voi luoja mitä löydöksiä tein eilen alzheimeria sairastavan mummini luota...

[E]

Hienon asiallinen keskustelu!

Mua silti ihmetyttää, että puoli tuntia on pitkä aika. Siellä missä itse asun ei tuo aikana ole mitää, muutamaan kortteliin hupenee äkkiä..

Sit mietin lapsia, ap:lla menee aikaa lasten harrastuskustaamiseen? Voisiko tuota arkea järjestää mitenkää, että lapset menisivät itse omin neuvoin. Vaikka olisi viikossa yksi vapaa lasten kustauksesta, joka mummulassa? (muutenkin aina jaksan ihmetellä vanhempia, jotka käyttävät koko vapaan aikansa autoiluun lasten takia..)

Nykyään on erittäin harvinaista, että kunta siivooaa kotia. Joku tässä mainitsi, että heillä vielä kunta siivoaa, on viimeisiä suoja-alueita tuo kunta. Tarve tietty voi olla toinen. Ap:n mummun tilanteessakin on ehdotettu ostoa siivoukseen, joka on todellakin usein ainoa mitä kunta voi tarjota, eli neuvo.

 

[vieras]

Ai niin ja kannattaa ottaa valokuvia (esim. madot), sekainen huusholli sekä pitää tarkkaa päiväkirjaa arjesta. Niillä saa hyvin pontta asian eteenpäin viemiseen.

 

[ap]

Hienon asiallinen keskustelu!

Mua silti ihmetyttää, että puoli tuntia on pitkä aika. Siellä missä itse asun ei tuo aikana ole mitää, muutamaan kortteliin hupenee äkkiä..

Sit mietin lapsia, ap:lla menee aikaa lasten harrastuskustaamiseen? Voisiko tuota arkea järjestää mitenkää, että lapset menisivät itse omin neuvoin. Vaikka olisi viikossa yksi vapaa lasten kustauksesta, joka mummulassa? (muutenkin aina jaksan ihmetellä vanhempia, jotka käyttävät koko vapaan aikansa autoiluun lasten takia..)

Nykyään on erittäin harvinaista, että kunta siivooaa kotia. Joku tässä mainitsi, että heillä vielä kunta siivoaa, on viimeisiä suoja-alueita tuo kunta. Tarve tietty voi olla toinen. Ap:n mummun tilanteessakin on ehdotettu ostoa siivoukseen, joka on todellakin usein ainoa mitä kunta voi tarjota, eli neuvo.

ei, meillä ei lapset pääse omiin harrastuksiinsa. ja vaikka pääsisivät, ne on MINULLE tärkeitä juttuja olla paikalla.

ja juu, voisin toki laittaa miehenkin menemään yksinään jne jne, kaikki on järjestelyistä kiinni, mutta myönnän, minä en jaksa ottaa tämän enempää vastuuta mummista. siivoan kotona, hoidan lapset, työni, harrastukset, koirien lenkitykset sun muut. äitini ja enoni ovat jo kuitenkin lapsettomassa tilanteessa, miksi sen pitäisi olla minä kun TAAS hoidan omat menoni niin että MINÄ olen paikalla mummille enemmän kuin kerran viikkoon. kuinka paljon minun tulisi olla paikalla jotta se olisi tarpeeksi?

ymmärrän pointtisi, mutta et ehkä ymmärrä tilannettani nyt täysin...

 

[E]

Ap:ta hermostuttaa tilanne, joka on todellakin huolestuttava.

Jos äiti ja eno eivät ymmärrä ottaa asiasta enempi nykyistä vastuuta ja ap:ta tilanne selvästi huolestuttaa. Silloin käsittääkseni on itse tehtävä jotakin sellaisille asoille, joihin pystyy itse vaikuttamaan. Toista on paha muuttaa, itse voi tehdä jotakin.

Oletan, että ap on yrittänyt vaikuttaa äitiinsä ja enoonsa jo monesti.

 

[ap]

Ap:ta hermostuttaa tilanne, joka on todellakin huolestuttava.

Jos äiti ja eno eivät ymmärrä ottaa asiasta enempi nykyistä vastuuta ja ap:ta tilanne selvästi huolestuttaa. Silloin käsittääkseni on itse tehtävä jotakin sellaisille asoille, joihin pystyy itse vaikuttamaan. Toista on paha muuttaa, itse voi tehdä jotakin.

