hiiri]

Niin, ja ajattelin vain kysellä vähän mielipiteitä. Mitä minun pitäisi tehdä?
Onko OK olla etäinen, vai pitäisikö minun tämän yhden työkaverin takia yrittää alkaa sosiaalisemmaksi? Ollaan aika usein vain me kaksi täällä, ja sinäänsä ehkä häntä ahdistaa hiljaisuus yhtä paljon kuin minua tuo lörpöttely?

Onko täällä muita hiljaisia joilla kokemusta lörpöttelijöistä? Tai äänekkäitä joilla on kokemusta hissukoista? Miten olette selvinneet? Helpottuukohan tämä tilanne jotenkin itsestään?
Enhän minä nyt vain voi tiuskasta että pidä edes joskus turpas kii, mut onko mitään asiallista tapaa saada toista hiljasemmaks?

 

[Ken guru]

Ymmärrän.

Itse olen kohtalaisen puhelias luonteeltani, mutta tuo ärsyttäisi minuakin.
Ja vaikka olen periaatteessa puhelias, niin en todellakaan kuormita ketään jutuillani koko aikaa, enkä kestäisi että joku tulisi koko ajan iholle. Pääasiassa meillä työpäivät menee omissa oloissa, ja näin on hyvä.

 

[Ken guru]

Itse olen kaivautunut töihini, ja kuitannut pälätykset selaisella okei, hymähdyksellä, että näytän samalla että minun pitää keskittyä työhöni, tai olen sanonut suoraan, että sori, mun pitää nyt keskittyä tähän työhön.

Minuakin ärsytti kun meillä oli sellainen jokaasiankommentoija: ai tuota ruokaa, ai mikroon laitat ruoan, ai et laita sokeria kahviin...aaaaaaaaaarg.

 

[meici]

Tuollainen lörpöttely voi olla uudessa tilanteessa ihan vaan jännittämistäkin. Toiset höpöttelevät epävarmuuttaan. Jos vastaanotto on kielteinen, se luo lisää epävarmuutta ja noidankehä on valmis.

Koita ymmärtää uutta työntekijää Ehkä voisit kohteliaisuutta kysellä häneltäkin asioita, jotta tuntisi olonsa tervetulleeksi. Toisten vaan tarvii olla enempi äänessä ja hiljaisuus koetaan kiusaantuneisuutena.

 

["mie vaan"]

Mä oon sellanen lörpottelijä, mutta meen kyllä typkaverin mukaan. Meillä töissä ollaan kahdestaan ja työparit vaihtuu. Sellaset päivät on kivoja, kun parina on joku jonka kanssa voi jutella. Ne päivät, kun työkaveri on ihan hiljainen on kamalia. Toisaalta myös liikaa puhuvat (ne joilta ei saa suunvuoroa) ovat raskaita. Koita puhua esim. ruokatunnilla ja muun ajan olla hissukseen. Ymmärrän kyllä molempia.

 

[ap. hiiri]

No juu, voihan se olla hermostuneisuuttakin. Mutta jotenkin olen ymmärtänyt että hän on puhelias ihan kaikin tavoin.
Juoruilee anopin ja miehen sun muitten kanssa puhelimessa paljon, ja vielä toimistossa. Silloin kun minulla tai muilla työkavereilla tulee henkilökohtainen puhelu, niin aina hipsitään muualle puhumaan, itse jo sen takia ettei minusta ole yhtään kivaa kun huomaa miten muitten työt loppuu ja jäävät kuuntelemaan. Ja minusta on vain jotenkin epäkohteliasta olla äänessä toimistossa ja tällä tavalla "häiriköidä" eikä antaa muille työrauhaa.

[QUOTE="mie vaan";29227835]Koita puhua esim. ruokatunnilla ja muun ajan olla hissukseen. Ymmärrän kyllä molempia.[/QUOTE]

Nojuu, tätä pitää kai yrittää. Itselleni lounas on aina ollut sitä että yksin menen kahvitupaan ja luen päivän lehden. Nyt se sit on mennyt siihen että siellä just kuuntelen tämä henkilön juttuja, ja kun minua vain kiinnostaa niiiiin paljon enemmän se lehti, huoh. Nykyään harvemmin siirryn koneelta ollenkaan ruokikselle, vaan syön lounaan työpisteessä, saa olla edes joten kuten rauhassa.

 

[Owl]

Miksi pitäisi sietää ihan vain kohteliaisuuttaan?Siinähän kärsit itse sitten.
Ole mahdollisimman oma itsesi.

 

["..."]

Luulisi, että aika pian tuo kyllästyy mykkyyteesi, eikä enää avaudu siinä määrin. Lähes kaikki pitävät enemmän ihmisistä, jotka osaavat puhua, eivätkä vain mykkänä haahuile työkavereiden joukossa. Mutta joo, kyllä se liika puheliaisuuskiin käy hermoille. Mielestäni ruokatauolla voi kukin lörpöttää niin paljon kun huvittaa, mutta töitä tehdessä on kyllä ärsyttävää, jos jonkun pölinä häiritsee keskittymistä.

 

["..."]

Miksi pitäisi sietää ihan vain kohteliaisuuttaan?Siinähän kärsit itse sitten.
Ole mahdollisimman oma itsesi.

No jos haluaa elää ihmisten parissa, on siedettävä ihmisten erilaisuutta.

 

["minni"]

Voi että tollaset ihmiset on NIIIIIN rasittavia! *huokaus*

Ei alkeellisintakaan kykyä lukea sosiaalisia tilanteita tai toisen fiiliksiä, et jaksaako kiinnostaa. Näiltä täytyy puuttua joku palikka jostain aika oleellisesta paikasta...

Mä varmaan ottaisin tuossa tilanteessa ihan ystävällisesti puheeksi ja sanoisin, että haluan olla omissa oloissani ja rauhassa ruokiksella/ym. tilanteissa. Ite oon ihan sosiaalinen ja seurallinen, mut tommosta tyhjää ja aivotonta lörpöttelyä/kommentointia en kyllä jaksais päivästä toiseen kuunnella.
Mulla on yks tuttu, joka menee tuohon kategoriaan ja kyllä oon aivan poikki aina jos hänet jossain tapaan sattumoisin, muutamassa minuutissa tulee semmonen olo, et äkkiä pois tästä

 

[ap. hiiri]

[QUOTE="...";29227908]Mielestäni ruokatauolla voi kukin lörpöttää niin paljon kun huvittaa, mutta töitä tehdessä on kyllä ärsyttävää, jos jonkun pölinä häiritsee keskittymistä.[/QUOTE]

Juu, todellakin minunkin mielestäni saa, ja siis joskus täällä meilläkin käy porukkaa joiden juttuja oikeasti kiinnostaa kuunnella. Yleensä liittyvät työasioihin. Mutta jotenkin itse olen aina ollut sellainen evvk-ihminen kun on kyse muiden perhe-elämästä tai siitä mitä muut tekee vapaa-aikana, niin jotenkin on hankala nyt yhtäkkiä leikkiä kiinnostunutta.
Mutta tosiaan, kyllä tämäkin tapa (eli ei vain samaan aikaan syödä) toimii minun puolestani. Mietin vain että onkohan tämä jotenkin hirmu loukkaavaa sitä puheliasta kohtaan? Tavallaan eristäydyn yhä enemmän sitä mukaan mitä enemmän hän yrittää saada minulta huomiota. Tosin ei kai minulla ole mitään velvollisuutta pitää hänen työhyvinvoinnistaan huolta?

 

["..."]

Juu, todellakin minunkin mielestäni saa, ja siis joskus täällä meilläkin käy porukkaa joiden juttuja oikeasti kiinnostaa kuunnella. Yleensä liittyvät työasioihin. Mutta jotenkin itse olen aina ollut sellainen evvk-ihminen kun on kyse muiden perhe-elämästä tai siitä mitä muut tekee vapaa-aikana, niin jotenkin on hankala nyt yhtäkkiä leikkiä kiinnostunutta.
Mutta tosiaan, kyllä tämäkin tapa (eli ei vain samaan aikaan syödä) toimii minun puolestani. Mietin vain että onkohan tämä jotenkin hirmu loukkaavaa sitä puheliasta kohtaan? Tavallaan eristäydyn yhä enemmän sitä mukaan mitä enemmän hän yrittää saada minulta huomiota. Tosin ei kai minulla ole mitään velvollisuutta pitää hänen työhyvinvoinnistaan huolta?

Kyllä jokainen on osaltaan vastuussa työpaikan ilmapiiristä, eli toisen huomioimista voi odottaa niin sinulta kuin tuolta lörpöttelijältäkin. Hänen tulisi opetella rajoittamaan puhetulvaansa ja sinun tulisi opetella huomioimaan muita vaihtamalla muutama sana kohdatessa.

 

[mykistä ahdistunut]

[QUOTE="...";29227914]No jos haluaa elää ihmisten parissa, on siedettävä ihmisten erilaisuutta.[/QUOTE]

Tuo on TÄYSIN TOTTA. Me puheliaammat joudumme kestämään mykkiä työkavereita, niin onhan se oltava toisinkin päin.

Pitäisi vähän eläytyä siihenkin, miltä sosiaalisesta ihmisestä tuntuu olla umpimielisen seurassa. Ja kyllä, mykän on vähän pidettävä huolta siitä, että puhelias viihtyy ja puheliaan pidettävä huolta siitä, ettei mykkä ahdistu.

 

[herkähkökö]

Olen ollut joissakin työyhteisöissä samassa tilanteessa - ja pyrkinyt pakenemaan viettääkseni ruokatuntia missä tahansa kaukana pölinästä.

En halua ihanaa tiivistä työyhteisöä. En kaipaa yhtään uutta ystävää elämääni - minulla on läheisiä aivan omiin tarpeisiini. Työni (psykologina) on paljon ihmisten kanssa olemista, heidän myötäelämistään ja isoja tunteita. Tauoilla en jaksa mitään ihmisiä ollenkaan...

 

[Vccff]

Lisäksi kannattaisi varmaan ihan sanoa suoraan, että toimistolla, jossa ihmiset keskittyy töihinsä, puhutaan työasioita ja omat henk koht puhelut muualla. Itse ainakin olen joskus joutunut yhteistoimistossa sanomaan, että nyt hiljempaa tai muualle juttelemaan (olen vähä niin kuin pomon asemassa siellä myös).

 

["minni"]

Olen ollut joissakin työyhteisöissä samassa tilanteessa - ja pyrkinyt pakenemaan viettääkseni ruokatuntia missä tahansa kaukana pölinästä.

En halua ihanaa tiivistä työyhteisöä. En kaipaa yhtään uutta ystävää elämääni - minulla on läheisiä aivan omiin tarpeisiini. Työni (psykologina) on paljon ihmisten kanssa olemista, heidän myötäelämistään ja isoja tunteita. Tauoilla en jaksa mitään ihmisiä ollenkaan...

Tää vois olla ihan just mun näppikseltä
Työskentelen ihmisten parissa hoitoalalla ja ihan oikeasti, ei jaksais ruokiksella kuunnella näitä toisten eväiden kommentoijia yhtäänpätkää...
Ihan oikeasti, jos ei oo mitään järkevää puheen aihetta, niin olkaa HILJAA!!

 

[mykistä ahdistunut]

[QUOTE="minni";29228048]Tää vois olla ihan just mun näppikseltä
Työskentelen ihmisten parissa hoitoalalla ja ihan oikeasti, ei jaksais ruokiksella kuunnella näitä toisten eväiden kommentoijia yhtäänpätkää...
Ihan oikeasti, jos ei oo mitään järkevää puheen aihetta, niin olkaa HILJAA!![/QUOTE]

Minua alkaa ainakin omassa mielessäni surettaa, kun jo hoitoalallakin on ihmisiä, jotka eivät jaksa olla työkavereidensa kanssa tekemisissä. Tauolla on kamalaa, kun lähellä olevaa ihmistä kiinnostaa koko tauon ajan kännykän näprääminen.

Olkaa kotonanne sitten ihan hiljaa, kyllä työyhteisössä täytyy huomioida muita. Ei työtkään suju epäystävällisen oloisen työkaverina.

 

[herkähkökö]

Minua alkaa ainakin omassa mielessäni surettaa, kun jo hoitoalallakin on ihmisiä, jotka eivät jaksa olla työkavereidensa kanssa tekemisissä. Tauolla on kamalaa, kun lähellä olevaa ihmistä kiinnostaa koko tauon ajan kännykän näprääminen.

Olkaa kotonanne sitten ihan hiljaa, kyllä työyhteisössä täytyy huomioida muita. Ei työtkään suju epäystävällisen oloisen työkaverina.

No varmaan juuri hoitoalalla onkin niitä jotka kanavoi sen sosiaalisen läsnäolon potilaisiin ja hoitavat niitä eikä työkavereitaan... Tai siis, toivottavasti näin.

Meidän sihteeri tuntuu ajattelevan että koko hoitohenkilökunta on töissä hoitaakseen HÄNTÄ ja hänen kuuntelemistaan ja ongelmiaan...

 

[Vätti Räsynyt]

Minua alkaa ainakin omassa mielessäni surettaa, kun jo hoitoalallakin on ihmisiä, jotka eivät jaksa olla työkavereidensa kanssa tekemisissä. Tauolla on kamalaa, kun lähellä olevaa ihmistä kiinnostaa koko tauon ajan kännykän näprääminen.

Olkaa kotonanne sitten ihan hiljaa, kyllä työyhteisössä täytyy huomioida muita. Ei työtkään suju epäystävällisen oloisen työkaverina.

Tauolla ollaan tauolla eikä viihdyttämässä muita ihmisiä. On raskasta esittää, että kiinnostaa jutella niitä näitä eli minä ainakin lasken sen työksi.

 

[mykistä ahdistunut]

Ei se ole mitään toisen hoitamista tai viihdyttämistä, vaan ihan alkeellista sivistystä, ettei vetäydy kuoreensa työkaverin lähellä ollessaan.

 

[n omutta]

Ei se ole mitään toisen hoitamista tai viihdyttämistä, vaan ihan alkeellista sivistystä, ettei vetäydy kuoreensa työkaverin lähellä ollessaan.

No mitäs käytöstä se sitten on että pulisee ja pälättää kun toiset on tauolla. Alkeellista sivistystä kai on sekin, että kahvihuoneessa saa olla rauhassa tauolla jos haluaa olla rauhassa?

 

[ap. hiiri]

Ei se ole mitään toisen hoitamista tai viihdyttämistä, vaan ihan alkeellista sivistystä, ettei vetäydy kuoreensa työkaverin lähellä ollessaan.

Alkeellista sivistystä?
Eli täsin turhasta puhuminen ("hei, laitatko sinä mikroaterian mikroon??" ja "kaadatko sinä kahvia siihen kahvimukiisi?", "Meidän koira teki sekä pissat että kakat pissalenkillä!") on todella sivistynyttä mutta jos puhumiset pysyvät työasioissa, niin se on epäsivistynyttä?

 

[mykistä ahdistunut]

No mitäs käytöstä se sitten on että pulisee ja pälättää kun toiset on tauolla. Alkeellista sivistystä kai on sekin, että kahvihuoneessa saa olla rauhassa tauolla jos haluaa olla rauhassa?

Jos haluaa olla tauolla hiljaa kuin hiiri, jokaiselta työpaikalta löytynee joku soppi, missä hiljaisuutta voi harrastaa. Yhteinen taukotila ei ole sitä varten.

 

[mykistä ahdistunut]

Alkeellista sivistystä?
Eli täsin turhasta puhuminen ("hei, laitatko sinä mikroaterian mikroon??" ja "kaadatko sinä kahvia siihen kahvimukiisi?", "Meidän koira teki sekä pissat että kakat pissalenkillä!") on todella sivistynyttä mutta jos puhumiset pysyvät työasioissa, niin se on epäsivistynyttä?

No sivistynyt ihminen osaa suhtautua toisen erikoisempiinkin juttuihin. Ja hyvä tosiaan, jos edes työasioista osaat puhua toisten kanssa.