Voiko Down-ihminen olla myös autistinen?

[ihmettelen123]

minulle väittävät vauvapalstalla kivenkovaa, että down-henkilöt eivät voi olla autistisia vaan heillä voi olla vain autistisia piirteitä. ei täyttä autismia. kuitenkin jossakin kirjassa lukee ja joku lääkäri sanoo että down voi olla myös autisti. kumminko päin asia on?


minun käsittääkseni down-ihmisen autismi on erilaista kuin tavallisen ihmisen autismi. Downilla autismi ilmenee yksinkertaisesti siten että ei osaa puhua, on esim ääniherkkä, mutta voi olla silti iloinen ja hyväntuulinen mutta ottaa kontaktia vähemmän kuin downit yleensä ja kontaktin ottaminen ilmenee lähinnä omaa perhettä kohtaan.


En ymmärrä miksi ihmiset reagoi noin hyökkäävästi tähän asiaan. Enkä minä ole lääkäri, joten en oikein ymmärrä enkä hahmota sitä rajaa että milloin ihminen on ja milloin ei ole autistinen ja mikä on autismia ja downia ja mikä jotakin muuta. En oikein käsitä sairauksien rajoja noin jos sairaus ilmenee esim käytöksessä.


kuka osaisi selkokielellä sanoa mitä tarkoittaa se jos downilla on autistisia piirteitä kun down tarkottaa eri asiaa kuin autismi?


millainen on yleensä nykyaikana Down-henkilö? miten se näkyy käytännössä?

 

["Sirkkeli"]

Tietenkin voi olla.

 

[karvalakki]

Downin syndrooma on tietystä geenivirheestä johtuva kehitysvamma. Autisimin syyt ovat monitahoisemmat, autismi on kommunikaation, ja sos. emot. kehityksen häiriö. "autistiset piirteet" viittaavat komminukaation , tunne-elämän ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksiin.

 

[alkuperäinen kirjoittaja]

ihmettelen vauvapalstan av-mammojen kauheaa kiihkoa asian suhteen että ei missään nimessä voi olla ja että kaikki downit olis muka niitä samanlaisia älykkäitä ja luotettavia, vastuullisia ja vain lievästi kehitysvammasia jotka poikkeaa normaalista vain ulkonäöltään ja jos yrittää sanoa että toki niitäkin on, mutta on myös puhumattomia, vaikeamminkin vammaisia downeja olemassa, niin aletaan minua syyttää faktojen vääristelystä, tuomitsemisesta ja ties mistä.


olen ihan livenäkin tavannut nuoria naisia joilla heti puolustuskanta jopa niitä downeja kohtaan joita eivät tunne ja silloinkin kun puhun asiasta neutraaliin sävyyn. jos minä jonkun tietynlaisen downin tunnen tai tiedän niin en koskaan yleistä että KAIKKI on sellaisia vaan osa on ja osa ei.


Miksi nykyään ihmisillä on kauheen kiivas puolustuskanta noihin downeihin että ne on semmosia ja tämmösiä KAIKKI vaikka kyllä downeissakin on suuriakin yksilöllisiä eroja, joku down voi olla täysi vastakohta jollekin toiselle downille ja joko kolmas siltä väliltä mitä kaksi edellistä.

 

[alkuperäinen kirjoittaja]

Tosin tietysti taustatkin on aina huomioitava: jollakin saattaa esim olla lähipiirissä Down-lapsi joka on esim vauva vielä ja tietysti kaikki läheiset ja ystävät toivoo, että se kehittyisi mahdollisimman hyvin eikä sillon haluta ajatella sitä pahinta mahdollista ja vaikeinta mahdollista down-ihmisen kohtaloa. Jollakin toisella saattaa olla se tausta että on työskennellyt kehitysvammaisten parissa ja pitänyt erityisesti jostakin downista. Syitä ja taustoja kun on niin monia.

 

[Peyote]

Höh, ompas tyhmiä inttäjiä. Ei downin syndrooma ole mitenkään autismia ehkäisevä.

 

[alkuperäinen kirjoittaja]

Jos nuo taustat joillakin on ja ihmiset on jotenkin heikoilla eivätkä henkisesti ole kovinkaan tasapainoisia, niin sillon on ymmärrettävää kyllä, että mielisairaat henkilöt reagoivat voimakkaasti noihin asioihin. av-palstalle kun voi nimettömänäkin kirjoittaa niin uskon että mielisairaitakin on joukossa siellä. psykoottisia tai niitä joilla itselläänkin on joku oireyhtymä jonka vuoksi ovat jotenkin sekavia.



