Voiko kärsiä lapsettomuudesta, jos on jo yksi lapsi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Dantsu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
D

Dantsu

Vieras
Ystäväni mielestä mun ei pitäisi murehtia, että toista lasta ei meille varmaan tule, hänen mielestään en kärsi lapsettomuudesta, kun yksi lapsi kerran on. Itse kyllä voisin sanoa, että kärsin lapsettomuudesta, mutta minkäs teet, kun toista ei kuulu. Esikoinen tuli clomeilla, mutta enää ne ei jostain syystä toimi, vaikka ovis tuleekin ja ikääkin jo kohta 39.
 
Voithan sä kärsiä ja ymmärrän kaipuusi vielä toiseenkin lapseen,mutta yritä nyt kuitenkin iloita ja nauttia,kun yhdenkin sait...sitäpaitsi jos unohdat murehtimisen ,voisit kenties raskautua helpommin.
 
Voithan sä kärsiä ja ymmärrän kaipuusi vielä toiseenkin lapseen,mutta yritä nyt kuitenkin iloita ja nauttia,kun yhdenkin sait...sitäpaitsi jos unohdat murehtimisen ,voisit kenties raskautua helpommin.

Vitja miten älykäs vastaus! :headwall:

Sekundäärinen lapsettomuus voi olla yhtä vakavaa kuin primäärilapsettomuus, eli niitä lapsia ei nussimalla tule, vaan on oikeasti tartuttava hoitoihin.
 
[QUOTE="Neith";23258555]eipä toi oikeasti auta, siis että lakkaa murehtimasta niin onnistuu..[/QUOTE]

Se tuntuu aika usein olevan neuvo niiltä joilla on mennyt (jopa reilusti) alle vuosi yritykseen ja se maaginen tärppi kävi juuri silloin kun lakattiin yrittämästä..

No mutta se onkin sitten aivan eri juttu kun oikeasti joudutaan yrittämällä yrittämään saati sitten ottamaan hoitoja kehiin, mutta sitä on vaikea tajuta kun ei ole itsellä ollut ongelmaa. "Vuosi on vielä normaali aika yrittää" on utopiaa monille..
 
Sekundääristä lapsettomuutta ymmärretään huonosti... myös sitä "lapsettomuutta" jos ei ole saanut haluttua sukupuolta... sitä ymmärretään vielä huonommin... itsellä kolme lasta, kaikki samaa sukupuolta.. sitä toista kaipaillaan kovasti miehen kanssa :(
 
Niin, sekundäärisen lapsettomuuden vuoksi mekin päädyimme hoitoihin vaikka minulla kolme lasta edellisestä liitosta.
Sekin voi olla todella kipeä asia, vaikka lapsia onkin entuudestaan. Sitä on vaikea kuvailla mutta kävin läpi mieletöntä tuskaa ja katkeruutta, varmaan myös jonkinlaisia pakkomielteitä, siitä huolimatta että kouluikäiset lapseni ovatkin tiiviisti elämässämme..
Syön jälleen clomeja, toivomme vielä toista yhteistä lasta. Ihan yhtä pahalta ei tällä kertaa tunnu kun juniorimme on vielä niin pieni ja hänen kanssaan riittää kummasteltavaa.
 
Jotenkin vaan kuvittelin ja tunnenkin sellaisia ihmisiä,jotka ovat ikionnellisia kun sen yhdenkin lapsen saavat,varsinkin kun senkin saaminen on ollut vaikeaa ja kestänyt kauan.Ja en pahalla tms.
 
[QUOTE="niin";23258696]Sekundääristä lapsettomuutta ymmärretään huonosti... myös sitä "lapsettomuutta" jos ei ole saanut haluttua sukupuolta... sitä ymmärretään vielä huonommin... itsellä kolme lasta, kaikki samaa sukupuolta.. sitä toista kaipaillaan kovasti miehen kanssa :([/QUOTE]

Primaarin ja sekundaarisen lapsettomuuden ymmärrän, mutta tämä meni nyt kyllä minultakin yli. Siis onko se sinusta lapsettomuutta, jos on kolme lasta samaa sukupuolta? Pitäisikö hiukan noita käsitteitä määritellä uudelleen.
 
