Voi näitä aamuja... kouluunlähtöä odotellessa!

[chrissy]

Onnea! Sinulla on aika normaalin kuuloiset lapset! Kaikkien kannattaisi opettaa lapsilleen tuo illalla vaattteiden laitto valmiiksi, se helpottaa aamuja kummasti!

Arvaapa ovatko ne vaatteet enää aamulla lapsen mielestä hyvät.

 

[vieras]

mua ärsyttää eniten se että tuo meidän 10v, ei osaa ollenkaanolla yksin. nhotavinta on ää keskiviikon amut kun koulu alkaa klo 10. Poika pyöri koko ajan vanhempien lähellä, seuraa meidän tekemisiä, eikä kesity omiin koulujuttuihinsa. JOKA kerta pitää sanoa että ota ne sisäliikuntavatteet kouluun. Menee hetkeksi alas leikimään jotain niin 5-10 minuutin päästä on taas täällä. Ihan sama mitä tehdään niin aina on siellä missä akuisetkin. se on aika rasittavaa...

No kuinka nyt noin? Mitä niin ihmeellistä tekemistä teillä on aamuisin, ettei siinä lapsi voi olla lähettyvillä? Jos hän hakee teiltä sitä turvaa, mitä sinäkin muistaakseni useinkin olet sanonut olevan lapselle tärkeää?

No tarvitseeko olla ihmeellistä tekemistä vanhemmilla, mutta jos lapsi on koko kotonaoloaikansa vanhempien kimpussa niin ei varmaan ole väärin kokea sitä tilannetta vähän ahtaaksi. varsinkin jo 10 vuotiaalta, ei kai nyt vanhempien tarvitse sietää että lapsi hiipii kokoajan perässä. Turvallisuuden hakeminen on vähän eriasia kuin 10 vuotiaan ripustautuminen täysin vanhempiin, kuulostaa kyllä ihan kunnon ongelmalta.

 

[Aamuäree]

Onnea! Sinulla on aika normaalin kuuloiset lapset! Kaikkien kannattaisi opettaa lapsilleen tuo illalla vaattteiden laitto valmiiksi, se helpottaa aamuja kummasti!

Arvaapa ovatko ne vaatteet enää aamulla lapsen mielestä hyvät.

Meidän neiti tuulihattu ei löydä niitä enää aamulla......
Tai ei muista että ne on siinä.
Nouseminen ja pukeminen ei onneksi enää ole ongelma sinänsä, vaan se miten ne vaatteet on päällä
Huput puseron sisällä, kaulukset miten sattuu, aluspaita suurinpiirtein kainaloissa jne.

 

[Rollolainen]

Onneksi ei kuulosta tutulta, vaikka eskarilainen omasta taloudesta löytyykin. Voimia teille, jotka joudutte moista kestämään. Meillä tokaluokkalainen nappaa oma-aloitteisesti roskiksen mukaansa lähtiessään noin tuntia ennen koulunalkua koulumatkalle. Kouluun on matkaa noin 400 m. Vaatteet ovat laittaneet kumpikin valmiiksi illalla, eikä niistä kuulu napinointia. Hyvä, sillä en jaksaisi moista!

Onnea! Sinulla on aika normaalin kuuloiset lapset! Kaikkien kannattaisi opettaa lapsilleen tuo illalla vaattteiden laitto valmiiksi, se helpottaa aamuja kummasti!

Ai helpottaa vai........

voi, kuule ei helpota.
vaikka vaattet on aamulla sängyn pädyssä valmiina niin se tuottaa tuskaa sitli. Kun pojilla alkaa eri aikaan koulut, niin tottakai tuo aiemmin menevä herättää,koska vaatteita ei voi laittaa ilman valoja, kun ei vessan tajua vaikka emnnä pukemaan siksi aikaa.Aamupalalle meillä ei tulla ennekuin vaattet on päällä. tämä siksi että pukeminen menee pelkski värkkäämiseksi mutenja muutaman kerran on tajuttu vasta vartti eenn kouluunlähröä että mulla ei oo vaatteita päällä ja aamupaalakin on vielä syömättä.

 

[vieras]

mua ärsyttää eniten se että tuo meidän 10v, ei osaa ollenkaanolla yksin. nhotavinta on ää keskiviikon amut kun koulu alkaa klo 10. Poika pyöri koko ajan vanhempien lähellä, seuraa meidän tekemisiä, eikä kesity omiin koulujuttuihinsa. JOKA kerta pitää sanoa että ota ne sisäliikuntavatteet kouluun. Menee hetkeksi alas leikimään jotain niin 5-10 minuutin päästä on taas täällä. Ihan sama mitä tehdään niin aina on siellä missä akuisetkin. se on aika rasittavaa...