Toisaalta taas kun tiedetään että pieni osa asperger-henkilöistä voi olla väkivaltaisia, arvaamattomia ja muutenkin vaikeita, niin samat henkilöt haluavat uskoa, että KAIKKI aspergerit on vaarallisia ja jos yrittää sanoa, että on niitä ihan hyvin pärjääviäkin aspergereja ja että myös aspergereja on erilaisia, niin ei haluta sitä uskoa vaan halutaan pitää kaikkia asperger-henkilöitä suunnilleen tappajina vaikkei läheskään kaikki sellaisia ole.

 

["Vieras"]

Voi Henna rakas. Ei sinulle kukaan niin intä. Sinä et nyt vain tajua!! Ja juuri sen takia sinä et voi hoitaa vauvoja.

 

[ellien]

Empä ole ikinä ajatellut asiaa, vaikka muutaman vuoden olen nyt downeja ja autisteja hoitanut työkseni. Sen tiedän ainakin, ettei kaikki downit ole vain "vähän vammaisia", vaan kyllähän niitä on puhumattomia ja erittäin rajoittuneitakin on. Ihania voivat olla silti.

 

[Madicken04]

Toki voi, meidän pojan lääkärin mukaan noin 1/3 downeista on myös autistisia mutta niitä harvemmin tutkitaan kun kaikki pistetään helposti kehitysvamman piikkiin.

Omalla down-pojallani on myös lapsuusiän autismi. Iloinen ja hellyyttävä, rakastava kaveri silti. Kyllähän noita moneen junaan mahtuu, yleisesti yhä pitäisin downeja iloisina tyyppeinä.

 

["inka"]

Madicken, sinä vaikutat niin upealta ihmiseltä, olen pitkään kiinnittänyt huomiota, kuinka kypsä ja hieno ihminen kirjoitustesi perusteella olet. Lapsesi ovat etuoikeutettuja kun saavat kasvaa sinunlaisesi äidin hoteissa. Onko pienempien lastesi kehityksessä ilmennyt mitään kehityksen viivästymää tms? Anna vinkkejä;miten olla riittävän hyvä vanhempi erilaisille ja -tarpeisille lapsille?

 

[alkuperäinen kirjoittaja]

[QUOTE="Vieras";29193803]Voi Henna rakas. Ei sinulle kukaan niin intä. Sinä et nyt vain tajua!! Ja juuri sen takia sinä et voi hoitaa vauvoja.[/QUOTE]

...että minä en voi hoitaa vauvoja siksi kun minulla on niin vaikea hahmottamisen ongelma, että en erota asioita toisistaan enkä tulkitse tilanteita, asioita yms oikein ja siksi on liian suuri riski minun hoitaa vauvaa kun siinäkin voi tulla eteen tilanne jossa luulen jotakin tiettyä asiaa toiseksi kuin se on ja toimin sen mukaan ottamatta kokonaistilannetta huomioon riittävästi? mutta eikö kehitysvammaisillakin ilmene tuota samaa ongelmaa ja eikö siksi pitäisi sanoa kehitysvammaisistakin(mukaanluettuna myös downit) etteivät hekään voi hoitaa vauvoja? entäs kun olen hoitanut ja on mennyt hyvin ne tilanteet?


minä en tajua asioitten tunnepohjaisia enkä arvopohjaisia merkityksiä enkä huomaa enkä huomioi enkä hyväksy ihmisten tunnelatausta asioihin ja siinä on suurin vaikeus tajuamisessa.


miten vauvanhoito liittyy esim diagnoosien rajojen ymmärtämiseen? liittykö se siinä että vauvallakin on erilaisia reaktioita, tilanteita, tunteita, tuntemuksia jotka saatan sekoittaa johonkin muuhun kuin mitä ne oikeasti on ja siten vahingoittaa lasta vaikken tarkoitakaan pahaa? sitäkö ajat takaa?


ootkos sitten nähnyt minua vauvan kanssa ja ootko lukenu minun sairaalan paperit ja suhteuttanut ne minun kokonaistilanteeseen? jos et niin et sinä sillon voi tietää minun kyvyistä mitään.

 

[alkuperäinen kirjoittaja]

Asiantuntijalta kysyin tuosta downista ja autismista ja asintuntija vastasi näin:

"Voi olla molemmat diagnoosit. Diagnoosien perusta on erilainen. Down on tiettyyn taustaan perustuva, autismi perustuu useampaan neuro-kognitiiviseen taustaan, myös Down kuuluu yhtenä tähän."


ja kyllä sen ymmärrän hyvin että en voi ventovierasta vauvaa mennä tuosta vaan hoitamaan mutta jos vauva on tuttu niin voin hoitaa ja yleensä muutenkin voin toimia tuttujen ihmisten kanssa normaaleissa ikäni mukaisissa rooleissa ja myös hoitaa tuttua vauvaa mutta en ymmärrän että en voi hoitaa vierasta vauvaa.

