Voiko lapsen isä estää muuton toiselle paikkakunnalle?

[pelkään]

Meillä on yhteishuoltajuus ja tyttö asuu virallisesti minun ja uuden aviomieheni luona. Olemme remontoineet taloa n. 60 km:n päässä ja muuttamassa sinne todennäköisesti kesällä. Nyt ex oli puhunut yhteiselle ystävälleni, ettei salli lapsensa muuttaa niin kauas Onko mahdollista, että voi estää tuon muuton jotenkin?? Kysehän ei ole pitkästä muuttomatkasta ja lapsi näkisi edelleen isäänsä esim. viikonloppuisin ja lomilla. Aloittaa syksyllä koulun.

 

[chef]

Ei voi estää mitenkään

Saat muuttaa minne tahansa, kunhan pysyt suomen rajojen sisäpuolella. Ystäväni kysyi tätä asiaa lastenvalvojalta juuri 2kk sitten ja tämä oli vastaus

 

["Yh-äiti"]

mutta tuskin onnistuu jos sinulla on esim työ uudella paikkakunnalla. Oletko myös varma että isä edes haluaisi lähihuoltajuuden? se on kuitenkin aika iso vastuu ja muutos arkeen. Voisiko isä vain tehdä kiusaa?

 

[PeskyPixie]

Ei voi estää tuollaista muuttoa.

 

[astrolabe]

No ei voi sinun muuttoasi estää, mutta lasten kyllä.

 

[pelkään]

Isä saattaa yrittää ottaa tytön luokseen sillä varjolla, että nykyisessä asuinpaikassa on parempi koulu tyttöni erityistarpeita ajatellen Lisäksi on naimisissa naisen kanssa, joka ei voi saada lapsia. Pelkään, että alkavat siksi vaatia lasta itselleen.

 

[Data]

Lapsen asuinpaikka – kuka päättää yhteishuollossa? | OpusLex

 

["yh-äiti"]

mutta oletko varma että uusi vaimo haluaisi tytön luokseen asumaan koska ei saa omia lapsia? Eihän se lapsi ole kuitenkaan oma ja sillä on jo äiti! Aina isä voi viedä sen oikeuteen halutessaan mutta tuskin se on kovin järkevää. Taidat olla varma että isä haluaisi ottaa tytön luokseen eli isä elää säännöllista elämää ja on valmis elämään lapsen ehdoilla.

 

["yh-äiti"]

Lapsen asuinpaikka – kuka päättää yhteishuollossa? | OpusLex

yhteishuoltajuudessa ei ole mitään järkeä jos entiset aviopuolisot eivät ole todella hyvissä väleissä. Aika harvoin tätä pitäisi suositella automaattisesti. Huoltajuus ja tapaamiset ovat kuitenkin eriasia. Itse sain yksinhuoltajuuden koska ilmoitin etten suostu yhteishuoltajuuteen.

 

[lapsen etu]

Ettekö voi etsiä ja remontoida taloa nykyiseltä paikkakunnalta? Lapsen etuhan olisi jos molemmat vanhemmat olisi mahdollisimman lähellä, etenkin kunhan kasvaa.

 

["mies"]

Taas kerran näkyy että lähi, eli äiti, ajattelee VAIN itseään. Lastenvalvolalla on kyllä mainostettu että ajatellaan vain lapsia.

Haistakaa kaikki manipuloivat lähit nyt pitkät paskat. Jos mun lasten lähi ehdottelisi tuollaisia nin vastaisin vitun kalliin lakimiehen välityksellä. Jos exä haluaa muuttaa nyksänsä luo jonnekkin vitun kauas - saa muuttaa mutta minun lasten ei tarvitse muuttaa sinne ja menettää kotia, kavereita, koulua ym kaikkea niitä syitä minkä varjolla lähi sai olla lähi. Nyt on "payback" time.

 

["Hanna"]

Tämä on todella hämmästyttävä ketju, varsinkin nimimerkin yh-äiti vastaukset.
Olen itse pari vuotta sitten eronnut, emme vain enää voineet elää entisen mieheni kanssa yhdessä, mutta isänä hän on maailman paras ja rakastaa lasta yli kaiken, hän tekee kaikensa, jotta lapsella on hyvä olla ja sen tähden hän tapaa lasta useammin kuin normaalit tapaamiset. lapsi on paljon isänsä kanssa.

jos ap:n lapsella on yhtä hyvä isä, joka haluaa olla lapsensa kanssa.
sinulle yh-äiti sanoisin, että miehilläkin on tunteet ja miehet rakastavat lapsiaan kuten äiditkin.
tietty sekaan sopii muutama hirttämätön lapsistaan välittämätön idiootti, mutta sellaisia äitejäkin on.
Sinulla oli sellaisia kommenttejä miehistä, että mietin onko sinulla ollut tuuri löytää tuollainen vastuuton idiootti lapsen isäksi

Mutta ymmärrän ap.n miestä, jos lapsi lähtee kauemmas, tapaamiset myös vaikeutuvat, vaikka välimatkaa ei tuon enempää ole.
Mutta elämä ei koskaan ole helppoa.

