Voiko lapsen harrastusten runsaus viedä koulumotivaation?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Siskon poika
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Siskon poika

Vieras
(tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen)

Sisko on meinaan pohtinut kun hänen ekaluokkalainen on nyt yhtäkkiä kadottanut koulumotivaation. Osaa, on taitava mutta ei jaksa keskittyä. Ei tunneilla eikä kotona läksyihin. 15min läksyä tekee 2 tuntia. Lisäksi koulusta on tullut viestiä että on alkanut tappelemaan, haastaa riitaa muiden poikien kanssa. Mikään kouluun liittyvä ei kiinnosta, muutenkin ehkä vähän apea (näin sisko sanonut). Koulupsykologille jonottaa aikaa, sen verran isona ongelmana opettajakin on nähnyt tilanteen.

Poika oli koulun alussa vielä tosi innoissaan. Oikein puhkui intoa.

Kuitenkin tuli mieleeni nyt että poikahan aloitti juuri koulun aloituksen kynnyksellä myös usean uuden harrastuksen. Jalkapallo 2krt/vko, lentopallo 1 krt vko, parkour 1 krt/vko, tanssi 1 krt/vko.

Voisko noilla asioilla olla yhteyttä toisiinsa? Onko kenelläkään kokemuksia vastaavasta. Itse en osannut siskolle asiaan sanoa juuta enkä jaata, kun omilla lapsilla ei ole vastaavaa ollut..
 
Mä en voi käsittää vanhempia, jotka uuvuttavat lapsensa harrastusten määrällä!!!
Menee niin yli että..koulu itsessään jo on lapselle kun työtä. Millon on aikaa levätä ja vaan olla?
 
Meillä ainakaan ei lasten huono koulumotivaatio ole harrastuksista johtunut, koska pojilla niitä ei ole ollut kuin korkeintaan 2krt viikko ja joinain talvina ei lainkaan.

Tiedän myös monta lasta, jotka harrastavat päivittäin ja useampaa eri harrastetta ja silti koulu sujuu kuin leikiten.

Tietenkin voi olla myös niitä, jotka käyvät harrastuksissa vain, koska vanhemmat vievät ja väsyvät. Vaikkakin suurinosa tuon ikäisistä tuntuu niissä käyvän koska viihtyvät.
 
Meidän nyt ekaluokkainen ei jaksanut kesällä jalkapalloa 2/krt viikkossa. Päivä meni päivähoidossa ja sitten olisi pitäny jaksaa treenata ja pelata, lopetimme harrastuksen kesäloman alkaessa. Nyt käy kerran viikossa liikuntaleikkikoulussa ja se on ihan riittävä, eikä suinkaan pakollinen meno.

Koulu on jo itsessään ihan työtä lapselle, lisäksi mahdollinen iltapäiväkerho siihen päälle. Ekaluokkaiset tykkäävät vielä leikkiä kavereiden kanssa ja pelkkä tylsä oleilukin on tärkeää.
 
Poika ei koskaan valita harrastuksista. Ei mitenkään innolla niistä kertoilekaan, eikä riemusta pomppien niihin mene. Mutta omasta halustaan on kaikissa noissa harrastuksissa. Tanssi on kai jäämässä nyt pois, kun hänen tanssiparinsa lopettaa, eikä halua toista paria.

Iltapäiväkerhossa ei ole. Äiti on kotona päivät. Jotenkin vaan hankala tilanne kun ei kukaan löydä selitystä koulumotivaation puutteeseen. Päivähoidossa ei ole poika ollut koskaan, kotihoidossa, viime vuonna toki eskarissa. Mietin sitäkin jos se yhtäkkinen 20 lapsen ryhmä on liikaa pojalle.
 
Harrastukset voivat olla (osa)syy, tai sitten eivät ole.

Ehkä lapsi ei ole vielä koulukypsä. Ehkä joku erityisvaikeus tulee esiin nyt. Ehkä hän on "liian fiksu" eikä koe ekan luokan tehtäviä lainkaan motivoivina. Ehkä asia olisi huomattu aikaisemmin jos hän olisi ollut päivähoidon piirissä, tai sitten ei - ehkei päiväkoti-iässä ollut vielä mitään huomattavaa.