No kuinka nyt noin? Mitä niin ihmeellistä tekemistä teillä on aamuisin, ettei siinä lapsi voi olla lähettyvillä? Jos hän hakee teiltä sitä turvaa, mitä sinäkin muistaakseni useinkin olet sanonut olevan lapselle tärkeää?

jaksaistko sinä, että KOKO AJAN, oli kellonaika mitä tahansa poika kulkee perässä.
Kyse eiole läheisyyden hakemisesta, toki poikaa halataan ja pussailaan paljon, kuten muitkain lapsia, mutta ei esim oikein koskaan leiki. Ei jaksa kiinnostua kuin hetken jostain.
Ei edes veljiensä kanssa jakas kauan innostua leikistä.
Eikä vanhempien tehtävä ole leikkiä, sitä varten on ne sisarukset.
KYSE EI OO VAIN AAMUISTA vaan poika ON AINA sielä missä aikuisetkin. Poika kuunteleae aikuisten jutuja, vaikka näyttäisi siltä että tekee muuta, esim piirtää., Sit kommentoi, ja voi useinkin märtä väärin. Toki aikuisilla on asioita jotka ei kulu lapsille, ja mistään ei voi KENENKÄÄN MUUNKAAN AIKUISEN KANSSA KOSKAAN puhua niin ettäpoika on paikalla kun kuulee kaiken.

Rollo se taas trolloilee Nythän oli kyse aamuista, kuten itsekin kirjoitit! Jos muistat vielä??? Mutta poika kannattaa viedä tutkimuksiin, ei ole normaalia käytöstä 10 vuotiaalta. Ja parhaassa tapauksessa saatte hoitorahaa, joka kattaa osan kärsimyksistänne.

 

[Huspati Huta]

No tarvitseeko olla ihmeellistä tekemistä vanhemmilla, mutta jos lapsi on koko kotonaoloaikansa vanhempien kimpussa niin ei varmaan ole väärin kokea sitä tilannetta vähän ahtaaksi. varsinkin jo 10 vuotiaalta, ei kai nyt vanhempien tarvitse sietää että lapsi hiipii kokoajan perässä. Turvallisuuden hakeminen on vähän eriasia kuin 10 vuotiaan ripustautuminen täysin vanhempiin, kuulostaa kyllä ihan kunnon ongelmalta.

Rollalainen puhui aluksi vain aamuista. Ajattelin, että monilapsisessa perheessä se aamuhetki, jolloin muut lapset ovat jo koulussa, on tälle yhdelle lapselle tärkeä, saa sitä huomiota yksin. Mutta eihän siinä mitään, jos se tuntuu vanhemmasta vaikealta.

 

[Non compos mentis]

Onneksi ei kuulosta tutulta, vaikka eskarilainen omasta taloudesta löytyykin. Voimia teille, jotka joudutte moista kestämään. Meillä tokaluokkalainen nappaa oma-aloitteisesti roskiksen mukaansa lähtiessään noin tuntia ennen koulunalkua koulumatkalle. Kouluun on matkaa noin 400 m. Vaatteet ovat laittaneet kumpikin valmiiksi illalla, eikä niistä kuulu napinointia. Hyvä, sillä en jaksaisi moista!

Onnea! Sinulla on aika normaalin kuuloiset lapset! Kaikkien kannattaisi opettaa lapsilleen tuo illalla vaattteiden laitto valmiiksi, se helpottaa aamuja kummasti!

Kasvatustekniikkani perustuu luontaiseen laiskuuteni. "Saako vielä leikkiä vähän aikaa?" "Joo, mutta laitatte kouluvaatteet ensin valmiiksi." "Mitä me laitetaan päälle aamulla?" "Valitkaa jotain, voin sitten tarkistaa valintanne." Menee 5 minuuttia, jonka jälkeen raahaudun katsomaan, että tuolilla odottaa suht oikea määrä keliin sopivia vaatteita, jotka ovat puhtaita, ehjiä ja suht sävy sävyyn.

Hommaa helpottaa se, että kotona on kotivaatteet ja jos kouluvaatteet kestävät päivän puhtaana, voi ne iskeä koulusta tultua takaisin penkille odottamaan aamua, senkus lisää puhtaat sukat ja alkkarit.