Mulla on juuri näin, että eka lapsi on ivf-lapsi ja nyt kun odotan toista (icsi-lapsi), niin diagnoosi on ihan "naisesta johtuva sekundaarinen lapsettomuus".

Jaahas, että semmosta, toivottavasti saan joskus kärsiä myös moisesta sekundäärisesta lapsettomuudesta. Et varmaan voi millään ymmärtää miksi toivon tätä.. Mutta mä en siis nyt saa raskautua, vaikka kuinka tahtoisin. Ja tuntuu ironiselta käyttää kierukkaa, kun ei ole takeita tulisiko se lapsi sitten vaikka ei käyttäisikään. Ensimmäinen siis icsi lapsi, jota yritettiin yhteensä noin 5,5 vuotta. Ja on muuten sun esikoisesi kanssa kaiketi samanikäinen, muistelisin että oltiin samassa pinossa odotuspuolella.
 
Mä en itseasiassa ymmärtänyt ihan täysin sun kysymystä, oisko siinä pitänyt olla "jos" ja-sanan tilalla?

Toivottavasti pääsette pian yrittämään uutta raskautta. Muistan sen tuskaisen vuoden kun jouduin syödä pillereitä "pco:n hoidoksi.." Kun ei niistä ollut edes mitään apua. Haittaa vaan. :/
 
Primaarin ja sekundaarisen lapsettomuuden ymmärrän, mutta tämä meni nyt kyllä minultakin yli. Siis onko se sinusta lapsettomuutta, jos on kolme lasta samaa sukupuolta? Pitäisikö hiukan noita käsitteitä määritellä uudelleen.

Niinku mä sanoin, tätä ei ymmärrä jos ei ole samassa tilanteessa... kun tuo sekundäärinen lapsettomuuskin, älä siis yritä kun kerta meni yli jo heti kättelyssä.
 
Mä en itseasiassa ymmärtänyt ihan täysin sun kysymystä, oisko siinä pitänyt olla "jos" ja-sanan tilalla?

Toivottavasti pääsette pian yrittämään uutta raskautta. Muistan sen tuskaisen vuoden kun jouduin syödä pillereitä "pco:n hoidoksi.." Kun ei niistä ollut edes mitään apua. Haittaa vaan. :/

Piti lukea jos :D hienosti oon sekoillut.
Ja onnittelut sulle uudesta raskaudesta :) Toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun asti :)
Onko muuten ensimmäinen lapsesi syntynyt syys-lokakuussa 2008?
 
Jos on lapsi, ei ole lapseton... Pitäis keksiä joku parempi sana sekundäärisen lapsettomuuden tilalle. :| Tuskaa seki varmasti on jos ei toista/kolmatta/jne kuulu hartaista toiveista huolimatta.
 
Kiitos, ainakin tämä alkupuolisko (nyt 18.viikko) on ollut helppoa.
Mun kohdalla toimii se, että "vaikea saada alulle, mutta raskausaika on helppoa".

Juu, 10/08 on neiti syntynyt. Mä en ikävä kyllä saa päähäni sun nimimerkkiä. :(
Mä laitan sulle yksärillä pari linkkiä.
 
Jos on lapsi, ei ole lapseton... Pitäis keksiä joku parempi sana sekundäärisen lapsettomuuden tilalle. :|

Näinpä... ei voi sanoa lapsettomaksi, ...kun on se lapsi.

ymmärrän että se on myös suuri suru, mutta niin jäytävän väärin kun tällainen ihminen sanoo itseään "lapsettomaksi" -- sinullahan on lapsi, et ole lapseton, et enää, et koskaan enää. Aivan kuin nollaisi esikoisensa olemassaolon, kuin hän ei olisikaan mitään, kuin hän ei riittäisikään, en ymmärrä että käytetään tuota käsitettä.

ja arvaako, että minulla ei ole sitä yhtäkään. ei ole, eikä tule.
 

Yhteistyössä