 

[PeskyPixie]

Isä saattaa yrittää ottaa tytön luokseen sillä varjolla, että nykyisessä asuinpaikassa on parempi koulu tyttöni erityistarpeita ajatellen Lisäksi on naimisissa naisen kanssa, joka ei voi saada lapsia. Pelkään, että alkavat siksi vaatia lasta itselleen.

No, se on aika hyvä peruste jos on lapsella erityistarpeita ja isän lähellä on koulu joka vastaa siihen. Kuulostaa jopa siltä että siinä ajateltaisiin lapsen parasta. Kokonaiskuvaa tietämättä tämä tulee mieleen kommentistasi.

 

["harmaa"]

Meillä on yhteishuoltajuus ja tyttö asuu virallisesti minun ja uuden aviomieheni luona. Olemme remontoineet taloa n. 60 km:n päässä ja muuttamassa sinne todennäköisesti kesällä. Nyt ex oli puhunut yhteiselle ystävälleni, ettei salli lapsensa muuttaa niin kauas Onko mahdollista, että voi estää tuon muuton jotenkin?? Kysehän ei ole pitkästä muuttomatkasta ja lapsi näkisi edelleen isäänsä esim. viikonloppuisin ja lomilla. Aloittaa syksyllä koulun.

Etkö sinä siis ole puhunut lapsen isälle aikeistanne muuttaa ja tehneet sopimuksen, että se sopii?

 

["yh-äiti"]

vanhemmalla on oikeus jatkaa elämäänsä tasa-arvoisesti. Elämässä ei voi tietää jos uusi hyvä työpaikka esim on toisessa maassa, uudella paikkakunnalla yms. Kyllä minusta lastenkin kanssa voi muuttaa ja vaihtaa koulua. Se että lapset ovat kouluikäisiä ei tarkoita että vanhempien tulisi asua lasten koulun tai kavereiden takia siellä. Elämäntilanteet muuttuu..Minulla on hyvät välit entiseen mieheeni mutta arjen pyöritykseen hänen ei voinut osallistua, joten muutin lähemmäksi isovanhempia.

 

[pelkään]

Ettekö voi etsiä ja remontoida taloa nykyiseltä paikkakunnalta? Lapsen etuhan olisi jos molemmat vanhemmat olisi mahdollisimman lähellä, etenkin kunhan kasvaa.

Talo on peritty. Muutamme vanhempieni maatilalle ja jatkamme siellä työtä. Mielestäni maatila on paljon parempi paikka lapselle kasvaa, kuin joku kaupungissa sijaitseva kerrostaloasunto. Ja isällä pitkät työpäivät.

Ex jätti minut ollessani pienen vauvan kanssa kotona. Ei tavannut lastaan vuosiin kuin silloin tällöin, naisystävät kiinnostivat enemmän. Nyt on kunnostautunut, mutta silti: en todellakaan anna lastani sen ihmisen luo vakituisesti asumaan. 60 km ei ole matka eikä mikään, tapaamiset eivät siitä harvene. Kyse on kiusanteosta ja kateudesta.

 

[exmies]

[QUOTE="yh-äiti";29220306]Kyllä minusta lastenkin kanssa voi muuttaa ja vaihtaa koulua. Se että lapset ovat kouluikäisiä ei tarkoita että vanhempien tulisi asua lasten koulun tai kavereiden takia siellä. [/QUOTE]


Yleensä vain lähit ovat saaneet lapset itselleen JUURI tämän vuoksi. Nyttenkö ne menettäisivät merkityksensä?? Suomessa ei voi puhua lastensuojelusta vaan äitiensuojelusta...

 

[pelkään]

...niin ja ex on kyllä aina tiennyt minun jonain päivänä muuttavani kotitilalle. Lapsi on ainoa millä voi kostaa, joten luulenpa sen vuoksi suunnittelevan kaikenlaista.

 

["yh-äiti"]

...niin ja ex on kyllä aina tiennyt minun jonain päivänä muuttavani kotitilalle. Lapsi on ainoa millä voi kostaa, joten luulenpa sen vuoksi suunnittelevan kaikenlaista.

Meillä isä myös löysi uuden ja lähti. Asuimme ulkomailla joten oletettavasti halusin muuttaa takaisin suomeen. Välimatka on todella suuri. Mies halusi myös yhteishuoltajuutta jotta lapset olisivat asuneet samassa maassa isänsä kanssa mutta arkeen hän ei voinut työnsä ym asioiden takia osallistua. Minä ilmoitin että joko lapset asuvat kanssasi tai minun kanssa ja huoltajuus jommalle kummalle mutta minä muutan suomeen. Kun tilanne oli tämä niin hän suostui yksinhuoltajuuteen. Voi olla hyvinkin että kyse on kiristyksestä mutta ei todellisesta halusta olla yksinhuoltaja. exmiehesi on tiennyt maatilasta ja että tulet muuttamaan sinne joten asia ei ole uusi. Hän olisi voinut harkita asiaa aiemmin jos lapsi todella olisi hänelle tärkeä.

