Toggle sidebar

Voiko alkoholistia joka ei myönnä ongelmaansa auttaa mitenkään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja harmaana nyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
H

harmaana nyt

Vieras
Juo pullollisen viinaa vähintään viitenä päivänä viikossa, mitään ongelmaa hänellä ei omasta mielestään ole kun käy töissäkin (jonne ajaa törkeät promillet veressä, tein asiasta toisenkin aloituksen).
Selvinpäin ihan mukava ihminen mutta kännissä sellainen piru etten edes nimettömänä kehtaa kirjoittaa mitä tekee, iiseimmästä päästä lienee se että on haukkunut 8v lapsenlapsensa huoraksi.
Mitä voin tehdä? Katkaista välit vallan? En jaksa, tiedän ettei asia ole mun vika mutta syytän silti itseäni. Kyseessä mun vanhempi, sisaruksia ei ole, oliskin niin is joku joka ymmärtäis ja tietäis mitä paskaa lapsuuskin oli viinan takia, en mä voi kertoa edes mun miehelle.
 
Olen aloittajan kanssa samassa tilanteessa. Ei voi kuin vierestä katsoa, kun oman vanhemman elämä valuu hukkaan. Tämän lisäksi tulevat sairaudet tulevat mitä luultavimmin sitomaan minua, eihän kunnon kansalainen hylkää sairasta omaistaan, vaan luopuu enemmin omasta elämästään. Päällimmäiset tunteet rakkauden sijaan ovat viha ja sääli.
 
En usko, mutta olet velvollinen soittamaan poliisit perään joka kerta kun tiedät, että kännissä ajelee. Läheisesi voi olla mennyttä kalua, mutta muita ei saa vaarantaa.
 
  • Tykkää
Reactions: rops
Tuttua myös meidän suvussa! Siihen ei vaan valitettavasti voi oikein puuttua jos ei itse alkoholisti käsitä tarvivansa apua! olen myös yrittänyt tehdä kaiken mitä olen voinut, vaan ei niin ei... olen päättänyt katsoa sivusta kun tuhoaa elämänsä, koska itselläni ei voimavarat riitä vuosikausia jatkuneeseen "auttamiseen" jolla ei kuitenkaan ole hänelle semmosta merkitystä että lopettais ryyppäämisen! paranemisen ensiaskel olisi, että myöntäis ongelman, ja antais auttaa, ottais avun vastaan. Kun ei käsitä niin ei käsitä. *surullista, mutta totta*
 
Lisäys: jaksamista sinulle. Välien katkaisu tuo syyllisyyde, mutta helpottaa sinun elämää. Ei tarvitse pelätä mitä toinen sanoo/tekee tai onko hän vaarassa esim. kuolla auto-onnettomuudessa omien töppäilyjen takia. Ei sinun tarvitse omaa elämää pilata! Jos vanhempasi haluaa pilata oman elämänsä, niin se on hänen häpeä-ei sinun.
 
[QUOTE="yksi";24633698]Lisäys: jaksamista sinulle. Välien katkaisu tuo syyllisyyde, mutta helpottaa sinun elämää. Ei tarvitse pelätä mitä toinen sanoo/tekee tai onko hän vaarassa esim. kuolla auto-onnettomuudessa omien töppäilyjen takia. Ei sinun tarvitse omaa elämää pilata! Jos vanhempasi haluaa pilata oman elämänsä, niin se on hänen häpeä-ei sinun.[/QUOTE]

Samaa mieltä,itse katkasin välit äitiini ja velveeni,en kokonaan mutta muutin isomman välimatkan päähän,poissa silmistä,poissa mielestä.Parin kuukauden välein ollaan puheissa puhelimessa,ja ehkä noin joka kolmas tai neljäs vuosi nähdään.Alkuun oli syyllisyyden tunteita,mutta ne helpotti.Väkisin auttamalla olisin tuhlannut ja pilannut oman elämäni.
 
Meitä on ihan liikaa. V*ttu mä vihaan viinaa, nykyään olen itse täysabsolutisti ja mun on tosi vaikea suhtautua humalaisiin ihmisiin. Ja mä en helvetti vaan voi käsittää miksi joku jaksaa päivästä toiseen ryypätä (olla kaikille vittumainen ja tehdä typeryyksiä) ja kuinka kehtaa sen jälkeen selvinpäin olla kuin ei mitään olisi tapahtunut?! Niin helvetin ällöttävää, säälittävää ja suututtavaa.
 