Oletan, että ap on yrittänyt vaikuttaa äitiinsä ja enoonsa jo monesti.

minä olen koittanut vaikuttaa niin äitiini kuin enooni kuin kotihoitoon. kuten olen kertonut, se olen MINÄ kun olen mukana mummin hoitoon liittyvissä palavereissa. siellä olen kertonut meidän omaisten huomioista mummin kunnossa jne. kotihoito sinällään myöntää että juu, olemme huomanneet tämän saman mutta mitään ei tapahdu!!!! siellä koitetaan saada mummia mukaan johonkin vanhusten päivätoimintaan ja "reppuretkille" siis WTF. paperilla on kuinka mummi jopa agressiivisesti laittaa hanttiin kaikessa mikä liittyykkin vieraisiin ihmisiin ja kuinka hän ei enää pysty kävelee 2-5min kauempaa.

vein mummia alkukesästä sairaalaan sydäntutkimuksiin. parkkipaikalta oli n. 400m matka sairaalan ovelle, ei ehkä sitäkään, ja mummi ei jaksanut sitä. pidettiin 3 (!!!!!) taukoa ja sairaalan ovella oli otettava rullatuoli kun mummi ei jaksanut kävellä enempää.

 

[eräs]

kotihoito oli sitä mieltä että se on lähinnä meistä, siis minusta ja äidistäni kiinni...

No jos noilla sanoilla sanoivat. Niin ilmoittakaa, ettei teillä olee enää resusseja hoitaa mummoasi ja toivotte mummolle löytyvän asianmukaisen ja hyvän hoitopaikan tai kotiin enemmän apua. Ilmoittakaa selvästi, ettei teille enää tämä järjestely käy eikä toimi.
Jonkin aikaa joudutte vastaan vänkäämään, mutta tarpeeksi kun olette jämäköitä, ettekä edes sivulauseessa myönny mahdollisesti jatkamaan näin, asiat muuttuvat (hitaasti valiettavasti ). Tämä on kunnalla tällä hetkellä halvin hoitomuoto, tottakai he siitä pitävät kiinni. Eriasia onko se inhimmillisin...

Ihan tiedoksi. Kotihoito ei päätä onko mummosi kotihoidettava vai ei. Hänen terveyskeskuslääkärinsä tekee tuon arvion.

 

[ap]

kotihoito oli sitä mieltä että se on lähinnä meistä, siis minusta ja äidistäni kiinni...

No jos noilla sanoilla sanoivat. Niin ilmoittakaa, ettei teillä olee enää resusseja hoitaa mummoasi ja toivotte mummolle löytyvän asianmukaisen ja hyvän hoitopaikan tai kotiin enemmän apua. Ilmoittakaa selvästi, ettei teille enää tämä järjestely käy eikä toimi.
Jonkin aikaa joudutte vastaan vänkäämään, mutta tarpeeksi kun olette jämäköitä, ettekä edes sivulauseessa myönny mahdollisesti jatkamaan näin, asiat muuttuvat (hitaasti valiettavasti ). Tämä on kunnalla tällä hetkellä halvin hoitomuoto, tottakai he siitä pitävät kiinni. Eriasia onko se inhimmillisin...

Ihan tiedoksi. Kotihoito ei päätä onko mummosi kotihoidettava vai ei. Hänen terveyskeskuslääkärinsä tekee tuon arvion.

ei vaan kuulemma kotihoidon lääkäri. näin minulle kerrottiin. ja kotihoidon lääkäri luulee että mummin ainoa ongelma on antisosiaalisuus.

 

[vieras]

kotihoito oli sitä mieltä että se on lähinnä meistä, siis minusta ja äidistäni kiinni...

No jos noilla sanoilla sanoivat. Niin ilmoittakaa, ettei teillä olee enää resusseja hoitaa mummoasi ja toivotte mummolle löytyvän asianmukaisen ja hyvän hoitopaikan tai kotiin enemmän apua. Ilmoittakaa selvästi, ettei teille enää tämä järjestely käy eikä toimi.
Jonkin aikaa joudutte vastaan vänkäämään, mutta tarpeeksi kun olette jämäköitä, ettekä edes sivulauseessa myönny mahdollisesti jatkamaan näin, asiat muuttuvat (hitaasti valiettavasti ). Tämä on kunnalla tällä hetkellä halvin hoitomuoto, tottakai he siitä pitävät kiinni. Eriasia onko se inhimmillisin...