 

["harmaa"]

Talo on peritty. Muutamme vanhempieni maatilalle ja jatkamme siellä työtä. Mielestäni maatila on paljon parempi paikka lapselle kasvaa, kuin joku kaupungissa sijaitseva kerrostaloasunto. Ja isällä pitkät työpäivät.

Ex jätti minut ollessani pienen vauvan kanssa kotona. Ei tavannut lastaan vuosiin kuin silloin tällöin, naisystävät kiinnostivat enemmän. Nyt on kunnostautunut, mutta silti: en todellakaan anna lastani sen ihmisen luo vakituisesti asumaan. 60 km ei ole matka eikä mikään, tapaamiset eivät siitä harvene. Kyse on kiusanteosta ja kateudesta.

Asenteessasi on korjaamisen varaa.

 

["yh-äiti"]

No ei voi sinun muuttoasi estää, mutta lasten kyllä.

sitten myös kumpikaan voisi muuttaa toiselle paikkakunnalla. Esim. isän vaikka ei olisi lähi-huoltaja pitäsi asua samalla paikkakunnalla kuin lapset vaikka työttömänä!

 

["harmaa"]

...niin ja ex on kyllä aina tiennyt minun jonain päivänä muuttavani kotitilalle. Lapsi on ainoa millä voi kostaa, joten luulenpa sen vuoksi suunnittelevan kaikenlaista.

Tuollainen "on aina tiennyt" on aika epämääräinen käsite, eikä varmaan menisi vaikkapa oikeudessa läpi. Oletko ajatellut, että lähestymällä itse lapsen isää ystävällisesti keskustellaksesi tästä asiasta olisit voinut edesauttaa tilannetta? Nythän olet ilmeisesti siis häneltä mitään kysymättä ilmoitusluontoisesti muuttamassa lapsen kanssa toiselle paikkakunnalle. Käytöksesi mitätöi ja vähättelee hänen isyyttään ja sen merkitystä.

 

["harmaa"]

[QUOTE="yh-äiti";29220339]sitten myös kumpikaan voisi muuttaa toiselle paikkakunnalla. Esim. isän vaikka ei olisi lähi-huoltaja pitäsi asua samalla paikkakunnalla kuin lapset vaikka työttömänä![/QUOTE]

Voihan äiti (tai isä) itse muuttaa minne lystää. Kyse on siitä, missä lapsi asuu, ei siitä, missä vanhemmat asuvat. Vanhemmalla, joka itse muuttaa kauas lapsesta ei ole samanlaisia oikeuksia kuin tilanteessa, jossa toinen vanhempi on muuttamassa lapsen kanssa kauas.

 

[exmies]

Isällä on täysi oikeus vaatia ettei lapset muuta pois juuri niiden samojen syiden pohjalta kuin olet saanut lapset itsellesi. Toivottavasti isä tajuaa ottaa hyvän lakimiehen jotta lähin pompottelu saadaan loppumaan. Muuta, mutta älä lasten kanssa - lapset voivat jäädä tuttuun ympäristöön rakastavan isän kanssa.

 

["mie"]

Aikoinani olisin saanut hyvän oppisopimuspaikan n 60km:n päästä eri paikkakunnalta, lapsi oli tällöin 3v (olimme eronneet lapsen ollessa vauva). Lapsen isä tapaili lasta epäsäännöllisesti, välillä poikkesi päivälläkin katsomaan, välillä meni viikkokausia ettei näkynyt (asuttiin n 1km:n päässä toisistamme). Häntä informoin paikan hakemisesta ja mahdollisesta muutosta jne. Hän kannusti, ymmärsi etten minäkään nyt ikuisesti voi kotona olla lapsen kanssa. Kun paikka sitten varmistui ja asuntoa olin menossa katsomaan, lapsen isä ilmoitti ettei todellakaan kestä lapsen muuttoa "niin kauas", vaikka kulkuyhteydet olikin hyvät ja hänellä vielä autokin (minulla ei). Minä JÄTIN SITTEN menemättä, koska ajattelin mielestäni punninneeni niitä elämän tärkeimpiä asioita, lapsen kannalta. Hyvä jos saisi edes jotkut välit pidettyä isäänsä jne.

Vuoden päästä isä löysi 500 km:n päästä uuden naisen ja irtisanoutui työstään kotipaikkakunnalla ja muutti sinne toiselle puolen Suomea. Se siitä halusta nähdä lastaan!!