 

[jh768787]

tuon asian tajuaminen on tunneasia ja se, että tuota ei tajua on merkki siitä, että ei ole normaalia empatiakykyä. nuo asiat tajutaan empatian kautta ja vauvanhoidon peruslähtökohta on empatia, vauva kun ei itse osaa sanoa sitä, mitä tarvitsee. jos joku ei ymmärrä tunteita eikä kykene empatiaan niin sellaisen juttu on enemmän joko tekninen tai looginen asia tai tekeminen. vauvanhoidon voi sellainen jättää empaattisemmille ihmisille.

 

[alkuperäinen kirjoittaja]

Asiantuntijalta kysyin tuosta downista ja autismista ja asintuntija vastasi näin:

"Voi olla molemmat diagnoosit. Diagnoosien perusta on erilainen. Down on tiettyyn taustaan perustuva, autismi perustuu useampaan neuro-kognitiiviseen taustaan, myös Down kuuluu yhtenä tähän."


Eräs Down-lapsen äitikin sanoi esim näin:

"Toki voi, meidän pojan lääkärin mukaan noin 1/3 downeista on myös autistisia mutta niitä harvemmin tutkitaan kun kaikki pistetään helposti kehitysvamman piikkiin.

Omalla down-pojallani on myös lapsuusiän autismi. Iloinen ja hellyyttävä, rakastava kaveri silti. Kyllähän noita moneen junaan mahtuu, yleisesti yhä pitäisin downeja iloisina tyyppeinä. "


Sitä mieltä minäkin olen, että Down voi sairastaa ihan mitä vaan muutakin sairautta tai vammaa Downin lisänä, mutta esim autismi tosiaan on heillä erilaista kuin mitä se on taviksilla. Autismi ilmenee Downin syndroomassa nimenomaan siten, että henkilö on vaikeammin kehitysvammainen kuin Downit yleensä, puhuu hyvin vähän tai ei ollenkaan ja lisäksi ottaa kontaktia vain läheisiin ihmisiin, ei vieraampiin, mutta silti on iloinen ja hyväntuulinen ja "ottaa rennosti" asiat niinkuin muutkin downit. Jos joku Down on autistinen niin hän ei ole yleensä väkivaltainen, aggressiivinen tai itseä tai toisia vahingoittava niinkuin tavallinen autisti.



Lisäksi asiantuntija kommentoi tuota ihmisten hyökkäävää käytöstä netissä minua kohtaan näin:


"
Asia liittyy yksinkertaisesti tietämättömyyteen. Nämä diagnoosi- ja analyysijututhan ovat aika monimutkaisia. Ei moni niihin ole perehtynyt niinkään hyvin kuin esim. sinä. "

 

[alkuperäinen kirjoittaja]

Downin syndrooma on kromosomihäiriö, joka aiheuttaa kehitysvammaisuutta. Kromosomeja on yksi ylimääräinen kromosomiparissa numero 21.


Down on kehitysvamma, joka voi olla lievää, keskivaikeaa, vaikeaa tai syvää.


Kaikki Down-ihmiset eivät kykene tekemään samoja asioita.


Yhteistä kaikille downeille on se, että ovat iloisia, rauhallisia, ottavat asiat rennosti, eivät pelkää turhia asioita, elävät hetken kerrallaan eivätkä stressaa turhasta. Ovat myös aitoja ihmisiä, jotka näyttävät tunteensa. Mukavia ihmisiä, ei minulla ole mitään heitä vastaan.




Kehitysvamman taso ei ole kaikilla downeilla sama. On olemassa lievästi kehitysvammaisia, normaalilta vaikuttavia melko älykkäitä ja lahjakkaita, hyvin arjessa pärjääviä ja itsenäiseen elämään kykeneviä Down-henkilöitä jotka kykenevät hoitamaan eläintä tai pientä lasta. Tällaisen downin käytös ei poikkea mitenkään normaalin ihmisen käytöksestä ja tällainen voi työskennellä tavallisella työpaikalla esim jossakin kaupassa tai ravintolassa tai missä tahansa muuallakin.



On myös keskivaikeasti kehitysvammaisia Down-ihmisiä jotka asuvat asuntoloissa ja käyvät toimintakeskuksella työtoiminnassa ja pärjäävät tutussa ympäristössä mutta uusissa tilanteissa tarvitaan paljon tukea ja ohjausta.