 

[vieras]

Onneksi ei kuulosta tutulta, vaikka eskarilainen omasta taloudesta löytyykin. Voimia teille, jotka joudutte moista kestämään. Meillä tokaluokkalainen nappaa oma-aloitteisesti roskiksen mukaansa lähtiessään noin tuntia ennen koulunalkua koulumatkalle. Kouluun on matkaa noin 400 m. Vaatteet ovat laittaneet kumpikin valmiiksi illalla, eikä niistä kuulu napinointia. Hyvä, sillä en jaksaisi moista!

Onnea! Sinulla on aika normaalin kuuloiset lapset! Kaikkien kannattaisi opettaa lapsilleen tuo illalla vaattteiden laitto valmiiksi, se helpottaa aamuja kummasti!

Kasvatustekniikkani perustuu luontaiseen laiskuuteni. "Saako vielä leikkiä vähän aikaa?" "Joo, mutta laitatte kouluvaatteet ensin valmiiksi." "Mitä me laitetaan päälle aamulla?" "Valitkaa jotain, voin sitten tarkistaa valintanne." Menee 5 minuuttia, jonka jälkeen raahaudun katsomaan, että tuolilla odottaa suht oikea määrä keliin sopivia vaatteita, jotka ovat puhtaita, ehjiä ja suht sävy sävyyn.

Hommaa helpottaa se, että kotona on kotivaatteet ja jos kouluvaatteet kestävät päivän puhtaana, voi ne iskeä koulusta tultua takaisin penkille odottamaan aamua, senkus lisää puhtaat sukat ja alkkarit.

Tuo että on kouluvaatteet auttaa kummasti asiaa Mutta totta on, että lasten (kaan) kanssa ei saa olla liian ahkera.

 

[vieras]

No tarvitseeko olla ihmeellistä tekemistä vanhemmilla, mutta jos lapsi on koko kotonaoloaikansa vanhempien kimpussa niin ei varmaan ole väärin kokea sitä tilannetta vähän ahtaaksi. varsinkin jo 10 vuotiaalta, ei kai nyt vanhempien tarvitse sietää että lapsi hiipii kokoajan perässä. Turvallisuuden hakeminen on vähän eriasia kuin 10 vuotiaan ripustautuminen täysin vanhempiin, kuulostaa kyllä ihan kunnon ongelmalta.

Rollalainen puhui aluksi vain aamuista. Ajattelin, että monilapsisessa perheessä se aamuhetki, jolloin muut lapset ovat jo koulussa, on tälle yhdelle lapselle tärkeä, saa sitä huomiota yksin. Mutta eihän siinä mitään, jos se tuntuu vanhemmasta vaikealta.

Joo ja minusta siinä ei ole ihan oikeasti mitään pahaa jos se vanhemmasta tuntuu ahtaalle. Olkoon lapsen käytös sitten miten normaalia tai epänormaalia.

Voin myöntää reilusti, että kyllä minä ainakin toivoiisin lapseni leikkivän joskus ja keskittyisivän kotona välillä muuhunkin kuin vanhempien perässä hiihtämiseen ja tekemisten seuraamiseen.

Meillä on pihapiirissä tällainen lapsi joka roikkuu vieraidenkin aikuisten juttuja kuuntelemassa, kun muut pihan lapset leikkii. Tämä selostaa ja kommentoi joka asiaa mistä aikuiset keskustelee. Ja kun pyyrtää ikäistensä kanssa leikkimään, ei onnistu. Onneksi olkoon jos sinä olet niin mahtava äiti, että sinun hermo kestäisi kotona samanlaista uvuodesta toiseen. Minulla ei.

 

[Rollolainen]

Onneksi ei kuulosta tutulta, vaikka eskarilainen omasta taloudesta löytyykin. Voimia teille, jotka joudutte moista kestämään. Meillä tokaluokkalainen nappaa oma-aloitteisesti roskiksen mukaansa lähtiessään noin tuntia ennen koulunalkua koulumatkalle. Kouluun on matkaa noin 400 m. Vaatteet ovat laittaneet kumpikin valmiiksi illalla, eikä niistä kuulu napinointia. Hyvä, sillä en jaksaisi moista!

Onnea! Sinulla on aika normaalin kuuloiset lapset! Kaikkien kannattaisi opettaa lapsilleen tuo illalla vaattteiden laitto valmiiksi, se helpottaa aamuja kummasti!