Ihan tiedoksi. Kotihoito ei päätä onko mummosi kotihoidettava vai ei. Hänen terveyskeskuslääkärinsä tekee tuon arvion.

ei vaan kuulemma kotihoidon lääkäri. näin minulle kerrottiin. ja kotihoidon lääkäri luulee että mummin ainoa ongelma on antisosiaalisuus.

En muista millä nimimerkillä kirjotin aikasemmin tähän ketjuun kotihoidossa mutta olen siis kotihoidossa töissä ja meillä ei edes TARVI lääkärin päätöstä laitoshoitoon saattamiselle, ei läheskään aina. Tämmösissä "riitatilanteissa" lääkäri pyydetään avuksi. Mutta usein riittää sairaanhoitajan näkemys asiasta ja tietysti omaisten mielipide myös.

Se ei kuitenkaan ole kotihoidon toimimattomuutta jos yksinkertaisesti niitä LAITOSPAIKKOJA EI OLE Se on meillekin niin vaikea tilanne hoitaa jos nähdään selkeesti, että ihminen tarvitsee laitoshoitoa.

Minun mielestä tässä nyt joku mättää. Miten voi kotihoidon ja ap:n näkemys asiasta olle niin eri? Joko kotihoidossa on todella ammattitaidotonta väkeä tai sit ap hätäilee liian helposti.

Ja mikä tulee väkisin hoitamiseen niin se on kaikista vaikein tilanne hoitaa semmosta joka ei päästä kotiinsa. Olen sen kokenut niin monesti mutta kenenkään kotiin ei väen vängällä valitettavasti voi tunkeutua. Ja mitä siellä psytyy tekemään jos toinen suurinpiirtein harjan varrella uhkaa? (joo, näinkin on tehty). Erittäin vaikeita ja valitettavia tilanteita Onko mummi käynyt GERIATRILLA? Jos ei niin pikaisesti semmoselle aikaa varaamaan josta saatte asianmukaiset tutkimukset ja vinkkiejä arjessa selviytymiseen.

 

[vieras]

Ap:n kannattaisi kysellä mahdollisuutta siihen, josko hänen isoäitinsä olisi mahdollista päästä LAH-jaksolle vanhainkotiin: omaiset saisivat tällöin levätä edes hieman. Samalla tilanteen näkisivät muutkin kuin kotihoidon työntekijät, jolloin mahdollisuus PAH-paikan saamiseen vanhainkodista olisi todennäköisempi. Mikäli isoäiti pääsee lyhytaikaisjaksolle, kannattaa yhteydessä olla laitoksen sosiaalityöntekijään ja kertoa kotonapärjäämättömyyshuolistanne, joka voi taas omalta osaltaan vauhdittaa pitkäaikaisen laitospaikan saamista.

 

[Ulla]

No onhan hän hoitokodin tarpeessa jos tilanne on tuo!!

ei ole kotihoidon mielestä. mummi kuitenkin syö itse (meidän tuomia) ruokia jne. kotoaan ei poistu koska kävely huonoa. 2krt/kk on viikonlopun meidän äidin luona.

vessassa ei enää tajua pyyhkiä itse, siksi haisee, ei osaa enää peseytyä. kotihoito pesee jos mummi antaa luvan, yleensä ei anna.

kävin keväällä kotihoidon kanssa palaverin mummin kanssa ja he lähinnö naureskelivat minulle kun sanoin ettei mummi enää kauaa voi asua kotona. kotihoito oli sitä mieltä että se on lähinnä meistä, siis minusta ja äidistäni kiinni... no, minä käyn töissä ja minulla on 3 lasta joiden harrastuksiin minulla menee JOKA ilta aika. ja mummi asuu kuitenkin puolen tunnin ajomatkan päässä sekä minusta että äidistäni. jos mummi olisi lähempänä, kaikki olisi helpompaa, mutta näin ei ole, joten minusta on kohtuutonta että kotihoito odottaa meiltä mummin kodinhoitoa sekä pesua.... tekisin sen mielelläni JOS aikaa olisi, mutta kun ei ole!