Oman lapseni luokalta siirrettiin tuollainen lapsi pois ekan luokan jälkeen. Mukava lapsi sinänsä, mutta koulussa kamala ja teki monen lapsen päivästä helvettiä. Hyvä siis että lähti. Hyvä kaikkien kannalta - ehkä erityisluokka on hänelle parempi paikka.
 
Osaako poika jo lukea, jospa tylsistyy ekaluokalla? Mun tyttö valitti koko ekaluokan miten tylsää koulussa oli, kun muut opetteli lukemaan ja hän osasi jo. Muutenkin tehtävät oli liian helppoja hänelle, nyt jälkeenpäin ajateltuna hän olisi varmaan voinut hypätä ekaluokan yli ja mennä suoraan tokalle.

Sekin saattaa aiheuttaa häiriökäyttäytymistä, kun on tylsää.
 
Lapselle on tullut noiden hararstusten myötä paljon enemmän uusia ihmisiä kuin luokan 20 lasta.
4 uutta hararstusta, joissa jokaisessa 20-30 lasta eli yli 100 uutta lasta... luulisi olevan raskasta ihan aikuisellekin.
 
[QUOTE="vieras";24926430]Osaako poika jo lukea, jospa tylsistyy ekaluokalla? Mun tyttö valitti koko ekaluokan miten tylsää koulussa oli, kun muut opetteli lukemaan ja hän osasi jo. Muutenkin tehtävät oli liian helppoja hänelle, nyt jälkeenpäin ajateltuna hän olisi varmaan voinut hypätä ekaluokan yli ja mennä suoraan tokalle.

Sekin saattaa aiheuttaa häiriökäyttäytymistä, kun on tylsää.[/QUOTE]
Mä mietin samaa. Ja meidän tyttökin valitti ekalla luokalla että on liian helppoa ja vähän tylsääkin.

Mutta...jos lapsella menee läksyjen tekemiseen 2 tuntia, niin tuskin koulu on liian helppoa hänelle. Meillä läksyt tehtiin 2 minuutissa kun ne oli niin helppoja.
 
Mutta...jos lapsella menee läksyjen tekemiseen 2 tuntia, niin tuskin koulu on liian helppoa hänelle. Meillä läksyt tehtiin 2 minuutissa kun ne oli niin helppoja.

Tai sitten lapsi on luonteeltaan kuin meidän kuopus, joka tosiaan saa kulumaan niihin läksyihin vaikka kuinka kauan kun puuhailee kaikkea muuta siinä sivussa. Mäkin luulin, että hänellä on jotain oppimisvaikeutta ja laitoin opettajalle viestiä. Erityisopettaja sitten testasi lapsen, kaikista osioista sai hyvät pisteet ja on jopa ikätasoaan edellä joissakin asioissa.

Mutta tuo läksyjenteon vetkutus... Tuntuu ettei ole keskittymiskykyä ollenkaan, ja välillä huutaa ettei osaa eikä ymmärrä. En ymmärrä minäkään, on kyllä niin hermoille käyvä lapsi että huhhuh. Temperamenttia löytyy vaikka muillekin.
 
Neljän urheilevan lapsen (14v/11v/9v/5v) äitini sanoisin, että jos harrastus on sellainen joka on lapsen valinta ja hän nauttii siitä- harrastus kantaa myös kouluelämässä. Näin ainakin meillä. Kaikki koululaisemme kilpaurheilee (omasta tahdostaan)ja treenaavat normikaudella 4-6krt/vko (päälle leirit,turnaukset,kisat jne) ja jokainen on 9-9,6 keskiarvon omaava koululainen. Koulu intoa ei tietenkään aina ole, mutta se ei harrasteista johdu,osalla on ikään liittyvä kysymys ja osalla koulu "liian helppo" joten turhauttavaa.

Väittäisin , että siinä tapauksessa jos laspen harraste vanhempien valinta ja ei motoivoi lasta voi se heikentävässä mielessä vaikuttaa myös kouluun.
 
Onko hänellä koulussa kavereita?
Onko ongelmia oppimisessa?
Tukeeko vanhemmat koulunkäyntiä?
En usko, että harrastukset olisi huonon koulumenestyksen/innon takana. Usein siellä koulussa/kotona on muita haasteita.
 
[QUOTE="vieras";24926430]Osaako poika jo lukea, jospa tylsistyy ekaluokalla? Mun tyttö valitti koko ekaluokan miten tylsää koulussa oli, kun muut opetteli lukemaan ja hän osasi jo. Muutenkin tehtävät oli liian helppoja hänelle, nyt jälkeenpäin ajateltuna hän olisi varmaan voinut hypätä ekaluokan yli ja mennä suoraan tokalle.

Sekin saattaa aiheuttaa häiriökäyttäytymistä, kun on tylsää.[/QUOTE]

Meidän koulussa ekaluokkalaiset on jaettu kolmeen eri ryhmään lukutaitojensa perusteella, kahta ryhmistä opettaa ekaluokkaiseten omat opettajat ja yhtä ryhmää erityisopettaja. Näin kukin ryhmä saa sopivaa opetusta ja vaikeusastetta. Ryhmät on muodostetu "ristiin" kahdesta ekasta luokasta.
 
[QUOTE="vieras";24927032]Meidän koulussa ekaluokkalaiset on jaettu kolmeen eri ryhmään lukutaitojensa perusteella, kahta ryhmistä opettaa ekaluokkaiseten omat opettajat ja yhtä ryhmää erityisopettaja. Näin kukin ryhmä saa sopivaa opetusta ja vaikeusastetta. Ryhmät on muodostetu "ristiin" kahdesta ekasta luokasta.[/QUOTE]

Meidän koulussa oli tuolloin kun tyttö meni ekalle, vaan kaksi ekaluokkaa ja hän oli ainoa, joka osasi lukea.

Tosi hienoa, että joissain kouluissa on tehty näin kuten teillä.
 
Mutta...jos lapsella menee läksyjen tekemiseen 2 tuntia, niin tuskin koulu on liian helppoa hänelle. Meillä läksyt tehtiin 2 minuutissa kun ne oli niin helppoja.

Toisaalta ainakin omistani voin sanoa että tuo aika ei mitään kerro. Esikoinen on nyt 6 luokalla (ka on ollut koko ajan 9,5-9,8) ja eka-toka-kolmannella rastit ensimmäisissä paikoissa.
Mutta läksyjä tehtiin 10min - 2h vähän riippuen oheistoiminnasta ja siitä kuinka täydellisesti halusi tehdä ja paljonko halusi plussaa :)

Tokaluokkalaiseni pärjää koulussa yhtä hyvin tai ehkä jopa paremmin ja sama vika läksyjen kanssa.
 
[QUOTE="vieras";24927213]Meidän koulussa oli tuolloin kun tyttö meni ekalle, vaan kaksi ekaluokkaa ja hän oli ainoa, joka osasi lukea.

Tosi hienoa, että joissain kouluissa on tehty näin kuten teillä.[/QUOTE]

Toi on hienoa, sit on toinen ääripää kun poikani aloitti koulun luokalla oli yksi joka ei osannut lukea ja toinen joka ei vielä lukenut sujuvasti.
 
[QUOTE="äippä";24926573]Neljän urheilevan lapsen (14v/11v/9v/5v) äitini sanoisin, että jos harrastus on sellainen joka on lapsen valinta ja hän nauttii siitä- harrastus kantaa myös kouluelämässä. Näin ainakin meillä. Kaikki koululaisemme kilpaurheilee (omasta tahdostaan)ja treenaavat normikaudella 4-6krt/vko (päälle leirit,turnaukset,kisat jne) ja jokainen on 9-9,6 keskiarvon omaava koululainen. Koulu intoa ei tietenkään aina ole, mutta se ei harrasteista johdu,osalla on ikään liittyvä kysymys ja osalla koulu "liian helppo" joten turhauttavaa.

Väittäisin , että siinä tapauksessa jos laspen harraste vanhempien valinta ja ei motoivoi lasta voi se heikentävässä mielessä vaikuttaa myös kouluun.[/QUOTE]

110 % samaa mieltä
 
Mä luulen, että siskosi lapsen koulumotivaation lasku johtuu siitä, että koulutehtävät ovat hänelle liian helppoja. Näin kävi meilläkin vaikka lapsella ei ollut kuin kaksi harrastusta viikossa. Nyt on kolmannella ja asiat ovat sen verran vaikeutuneet, että lapsi joutuu panostamaan tehtäviin eri tavalla ja uuden oppimisen into on kova.
 

Yhteistyössä