Kasvatustekniikkani perustuu luontaiseen laiskuuteni. "Saako vielä leikkiä vähän aikaa?" "Joo, mutta laitatte kouluvaatteet ensin valmiiksi." "Mitä me laitetaan päälle aamulla?" "Valitkaa jotain, voin sitten tarkistaa valintanne." Menee 5 minuuttia, jonka jälkeen raahaudun katsomaan, että tuolilla odottaa suht oikea määrä keliin sopivia vaatteita, jotka ovat puhtaita, ehjiä ja suht sävy sävyyn.

Hommaa helpottaa se, että kotona on kotivaatteet ja jos kouluvaatteet kestävät päivän puhtaana, voi ne iskeä koulusta tultua takaisin penkille odottamaan aamua, senkus lisää puhtaat sukat ja alkkarit.

Tuo että on kouluvaatteet auttaa kummasti asiaa Mutta totta on, että lasten (kaan) kanssa ei saa olla liian ahkera.

minusta on taas ihan tyhmää että vaatteet pitää olla sävy sävyyn.pääasia on että vaatteet on puhtaat ja ehjät ja sopivankokiset.Joakulapsikun tykkää esim verkkareista enemmän tai huppareista niei voi pakottaa lasta laittamaan kauluspaitaa, koska se sopii väreihin. Vaatteiden takai meidän lapsia ei oel kiusattu. ei lapset oikeasti välttämättä ole nii tarkkoja äidit ne usein on LIIANKIN tarkoja lastensa vatetuksesta. opetkaan eikiinitä siihen huomiota onko lapsella päällä sineine paita ja vihreät housut, ei se oppimiseen vaikuta mitenkään

 

[Huspati Huta]

No tarvitseeko olla ihmeellistä tekemistä vanhemmilla, mutta jos lapsi on koko kotonaoloaikansa vanhempien kimpussa niin ei varmaan ole väärin kokea sitä tilannetta vähän ahtaaksi. varsinkin jo 10 vuotiaalta, ei kai nyt vanhempien tarvitse sietää että lapsi hiipii kokoajan perässä. Turvallisuuden hakeminen on vähän eriasia kuin 10 vuotiaan ripustautuminen täysin vanhempiin, kuulostaa kyllä ihan kunnon ongelmalta.

Rollalainen puhui aluksi vain aamuista. Ajattelin, että monilapsisessa perheessä se aamuhetki, jolloin muut lapset ovat jo koulussa, on tälle yhdelle lapselle tärkeä, saa sitä huomiota yksin. Mutta eihän siinä mitään, jos se tuntuu vanhemmasta vaikealta.

Joo ja minusta siinä ei ole ihan oikeasti mitään pahaa jos se vanhemmasta tuntuu ahtaalle. Olkoon lapsen käytös sitten miten normaalia tai epänormaalia.

Voin myöntää reilusti, että kyllä minä ainakin toivoiisin lapseni leikkivän joskus ja keskittyisivän kotona välillä muuhunkin kuin vanhempien perässä hiihtämiseen ja tekemisten seuraamiseen.

Meillä on pihapiirissä tällainen lapsi joka roikkuu vieraidenkin aikuisten juttuja kuuntelemassa, kun muut pihan lapset leikkii. Tämä selostaa ja kommentoi joka asiaa mistä aikuiset keskustelee. Ja kun pyyrtää ikäistensä kanssa leikkimään, ei onnistu. Onneksi olkoon jos sinä olet niin mahtava äiti, että sinun hermo kestäisi kotona samanlaista uvuodesta toiseen. Minulla ei.

Sanoinko minä, että siinä on jotain pahaa? Edelleenkin puhuin vain aamuista, kuten ap puhui ja Rollalainekin puhui aamuista. Sittemmin hän kertoi lisää.

 

[Rollolainen]

No tarvitseeko olla ihmeellistä tekemistä vanhemmilla, mutta jos lapsi on koko kotonaoloaikansa vanhempien kimpussa niin ei varmaan ole väärin kokea sitä tilannetta vähän ahtaaksi. varsinkin jo 10 vuotiaalta, ei kai nyt vanhempien tarvitse sietää että lapsi hiipii kokoajan perässä. Turvallisuuden hakeminen on vähän eriasia kuin 10 vuotiaan ripustautuminen täysin vanhempiin, kuulostaa kyllä ihan kunnon ongelmalta.