On myös vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisia ja autistisia sekä myö autistisia piirteitä omaavia downeja. Autistinenkin Down on iloinen ja rauhallinen ja ystävällisen oloinen henkilö, mutta autismi ilmenee siten, että kehitysvamman aste on vaikea tai syvä, voi esiintyä myös joko yliherkkyyttä tai aliherkkyyttä eri aisteille, esim kuulo, näkö, maku, haju, tunto. Tällainen Down ei yleensä osaa myöskään puhua ja on ujo ja vetäytyvä mutta läheistensä kanssa hyvinkin kontaktia ottava ja iloinen.



En ole keksinyt tätäkään omasta päästäni vaan tiedän erään naisen jolla on aikuinen poika jolla on diagnooseina autismi ja down, kyse ei ole vain autistisista piirteistä vaan ihan kunnon autismista ja se ilmenee tuon pojan kohdalla tuolla tavoin.



Lisäksi tiedän perheen jossa on pieni Down-poika jolla on esim kuulon kanssa yliherkkyyttä, mutta muuten ei ole mitään autismiin viittaavaa erityisemmin. Poika säpsähtelee esim koirien haukuntaa jos kuulee kun koira haukkuu.



Ei pidä toisaalta inttää että jokainen Down olisi vain vähän vammainen, mutta toisaalta ei myöskään pidä leimata kaikkia Downeja vaikeavammaisiksi. Down voi olla myös lievästi kehitysvammainen, mutta myös vaikeavammainen. Jos Down todetaan vaikeasti kehitysvammaiseksi tai autistiseksi esim pienenä, niin häneen voi käyttää normaaleja autismikuntoutuksen menetelmiä joiden keinoin autismi saadaan lievenemään ja jos pikkuinen Down-lapsi on saanut autismidiagnoosin, niin sekään ei ole maailmaloppu, vaan autismikuntoituksella voi saada kuntoutettua lapsesta sellaisen, että ei ole enää autismia aikuisena vaan autistisia piirteitä, esim just ääniherkkyys tai se että ujostelee vieraampia ihmisiä mutta muuten pärjäilee lähes yhtä hyvin kuin nekin downit joilla ei autismia ole.



Suurimmalla osalla Downeista ei ole autismia vaan noin 10% on autistisia ja 90% on tavallisia Downeja joilla on lievä tai keskivaikea kehitysvamma.


Tiedän, että tätä on vaikea hyväksyä ihmisen, joka tykkää downeista mutta vihaa autisteja. Mutta se että tämmöisiäkin on ja sellainen henkilö voisi mennä jossakin katsomaan sellaistakin ihmistä, voisi olla hänelle opettavainen kokemus joka opettas hänelle että mitään sairautta sairastava ei ole huonompiarvoisempi kuin muut ihmiset eikä jotakin tiettyä diagnoosia sairastava ole parempi kuin jotakin toista diagnoosia omaavat. Kaikki on saman arvoisia ja kenellä vain voi olla mitä vain.




Down ei ole mikään esim lukihäiriöön verrattavissa oleva "vain pieni haitta". Down ei ole myöskään mikään neliraajahalvaukseen, akuuttiin psykoosiin tai syvään kehitysvammaan verrattavissa oleva "vakava haitta". Mutta se voi olla ihan mitä vaan noitten kahden väliltä ja jokainen heistä on kyvyiltään erilainen.



Esim on eräs autismiasiantuntija Christopher Gillberg myös sanonut kirjassaan, että Autistisella henkilöllä voi olla ihan mikä tahansa kromosomeihin tai geeneihin liittyvä sairaus, mukaan luettuna myös Downin syndrooma. Nuo kaksi sairautta eivät sulje toisiaan pois. Downin syndrooman diagnoosikriteereissä ei mainita yhtäkään sellaista sairautta jota ei voisi Downin kanssa esiintyä yhtä aikaa.

 

[Kurmu]

Alkuperäinen: Sinulla on selvästi kehittynyt pakkomielle tuosta vauvojen hoitamisesta. Kuuntele hoitavaa tahoasi. Olet arvokas ihminen ja löydät varmasti jonkun sinulle sopivan jutun joka tekee elämästä mielekästä. On paljon ihan tavallisia ihmisiä, jotka ajattelevat, että vauvan hoito tai lapsen kasvatus ei ole heidän juttunsa. He tekevätkin sitten muita heille mielekkäitä ja sopivia juttuja. On kypsyyttä ja myös ihailtavaa osata hahmottaa, mikä itselle sopii, ja mihin itse on kyvykäs.