Puutun nyt kesken kaiken tähän juttuun.
Mun äiti hoitaa mummoa, eli käytännössä käy 2x päivä sen luona. Samat ongelmat on silti. Ei halua peseytyä, vaan on kuin myrkkyä sille. Äiti naputti aikansa ja muutti taktiikan; ei naputa vaan käskee kuten 5-6v lasta.
Eikä kotihoito koskaan siivoa, ne on niin työllistettyjä, ettei niillä ole aikaa mihinkään.
Äiti yritti asua toisella paikkakunnalla muttei se onnistunut, sillä kerta viikkoon oli aivan liian vähän aikaa mummon luona. Asiat alkoivat mennä tuolle samalle tasolle kuin sinun mummollasi. Siivota se ei kyllä ole osannut aikoihin, eikä tiskata, eikä laittaa tv:tä päälle. Nykyään äiti laittaa sen lähtiessään.
Näyttäisi siltä että sinun mummollasi on nyt aika mennä laitoshoitoon, ellei sinulla tai äidilläsi ole mahdollisuutta käydä useammin (ymmärrän ettei kaikilla sellaista mahdollisuutta ole). Ikävä kyllä. Siinä saa tehdä kovan työn viranomaisten kanssa, sillä vetkuttavat resurssipulan vuoksi mahdottoman pitkään. Tämä on tosi surullista, kun näkee rakkaan ihmisen muuttuvan toiseksi.
Jaksamista ja iso hali.

 

[Mari]

Tehkää nyt ensiapuna niin, että tilaatte mummolle siivoojan tekemään koko taloon suursiivouksen ja salaa viette mummon silloin sieltä asunnolta jonnekin vaikka autoajelulle maisemia katsomaan tai jonnekin vain. Ja sitten, kun palatte takaisin paljastette mummolle yllätyksen ja toivotte ettei hän kovin hermostu. Mutta sitten ainakin tiedätte, että perussiisteys asunnossa on hyvä ja ettei matoja yms. oksetuksia pyöri nurkissa.

Ja tämän jälkeen sitten kunnon keskustelu siitä onko mummosi oikeasti enää kykenevä asumaan kotona ja jos on niin nykyisten tukitoimien lisäksi siivous kerran viikkoon tai kahteen on todellakin paikallaan vaikkei mummosi sitä itse haluaisikaan.

Voimia ja halaus teille omaisille, ei varmasti ole helppoa!

 

[läheltä seurannut]

Minusta ap:n mummon pitäisi ehdottomasti päästä välillä vanhainkotiin. Mä en tiedä niille jaksoille niiden virallista nimeä. Lomapaikoista aina meillä anopin kohdalla puhuttiin. Eihän anoppia tahdottu millään sinne saada, mutta lievällä pakolla ja "narraamalla" tämäkin onnistui. Lähinnä puhuttiin, että pitää olla siellä, niin saadaan lääkäreiden ja hoitajien avulla lääkkeet kohdilleen tms. Alzheimer on uuvuttavaa niin sitä sairastavalle ja varsinkin potilaan läheisille. Enemmän mä luulen, että omaisille. Näin ainakin itse asian koin.

Meillä anoppi sai paikan vanhainkodista ilman sen suurempia kädenvääntöjä. Yhden "lomajakson" lopulla, vanhainkodin johtaja otti yhteyttä ja sanoi, että ovat sitä mieltä, ettei anoppia voi enää päästää yksin kotiin ja että heillä olisi nyt paikka anopille siellä. Onneksi asia järjestyi, koska elämä dementikon kanssa oli uuvuttavaa, välillä todella uuvuttavaa. Sitä oikeasti pelkäsi, että jotain kamalaa tapahtuu, vaikka kuinka valvoimme ja yritimme olla avuksi. Pelättiin, että lähtee yöllä lenkille, eikä osaa takaisin. Ei muistanut syödä, vaikka valmiit ruuat sinne veimme. Lääkkeet vietiin joka päivä. Anoppi soitteli monta kertaa yössä ja kaipaili milloin käsilaukkuaan, milloin pesuämpäriä, milloin otti sydämestä jne.

