Jos siitä olisi esimerkiksi etua päiväkoti- tai koulupaikan saannin suhteen?
Siis. Meidän lapset puhuvat sekä suomea että ruotsia, ja meille on ollut alusta asti selvää, että menevät kumpikin sitten aikanaan ruotsinkieliseen dagikseen ja kouluun, koska kuulisivat muuten ruotsia vain isältään ja kun suomenkielisessä ympäristössä asutaan, niin suomi lienee joka tapauksessa vahvempi kieli.
Kaverini lapsi ei päässyt ruotsinkieliseen kielikylpypäiväkotiryhmään, ja nyt se on saanut kuningasajatuksen, että tyrkkäisi lapsensa oman lapseni kanssa samaan päiväkotiin, että saisi sitten oikein intensiivistä tehokielikylpyä kun leikkii äidinkieleltään ruotsinkielisten kanssa, että "äidinkielihän on vain ilmoitusasia, ei siihen tarvita perusteluja". Vihjaili jopa siihen sävyyn, että on se onni kun minun myös suomea puhuva lapseni on siellä sitten myös, joten voi sitten tulkata hänen lapselleen jos ei kaikkea ihan alussa ymmärrä...
Siis onko tuo oikeasti mahdollista, että kaverini saa tahtonsa läpi, ja syksyllä lapsi aloittaa ruotsinkielisessä päiväkodissa? Kun motiivit ovat siinä, että menestyy sitten vähän paremmin jatkossa ruotsinopinnoissa, "ettei tule sitten yllätyksenä approbaturia toisesta kotimaisesta, kuten vanhemmillaan, heh heh". Mitään sukulaissuhteita tai vastaavaa heillä ei todellakaan ole suomenruotsalaisten tai ruotsalaisten kanssa, eivätkä osaa täyttää päiväkotilomakkeitakaan ruotsiksi ilman sanakirjan apua...
Tuntuu hurjalta, että vanhemmat voivat noin mielivaltaisesti päättää lapsensa tulevaisuudesta, tekee varmaan hyvää sosiaaliselle kehitykselle, kun tajua pätkääkään mistä ohjaajat tai muut lapset puhuvat!
Siis. Meidän lapset puhuvat sekä suomea että ruotsia, ja meille on ollut alusta asti selvää, että menevät kumpikin sitten aikanaan ruotsinkieliseen dagikseen ja kouluun, koska kuulisivat muuten ruotsia vain isältään ja kun suomenkielisessä ympäristössä asutaan, niin suomi lienee joka tapauksessa vahvempi kieli.
Kaverini lapsi ei päässyt ruotsinkieliseen kielikylpypäiväkotiryhmään, ja nyt se on saanut kuningasajatuksen, että tyrkkäisi lapsensa oman lapseni kanssa samaan päiväkotiin, että saisi sitten oikein intensiivistä tehokielikylpyä kun leikkii äidinkieleltään ruotsinkielisten kanssa, että "äidinkielihän on vain ilmoitusasia, ei siihen tarvita perusteluja". Vihjaili jopa siihen sävyyn, että on se onni kun minun myös suomea puhuva lapseni on siellä sitten myös, joten voi sitten tulkata hänen lapselleen jos ei kaikkea ihan alussa ymmärrä...
Siis onko tuo oikeasti mahdollista, että kaverini saa tahtonsa läpi, ja syksyllä lapsi aloittaa ruotsinkielisessä päiväkodissa? Kun motiivit ovat siinä, että menestyy sitten vähän paremmin jatkossa ruotsinopinnoissa, "ettei tule sitten yllätyksenä approbaturia toisesta kotimaisesta, kuten vanhemmillaan, heh heh". Mitään sukulaissuhteita tai vastaavaa heillä ei todellakaan ole suomenruotsalaisten tai ruotsalaisten kanssa, eivätkä osaa täyttää päiväkotilomakkeitakaan ruotsiksi ilman sanakirjan apua...
Tuntuu hurjalta, että vanhemmat voivat noin mielivaltaisesti päättää lapsensa tulevaisuudesta, tekee varmaan hyvää sosiaaliselle kehitykselle, kun tajua pätkääkään mistä ohjaajat tai muut lapset puhuvat!