 

[alkuperäinen kirjoittaja]

Alkuperäinen: Sinulla on selvästi kehittynyt pakkomielle tuosta vauvojen hoitamisesta. Kuuntele hoitavaa tahoasi. Olet arvokas ihminen ja löydät varmasti jonkun sinulle sopivan jutun joka tekee elämästä mielekästä. On paljon ihan tavallisia ihmisiä, jotka ajattelevat, että vauvan hoito tai lapsen kasvatus ei ole heidän juttunsa. He tekevätkin sitten muita heille mielekkäitä ja sopivia juttuja. On kypsyyttä ja myös ihailtavaa osata hahmottaa, mikä itselle sopii, ja mihin itse on kyvykäs.

Mutta ongelma onkin se, että hoitotaho, läheiset ja myös ystävät sanovat että voin hoitaa vauvoja, mutta ainoastaan jotkut minua muutaman kerran nähneet puolitutut ja netissä olevat ihmiset sanovat, että en voi hoitaa vauvoja. Minä en läheistewni kanssa juurikaan puhu vauvoista tai niitten hoitamisesta vaan muista asioista eikä minulla ole pakkomiellettä vauvanhoitoon vaan pakkomielle inttää netissä niille minua epäileville ihmisille että osaan kyllä hoitaa. Ongelmani on se, että toimin normaalisti ja vaikutan normaalilta ja pystyn normaaliin asioihin tuttujen seurassa mutta vieraamman ihmisen mielestä vaikutan niin oudolta ettei ekana ainakaan tulis mieleen antaa hoitaa vauvaa. Ja olen kuunnellut hoitotahoa joka on kyllä sanonut että voin hoitaa vauvoja. Useampikin hoitotaho on sanonut, että voin.


kumpaakoon sitten viisaampi kuunnella, minut hyvin tuntevia läheisiäni ja minut tuntevaa hoitotahoa vaiko niitä vieraampia ihmisiä joitten silmissä oon outo? pitääkö vauvoja hoitavan ihmisen olla sellainen joka vaikuttaa normaalilta myös ventovieraiden kanssa ja jolla on niin paljon sosiaalista reippautta että kykenee luontevasti, sulavasti ja normaalisti toimimaan vieraankin kanssa?

 

[Madicken04]

Mutta ongelma onkin se, että hoitotaho, läheiset ja myös ystävät sanovat että voin hoitaa vauvoja, mutta ainoastaan jotkut minua muutaman kerran nähneet puolitutut ja netissä olevat ihmiset sanovat, että en voi hoitaa vauvoja. Minä en läheistewni kanssa juurikaan puhu vauvoista tai niitten hoitamisesta vaan muista asioista eikä minulla ole pakkomiellettä vauvanhoitoon vaan pakkomielle inttää netissä niille minua epäileville ihmisille että osaan kyllä hoitaa. Ongelmani on se, että toimin normaalisti ja vaikutan normaalilta ja pystyn normaaliin asioihin tuttujen seurassa mutta vieraamman ihmisen mielestä vaikutan niin oudolta ettei ekana ainakaan tulis mieleen antaa hoitaa vauvaa. Ja olen kuunnellut hoitotahoa joka on kyllä sanonut että voin hoitaa vauvoja. Useampikin hoitotaho on sanonut, että voin.


kumpaakoon sitten viisaampi kuunnella, minut hyvin tuntevia läheisiäni ja minut tuntevaa hoitotahoa vaiko niitä vieraampia ihmisiä joitten silmissä oon outo? pitääkö vauvoja hoitavan ihmisen olla sellainen joka vaikuttaa normaalilta myös ventovieraiden kanssa ja jolla on niin paljon sosiaalista reippautta että kykenee luontevasti, sulavasti ja normaalisti toimimaan vieraankin kanssa?

Anteeksi, en nyt ihan ymmärrä ongelmaasi. Oletko siis itse jonkintasoinen autisti ja haluat hoitaa vauvoja? Miten downit liittyvät asiaan?

Mitä vauvojen hoitoon yleisesti tulee niin jokaiset vanhemmat päättävät kenelle antavat vauvansa hoitoon. Jos hoitotahosi on sitä mieltä että voit hoitaa vauvoja, samoin läheisesi jotka ovat valmiit antamaan vauvansa hoitoosi niin mitä merkitystä on joillain keskustelupalstojen mielipiteillä? Jos taas lähipiirissäsi sinuun luottavilla ihmisillä ei ole vauvoja niin ei heidän ja hoitotahon mielipide voi painostaa ketään antamaan vauvaansa hoitoosi. Ei kenellekään ole pakko antaa vauvaa hoitoon vaikkei tällä edes olisi mitään diagnoosia.