Jaksamista ap:lle!!! Toivottavasti mummosi asiat järjestyvät. Minun mielestäni hänen paikkansa olisi jo vanhainkodissa, mutta sinne pääseminen ei näköjään ole mikään helppo juttu.

 

[Psykologi]

Erittäin raskas on tuo taakka ihan takuulla - oli sitten kyse vanhemmasta tai isovanhemmasta! Toisaalta haluaisi hoitaa ja auttaa sitä, joka on itseä hoitanut, mutta kun omien voimienkin kesto ON rajallinen. Ap kuulostaa väsyneeltä ja mummo varsin paljon apua tarvitsevalta. Hyviä neuvoja ainakin seuraavat em:t: hakeminen lyhytaikaiselle paikalle (omaisten lepo / MUMMON tilanteen valkeneminen muillekin ), geriatrian erikoislääkärin arvio ja hänelle tilanteen perusteellinen selvittäminen. Muitakin hyviä kommentteja. Ymmärrän senkin, että paikkoja on rajallisesti, mutta oikeasti: kyllä ihmisen, joka on ehkä ikänsä tehnyt töitä perheensä ja yhteiskunnankin osasena, kuuluisi olla oikeutettu inhimilliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen - myös sairastuttuaan .

 

[vieras]

:hug: Teidän on nyt pistettävä äidin kanssa kova kovaa vastaan!
Kokemuksesta tiedän, että se hoitopaikan saaminen voi kestää kauan. Ekana pääsevät kaikkein huonompikuintoiset. Meidän mummo osaa vieläkin syödä itse, kun ruuan laittaa eteen. Mutta puhunut ei ole muutamaan vuoteen!

Pitkään asui kotona ja aika lähellä tuota se loppuvaiheessa oli. Kotiapu toi ruuat ja käytti pesulla, kunhan ensin oli hankittu/lainattu ja osin itse maksettu kaikki apuvälineet kylppäriin. Siivousapu kävi erikseen, mutta hekään eivät tomuttaneet mattoja! Vaipat oli käytössä ainakin jo viiseisen kotivuoden ajan.

Yrittäkää ja yrittääkää saada lääkäri antamaan sellainen lausunto, että hoitopaikka olisi saatava pian. Muuten ei onnistu. Entä olisiko teidän paikkakunnalla mitään kerhotoimintaa vanhuksille? Meidän mummon kävi invataksi kotoa hakemassa ja toi takaisin. Kerhossa sai virikkeitä ja pysyi jotenkin toimintakuntoisena.

 

[vieras]

Voimia ap:lle.

Niin toivoisin omaavani taikasauvan jolla tämänkin asian saisi kohdalleen mutta ei.

Meilläkin mummo asuu yksin kotonaan ja sairastaa alzhaimerintautia ja hullummaksi menee viikko viikolta.

Mummolle tulee kotiin ateriapalvelu ja kotihoito käy nyt kaksi kertaa päivässä "muistuttamassa" asioista. Lisäksi mummo on "pakotetaan" kaksi kertaa viikossa vanhusten kerhotoimintaan jossa mummo pestään ja ruokitaan.

Tarvittaessa mummo pääsee lyhytaikaiseen hoitoon osastolle esim viikoksi kesälomien aikaan kun lapset lähtevät kaikki kauemmas lomille.

Mummo on flegmaattinen ja hieman agressiivinen joka käsitykseni mukaan johtuu osittain yksinäisyydestä. Lapset ja lapsenlapset käyvät siivomassa ja mummoa käytetään ukin luona osastolla pari kertaa viikossa. Omaehtoisesti mummo ei tee muuta kuin käy vessassa ja istuskelee ja katselee ikkunasta.

Mutta laitospaikkoja ei ole.

Niin käytkö mummon kanssa lääkärissä? Meidänkin mummo on itse herttaisuus kaikissa virallisissa jutuissa mutta onneksi nuo nyt sentään uskovat omaisia paremin kuin mummoa. Ja tosiaan mummoa tulee käsitellä kuin lapsia, nätit neuvottelut johtavat useimmiten vain pattitilanteeseen