Rollalainen puhui aluksi vain aamuista. Ajattelin, että monilapsisessa perheessä se aamuhetki, jolloin muut lapset ovat jo koulussa, on tälle yhdelle lapselle tärkeä, saa sitä huomiota yksin. Mutta eihän siinä mitään, jos se tuntuu vanhemmasta vaikealta.

Joo ja minusta siinä ei ole ihan oikeasti mitään pahaa jos se vanhemmasta tuntuu ahtaalle. Olkoon lapsen käytös sitten miten normaalia tai epänormaalia.

Voin myöntää reilusti, että kyllä minä ainakin toivoiisin lapseni leikkivän joskus ja keskittyisivän kotona välillä muuhunkin kuin vanhempien perässä hiihtämiseen ja tekemisten seuraamiseen.

Meillä on pihapiirissä tällainen lapsi joka roikkuu vieraidenkin aikuisten juttuja kuuntelemassa, kun muut pihan lapset leikkii. Tämä selostaa ja kommentoi joka asiaa mistä aikuiset keskustelee. Ja kun pyyrtää ikäistensä kanssa leikkimään, ei onnistu. Onneksi olkoon jos sinä olet niin mahtava äiti, että sinun hermo kestäisi kotona samanlaista uvuodesta toiseen. Minulla ei.

kuullostaa ihan meidän pojalta

kun ei voi edes toisessa huoneesa olla, vaan ne piirtämisetkipitää tulla tekmään sinenmissä vanhemmat on. hyvä että vessan saa mennä yksin. joskus silloinkin huutelee oven takana asioitaan.

 

[Non compos mentis]

minusta on taas ihan tyhmää että vaatteet pitää olla sävy sävyyn.pääasia on että vaatteet on puhtaat ja ehjät ja sopivankokiset.Joakulapsikun tykkää esim verkkareista enemmän tai huppareista niei voi pakottaa lasta laittamaan kauluspaitaa, koska se sopii väreihin. Vaatteiden takai meidän lapsia ei oel kiusattu. ei lapset oikeasti välttämättä ole nii tarkkoja äidit ne usein on LIIANKIN tarkoja lastensa vatetuksesta. opetkaan eikiinitä siihen huomiota onko lapsella päällä sineine paita ja vihreät housut, ei se oppimiseen vaikuta mitenkään

Mun lapsilla ei ole huppareita, verkkareita eikä kauluspaitoja. Tylsästi vain farkkuja (joita eivät talvella juuri käytä ) ja leggingsejä/collegehousuja sekä erilaisia trikoo-/neulepaitoja. En ole suhteettoman tarkka lasteni vaatetuksen suhteen, mutta palvelee minusta myös myöhemmän iän taitoja opettaa heille nyt, ettei raidallisia housuja laiteta kukikkaan paidan kanssa tai sekoiteta ruutua ja pallokuviota.

 

[vieras]

No tarvitseeko olla ihmeellistä tekemistä vanhemmilla, mutta jos lapsi on koko kotonaoloaikansa vanhempien kimpussa niin ei varmaan ole väärin kokea sitä tilannetta vähän ahtaaksi. varsinkin jo 10 vuotiaalta, ei kai nyt vanhempien tarvitse sietää että lapsi hiipii kokoajan perässä. Turvallisuuden hakeminen on vähän eriasia kuin 10 vuotiaan ripustautuminen täysin vanhempiin, kuulostaa kyllä ihan kunnon ongelmalta.

Rollalainen puhui aluksi vain aamuista. Ajattelin, että monilapsisessa perheessä se aamuhetki, jolloin muut lapset ovat jo koulussa, on tälle yhdelle lapselle tärkeä, saa sitä huomiota yksin. Mutta eihän siinä mitään, jos se tuntuu vanhemmasta vaikealta.

Joo ja minusta siinä ei ole ihan oikeasti mitään pahaa jos se vanhemmasta tuntuu ahtaalle. Olkoon lapsen käytös sitten miten normaalia tai epänormaalia.

Voin myöntää reilusti, että kyllä minä ainakin toivoiisin lapseni leikkivän joskus ja keskittyisivän kotona välillä muuhunkin kuin vanhempien perässä hiihtämiseen ja tekemisten seuraamiseen.