Saatko ylipainoisen vähentämään syömistään ilman että itse haluaa? Sama pätee mielestäni juoppoihin. Ylipainoiset eivät kuitenkaan vaaranna muita, juopot voivat jopa kännipäissään tappaa jonkun. Miksi haluat ylipäätään olla tekemisissä tämän vanhempasi kanssa, jos lapsuuskin oli jo onneton?! Sukulaissuhde ei mielestäni riitä perustelemaan miksi sinun pitäisi kärsiä. Olet aikuinen jo ja sinä voit ihan itse päättää haluatko onnellisen elämän. Unohda vanhempasi ja katkaise välisi häneen. Jos tekee pahaa, niin voithan luvata tavata häntä taas kun on lopettanut juomisen kokonaan. Silloin olet ainakin heittänyt pallon vanhemmallesi ja hän yksin on vastuussa jatkosta. T. Lievästi ylipainoinen juopon tytär
 
yksi helpottava vinkki: tee selväksi sukulaiselle, ettet puhu hänen kanssaan silloin kun hän on kännissä. Kerro tämä silloin, kun sukulainen ei ole kännissä. Sitten, kun esim. soittaa, niin lyö luuri korvaan kylmän viileästi.

Jaskamista edelleen!

nimim. toinen absolutisti, joka inhoaa että alkoholia on edes keksitty tähän maailmaan
 
[QUOTE="aloittaja";24633747]Meitä on ihan liikaa. V*ttu mä vihaan viinaa, nykyään olen itse täysabsolutisti ja mun on tosi vaikea suhtautua humalaisiin ihmisiin. Ja mä en helvetti vaan voi käsittää miksi joku jaksaa päivästä toiseen ryypätä (olla kaikille vittumainen ja tehdä typeryyksiä) ja kuinka kehtaa sen jälkeen selvinpäin olla kuin ei mitään olisi tapahtunut?! Niin helvetin ällöttävää, säälittävää ja suututtavaa.[/QUOTE]

Tämä teksti olis voinut tulla myös minun näppäimistöltäni :( Alkoholismi on yks vittumaisimmista sairauksista. Se on läheisille tasapainottelemista, varomista, kärsimistä. Erittäin tuhoava ilmiö.
 
Kun ihminen on selvinpäin ihan eri tyyppi, siksi olen ollut tekemisissä. En tiedä. Mä en voi edes puhua mun miehelle kaikesta siitä paskasta mitä oon kokenut lapsena siksi kun vanhemmat ryyppäsivät (ja kävivät töissä kumpikin niin eihän meillä muka mitään ongelmaa ollut).

Mä muistan aina kun tokaluokka loppui ja sain ekan numerotodistuksen. Mulla oli hyviä numeroita ja menin innoissani kotiin näyttämään sitä. Olin ollut mun serkun luona yötä ja kun menin kotiin aamupäivällä niin keittiön pöydällä makasi joku vieras mies. Pelästyin kun luulin että se on kuollut ja lähdin takaisin serkulle. Joku sammunut se kai oli ja vanhemmat oli kai makkarissa nukkumassa. Pöydällä oli pelikortteja ja kun se känniääliö oli maannut siinä omissa eritteissään niin pöytään oli tarttunut herttakuningattaren kuva. Vittu että ällötti muutama vuosi jälkeenkin syödä sen pöydän ääressä ja nähdä se kortin kuva. Ja kivoja muistoja tulee aina omien lasten koulun kevätjuhlassa.

Puhumattakaan siitä miten mukava oli 10-vuotiaana herätä kamalaan tappeluun, menin katsomaan (en tiedä miksi, yleensä en mennyt) ja isä istuu keittiön lattialla äidin päällä puukko kädessä iskuasennossa. Oon monesti miettinyt että ellen silloin ois mennyt katsomaan vaan jäänyt sänkyyn yksin itkemään niin nyt ei varmaan tarttis katsella ja huolehtia alkoholistivanhemmista.

Tai siitä kun olin 11v ja äiti oli lähtenyt baariin ja jättänyt mut yksin kotiin (tätä tapahtui joka viikko ja voi luoja mä pelkäsin, pelkään vieläkin pimeää ja yksin kotona oloa). Keitin itselleni kuumaa mehua ja kiehuvaa vettä tippui jalalle, kamala kämmenen kokoinen 2. asteen palovamma, äiti soitti jossain vaiheessa baarista mulle mutta se vitun kusipää ei edes tullut kotiin tai kiikuttanut mua millään muulla keinolla saamaan apua.