Meillä on pihapiirissä tällainen lapsi joka roikkuu vieraidenkin aikuisten juttuja kuuntelemassa, kun muut pihan lapset leikkii. Tämä selostaa ja kommentoi joka asiaa mistä aikuiset keskustelee. Ja kun pyyrtää ikäistensä kanssa leikkimään, ei onnistu. Onneksi olkoon jos sinä olet niin mahtava äiti, että sinun hermo kestäisi kotona samanlaista uvuodesta toiseen. Minulla ei.

Sanoinko minä, että siinä on jotain pahaa? Edelleenkin puhuin vain aamuista, kuten ap puhui ja Rollalainekin puhui aamuista. Sittemmin hän kertoi lisää.

"Mutta eihän siinä mitään, jos se tuntuu vanhemmasta vaikealta." Niin eihän siinä mitään

 

[Huspati Huta]

No tarvitseeko olla ihmeellistä tekemistä vanhemmilla, mutta jos lapsi on koko kotonaoloaikansa vanhempien kimpussa niin ei varmaan ole väärin kokea sitä tilannetta vähän ahtaaksi. varsinkin jo 10 vuotiaalta, ei kai nyt vanhempien tarvitse sietää että lapsi hiipii kokoajan perässä. Turvallisuuden hakeminen on vähän eriasia kuin 10 vuotiaan ripustautuminen täysin vanhempiin, kuulostaa kyllä ihan kunnon ongelmalta.

Rollalainen puhui aluksi vain aamuista. Ajattelin, että monilapsisessa perheessä se aamuhetki, jolloin muut lapset ovat jo koulussa, on tälle yhdelle lapselle tärkeä, saa sitä huomiota yksin. Mutta eihän siinä mitään, jos se tuntuu vanhemmasta vaikealta.

Joo ja minusta siinä ei ole ihan oikeasti mitään pahaa jos se vanhemmasta tuntuu ahtaalle. Olkoon lapsen käytös sitten miten normaalia tai epänormaalia.

Voin myöntää reilusti, että kyllä minä ainakin toivoiisin lapseni leikkivän joskus ja keskittyisivän kotona välillä muuhunkin kuin vanhempien perässä hiihtämiseen ja tekemisten seuraamiseen.

Meillä on pihapiirissä tällainen lapsi joka roikkuu vieraidenkin aikuisten juttuja kuuntelemassa, kun muut pihan lapset leikkii. Tämä selostaa ja kommentoi joka asiaa mistä aikuiset keskustelee. Ja kun pyyrtää ikäistensä kanssa leikkimään, ei onnistu. Onneksi olkoon jos sinä olet niin mahtava äiti, että sinun hermo kestäisi kotona samanlaista uvuodesta toiseen. Minulla ei.

Sanoinko minä, että siinä on jotain pahaa? Edelleenkin puhuin vain aamuista, kuten ap puhui ja Rollalainekin puhui aamuista. Sittemmin hän kertoi lisää.

"Mutta eihän siinä mitään, jos se tuntuu vanhemmasta vaikealta." Niin eihän siinä mitään

No joo, tuon voi ajatella ikävästikin tarkoitettuna, myönnän. Mutta tarkoitin sen niin, että aha, tämä on siis jollekin vaikeaa.

 

[Opettelua]

Opetelkaa aamut uusiksi- sekä vanhemmat että lapset. Herätkää about 10 min aikaisemmin, herätelkää lapsi sängyssä hellästi ja ottakaa syliin 10 minuutiksi hieroen ja piirrellen lapsen selkää. Pikku jutustelua päivän kulusta, ja herättelyä. Ja sitten toimiin. Meillä tehtiin aina näin ja aamut olivat/ovat ihania

 

[vieras]

Kouluun käveleminen on tullut ISOKSI ongelmaksi nyt! Aamupalalla yleensä alkaa se mankuminen ettei jaksa kävellä kouluun, ei halua lähteä ollenkaan, tyhmä sijainen, koulussa ei ole kivaa jne. Tekosyitä löytyy paljon, mutta periksi en ole antanut, eli kotiin ei ole jäänyt.

On viety sit autolla, milloin pyöräntarakalla, kävellen ja kaikkea. Pikkusisaruksia kotona, joten aina ei pääse viemään kun mies töissä. Onneksi on miehellä vuorotyö, joten autoakin voi käyttää.

Naapurin tytön kans menee, mutta kun kiukku iskee niin naapurin tyttö lähtenyt yksin meneen. Oilsikin mun tyttö yhtä reipas.

Mä lähden kohta töihin yhtä matkaa tytön kanssa, niin varmaan alkaa aamut sujumaan paremmin.. toivottavasti!