Tai kun 8-luokkalaisena koitin nukkua ja äiti toi jonkun juopporemmin meille baarin mentyä kiinni, mun huoneen seinän takana oli sauna ja oli suorastaan mukavaa kuunnella kun jotkut ventovieraat panevat siellä kovaan ääneen, hyi vittu.
 
Alkoholismi on sairaus, josta voi toipua halutessaan. En tiedä, missä päin asut, mutta jos sinulla on mahdollisuus mennä kuuntelemaan info-tilaisuus 4.10. klo 18.00 Park Hotelli Käpylään niin siellä selviää moni asia. Siellä voi myös tehdä infon pitäjälle kysymyksiä. Itselläni tuli seinä vastaan kun tytär ilmoitti, ettei tuo enää lapsiaan hoitoon eikä muutenkaan ellen hoidata itseäni kuntoon. Kävin Minnesota-hoidon Lapualla 2 vuotta sitten ja elämä on ollut ihanaa siitä lähtien. Eli lapsenlapsia voi käyttää siinä mielessä aseena tässä tapauksessa. Voi tietysti olla, että juova alkoholisti valitsee sen pullon kuitenkin mutta se on hänen päätöksensä. Juova alkoholisti on todella kamala tapaus. Pohjimmiltaan ihminen on kiva, mutta sairaus tekee tässäkin tehtävänsä.
 
Et voi valitettavasti auttaa millään tavalla. :( Neuvoisin sinua auttamaan itseäsi ja katkaisemaan kokonaan välit tuollaiseen ihmiseen... Oli oma vanhempi tai ei, tuollaisesta ei tarvitse vapaaehtoisesti kärsiä - ei sinun eikä myöskään oman lapsesi.
 
Ei voi, valitettavasti. Hänen pitää ensin itse myöntää ongelmansa ja haluta siihen apua.

Minä katkaisin välit alkoholistisukulaiseen kokonaan kun totesin että hänen kaltaisensa ihmisen kanssa hukkaan vain aikaani ja pilaan siten omankin elämäni.
 
Hei! Kehotan hakemaan ittsellesi vertaistukea Al-Anonista. Et voi auttaa muita kuin itseäsi ja perhettäsi. Minäkin ymmärsin tämän vasta, kun olin yrittänyt ja yrittänyt sisartani hakemaan apua. Jaksamista!
 
Ei voi auttaa ja miksi pitäisi edes yrittää? Tiedät järjellä ajateltuna itsekin, että sairastuisit siinä touhussa vain itsekin. Masentuisit aina uudestaan ja uudestaan toivottoman urakan edessä. Ensin hän itse myöntää ongelmansa ja sitten voi ulkopuoliset astua kuvaan mukaan jeesaamaan. Muuten tuhoutuu kaikki ympärillä.

Anna juoda niin pahalta kuin se tuntuukin. Kerro, että nähdään kun haluat parantua ja toivot hänen haluavan parantua - siihen asti heippa ja keskityt omaan elämääsi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Toipunut alkoholisti:
Alkoholismi on sairaus, josta voi toipua halutessaan. En tiedä, missä päin asut, mutta jos sinulla on mahdollisuus mennä kuuntelemaan info-tilaisuus 4.10. klo 18.00 Park Hotelli Käpylään niin siellä selviää moni asia. Siellä voi myös tehdä infon pitäjälle kysymyksiä. Itselläni tuli seinä vastaan kun tytär ilmoitti, ettei tuo enää lapsiaan hoitoon eikä muutenkaan ellen hoidata itseäni kuntoon. Kävin Minnesota-hoidon Lapualla 2 vuotta sitten ja elämä on ollut ihanaa siitä lähtien. Eli lapsenlapsia voi käyttää siinä mielessä aseena tässä tapauksessa. Voi tietysti olla, että juova alkoholisti valitsee sen pullon kuitenkin mutta se on hänen päätöksensä. Juova alkoholisti on todella kamala tapaus. Pohjimmiltaan ihminen on kiva, mutta sairaus tekee tässäkin tehtävänsä.
Click to expand...

Onnittelut sinulle hienosta päätöksestäsi muuttaa elämäsi suuntaa!!!
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa