Voiko murrosiällä kaikkea puolustaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja taustalla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

taustalla

Aktiivinen jäsen
19.05.2004
63 720
9
36
Ymmärsin aiemmista keskusteluista, että monien teidän mielestä tupakoiminen, ryyppääminen ja varastaminen kuuluvat murrosikään ja ovat jopa suotava asia siinä iässä? :/ Ei murrosikä voi olla tekosyynä kaikelle...kaikki kun eivät polta, ryyppää tai varasta nuorena teininä. Joillain murrosikäisillä on jo niin paljon järkeä ja moraalia päässä, että eivät varasta...kyllä varastamisesta kuuluukin tulla huono omatunto, jos ei tule niin on jotain vikaa arvoissa!! Itse en ainakaan kannusta tulevia murkkujani mihinkään noista, parempi mitä kauemmin saan heitä varjeltua noista! :attn:
 
Minusta tuollaiset asiat eivät kuulu murrosikään tai ole sillä puolusteltavissa. Mutta niitä kyllä tapahtuu paljonkin, en tuudittaudu siihen uskoon, etteikö meilläkin sellaista voi tapahtua. Mutta eivät ne murrosiässäkään hyväksyttäviä ole.
 
Etenkin tuo varastaminen on sellainen asia, jota ei kyllä voi murrosiällä millään tavalla puolustaa...enhän mäkään ole yläasteikäisenäkään varastanut, paheksuin sitä jo silloin. Sain kuulla, että serkkuni on varastanut lähiaikoina meikkejä, vaatteita ym. kaupasta...voin kyllä sanoa, että en pidä enää arvokkaita tavaroita esillä, kun hän on meillä. Vaikea luottaa ton jälkeen.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.05.2007 klo 17:11 tytsi-89 kirjoitti:
Etenkin tuo varastaminen on sellainen asia, jota ei kyllä voi murrosiällä millään tavalla puolustaa...enhän mäkään ole yläasteikäisenäkään varastanut, paheksuin sitä jo silloin. Sain kuulla, että serkkuni on varastanut lähiaikoina meikkejä, vaatteita ym. kaupasta...voin kyllä sanoa, että en pidä enää arvokkaita tavaroita esillä, kun hän on meillä. Vaikea luottaa ton jälkeen.

Voisiko ajatella niin, että siinä murrosiän kuohussa on syy käyttäytymiseen, mutta se ei ole sen puolustus? Eräs hyvinkin läheinen ihminen oli muutama vuosi sitten aivan hallitsematon, murrosiän kuohuissaan, oli vähän aikaa aivan sama miten sanoimme tai teimme, hän teki just niin kuin itse tahtoi. Mutta nyt on kuin toinen ihminen, sanoo itsekin, että olipa hän silloin päätön, onneksi ei saanut itseään mihinkään peruuttamattomaan pulaan.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.05.2007 klo 17:13 Candide kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.05.2007 klo 17:11 tytsi-89 kirjoitti:
Etenkin tuo varastaminen on sellainen asia, jota ei kyllä voi murrosiällä millään tavalla puolustaa...enhän mäkään ole yläasteikäisenäkään varastanut, paheksuin sitä jo silloin. Sain kuulla, että serkkuni on varastanut lähiaikoina meikkejä, vaatteita ym. kaupasta...voin kyllä sanoa, että en pidä enää arvokkaita tavaroita esillä, kun hän on meillä. Vaikea luottaa ton jälkeen.

Voisiko ajatella niin, että siinä murrosiän kuohussa on syy käyttäytymiseen, mutta se ei ole sen puolustus? Eräs hyvinkin läheinen ihminen oli muutama vuosi sitten aivan hallitsematon, murrosiän kuohuissaan, oli vähän aikaa aivan sama miten sanoimme tai teimme, hän teki just niin kuin itse tahtoi. Mutta nyt on kuin toinen ihminen, sanoo itsekin, että olipa hän silloin päätön, onneksi ei saanut itseään mihinkään peruuttamattomaan pulaan.

No toi mun serkku on ainakin aina ollut epäluotettava, että sen kohdalla ei johdu murrosiästä. Mutta kuka sen murrosiän kuohun hallitsee, jos ei ihminen itse? Toi mun serkkukin sanoi, että se johtuu siitä, että hänellä on sellaisia kavereita..just joo, kyllä hän ihan itse varasti, eikä voi kavereita siitä syyttää. Varastaminen antaa aina jonkinlaisen leiman...mun on ainakin vaikeampi luottaa ihmisiin, jotka varastavat kuin niihin, jotka eivät sitä tee.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.05.2007 klo 17:13 Candide kirjoitti:
Voisiko ajatella niin, että siinä murrosiän kuohussa on syy käyttäytymiseen, mutta se ei ole sen puolustus? Eräs hyvinkin läheinen ihminen oli muutama vuosi sitten aivan hallitsematon, murrosiän kuohuissaan, oli vähän aikaa aivan sama miten sanoimme tai teimme, hän teki just niin kuin itse tahtoi. Mutta nyt on kuin toinen ihminen, sanoo itsekin, että olipa hän silloin päätön, onneksi ei saanut itseään mihinkään peruuttamattomaan pulaan.

Ja minulla tämmöinen vaihe jatkui varmaan 4vuotta.. :ashamed: :whistle:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.05.2007 klo 17:13 Candide kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.05.2007 klo 17:11 tytsi-89 kirjoitti:
Etenkin tuo varastaminen on sellainen asia, jota ei kyllä voi murrosiällä millään tavalla puolustaa...enhän mäkään ole yläasteikäisenäkään varastanut, paheksuin sitä jo silloin. Sain kuulla, että serkkuni on varastanut lähiaikoina meikkejä, vaatteita ym. kaupasta...voin kyllä sanoa, että en pidä enää arvokkaita tavaroita esillä, kun hän on meillä. Vaikea luottaa ton jälkeen.

Voisiko ajatella niin, että siinä murrosiän kuohussa on syy käyttäytymiseen, mutta se ei ole sen puolustus? Eräs hyvinkin läheinen ihminen oli muutama vuosi sitten aivan hallitsematon, murrosiän kuohuissaan, oli vähän aikaa aivan sama miten sanoimme tai teimme, hän teki just niin kuin itse tahtoi. Mutta nyt on kuin toinen ihminen, sanoo itsekin, että olipa hän silloin päätön, onneksi ei saanut itseään mihinkään peruuttamattomaan pulaan.


Peesaan edellistä ja lisään, että tosi moni nuori tekee pahuuksia, koska hällä on paha olo ja tavallaan hakee sillä riehumisella sitä, että joku edes huomaisi ja välittäisi. Osa nuorista myös hakee esim. varastamisella jännitystä elämäänsä. Apua ne nuoret tarvitsee, eikä paheksuntaa. Ja ymmärrystä, eikä arvon alentamista.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.05.2007 klo 17:16 tytsi-89 kirjoitti:
]

No toi mun serkku on ainakin aina ollut epäluotettava, että sen kohdalla ei johdu murrosiästä. Mutta kuka sen murrosiän kuohun hallitsee, jos ei ihminen itse? Toi mun serkkukin sanoi, että se johtuu siitä, että hänellä on sellaisia kavereita..just joo, kyllä hän ihan itse varasti, eikä voi kavereita siitä syyttää. Varastaminen antaa aina jonkinlaisen leiman...mun on ainakin vaikeampi luottaa ihmisiin, jotka varastavat kuin niihin, jotka eivät sitä tee.

Se on varmaan niin ihmisestä tosiaan kiinni, kuka mitenkin elämäänsä hallitsee, ihan koko elämänsä ajan. Uskon kyllä siihen, että se joku vaihe voi olla sellainen nuoren ihmisen elämässä, että kun on enemmän kenties intoa kuin ymmärrystä tai ehkä toisaalta välinpitämättömyyttä, kuin järkeä, niin tulee tehneeksi typeryyksiä. Eivät ne silti minusta ole ok, ne väärät teot, mutta luulen käsittäväni, että yksi ihminen hallitsee tunteensa ja myrskynsä paremmin kuin toinen, tai sitten yksi ei edes koe niitä myrskyjä, siinä missä toinen on tuuliajolla aivan kokonaan jonkun aikaa.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.05.2007 klo 17:16 tytsi-89 kirjoitti:
No toi mun serkku on ainakin aina ollut epäluotettava, että sen kohdalla ei johdu murrosiästä. Mutta kuka sen murrosiän kuohun hallitsee, jos ei ihminen itse? Toi mun serkkukin sanoi, että se johtuu siitä, että hänellä on sellaisia kavereita..just joo, kyllä hän ihan itse varasti, eikä voi kavereita siitä syyttää. Varastaminen antaa aina jonkinlaisen leiman...mun on ainakin vaikeampi luottaa ihmisiin, jotka varastavat kuin niihin, jotka eivät sitä tee.

Se murrosikä tulee jokaiselle teinille erilaisena. Toisilla aikaisemmin, toisilla myöhemmin. Joillakin ei ollenkaan. Joillakin h.elvetin voimakkaasti.
Uusi tunnetila, jota ei murkku todellakaan pysty itse hallitsemaan.
 
naiset selittelee outoa käytöstään hormooneista johtuviksi, milloin oviksen aikana, milloin menkkojen, milloin pms ja milloin raskauden aikana.

Voisiko muistaa, et hormoonit käy täysillä murrosikäisellä, ja jos aikuinen ihminenkään ei osaa hormoonitoiminnastaan huolimatta hillitä käytöstään, niin kuinka siihen pystyy lapsi jolle kaikki on uutta ja outoa?

(hyväksyttyä se ei ole, mut ymärrettävää kyllä)
 
Ei voi puolustella kaikkea tosiaankaan. Mutta murrosiässä kun lapsi alkaa kasvaa aikuisuutta kohti, nuoret kiinnostuvat kokeilemaan monesti asioita, joiden ehkä kai kuvittelevat liittyvän aikuisuuteen esim alkoholinkäyttö ja tupakointi koska ne ovat jo ikärajalle määritelty niiden tuotteiden ostaminen.
'Tuohon vois tietysti lisätä vielä seurustelun ja seksin. Tosin seurustelussahan ei kai mitään pahaa, mutta monet varmaan aloittavat seksielämänkin hieman turhan aikaisin kuten myös vaikka alkoholin käytön.
Varastamista en kyllä selittäisi murrosiällä...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.05.2007 klo 17:19 Candide kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.05.2007 klo 17:16 tytsi-89 kirjoitti:
]

No toi mun serkku on ainakin aina ollut epäluotettava, että sen kohdalla ei johdu murrosiästä. Mutta kuka sen murrosiän kuohun hallitsee, jos ei ihminen itse? Toi mun serkkukin sanoi, että se johtuu siitä, että hänellä on sellaisia kavereita..just joo, kyllä hän ihan itse varasti, eikä voi kavereita siitä syyttää. Varastaminen antaa aina jonkinlaisen leiman...mun on ainakin vaikeampi luottaa ihmisiin, jotka varastavat kuin niihin, jotka eivät sitä tee.

Se on varmaan niin ihmisestä tosiaan kiinni, kuka mitenkin elämäänsä hallitsee, ihan koko elämänsä ajan. Uskon kyllä siihen, että se joku vaihe voi olla sellainen nuoren ihmisen elämässä, että kun on enemmän kenties intoa kuin ymmärrystä tai ehkä toisaalta välinpitämättömyyttä, kuin järkeä, niin tulee tehneeksi typeryyksiä. Eivät ne silti minusta ole ok, ne väärät teot, mutta luulen käsittäväni, että yksi ihminen hallitsee tunteensa ja myrskynsä paremmin kuin toinen, tai sitten yksi ei edes koe niitä myrskyjä, siinä missä toinen on tuuliajolla aivan kokonaan jonkun aikaa.

Nuo varastamiset murrosiässä käsitän (jotenkin), mutta hälyyttävää siinä on se, jos ei tunne asiasta yhtään huonoa omaatuntoa/pahaa mieltä. Serkku sanoi, ettei tunne lainkaan syyllisyyttä. Ja väitti, että mä en ole varastanut, koska mulla ei ole sellaisia kavereita...mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, mä en tee moraalini vastaisesti edes kaverien painostuksesta.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.05.2007 klo 17:24 tytsi-89 kirjoitti:
Nuo varastamiset murrosiässä käsitän (jotenkin), mutta hälyyttävää siinä on se, jos ei tunne asiasta yhtään huonoa omaatuntoa/pahaa mieltä. Serkku sanoi, ettei tunne lainkaan syyllisyyttä. Ja väitti, että mä en ole varastanut, koska mulla ei ole sellaisia kavereita...mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, mä en tee moraalini vastaisesti edes kaverien painostuksesta.

Samaa mieltä olen kyllä kanssasi siitä, että kertoo kyllä jotain huolestuttavaa, jollei edes aikuistuttuaan pitäisi aikaisempia varastamisiaan väärinä tekoina.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.05.2007 klo 17:26 Candide kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.05.2007 klo 17:24 tytsi-89 kirjoitti:
Nuo varastamiset murrosiässä käsitän (jotenkin), mutta hälyyttävää siinä on se, jos ei tunne asiasta yhtään huonoa omaatuntoa/pahaa mieltä. Serkku sanoi, ettei tunne lainkaan syyllisyyttä. Ja väitti, että mä en ole varastanut, koska mulla ei ole sellaisia kavereita...mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, mä en tee moraalini vastaisesti edes kaverien painostuksesta.

Samaa mieltä olen kyllä kanssasi siitä, että kertoo kyllä jotain huolestuttavaa, jollei edes aikuistuttuaan pitäisi aikaisempia varastamisiaan väärinä tekoina.

Peesailen :wave:

Tulee varmasti hieman vanhempana nuo syyllisyydentunteet ja itsesyytökset, että miksi piti olla niin tyhmä ja mennä tekemään sitäjatätä.
 
Mun mielestä on aika kamalaa, kun joku sanoi yhdessä ketjussa, että voisi aikuisiälläkin varastaa, jos ei jäisi kiinni :/ Mikä ihmisiä vaivaa...kyllä pitäisi omaatuntoa kolkuttaa, jos varastaa! Moni tuntuu ajattelevan, ettei kukaan siinä menetä mitään, jos "vaan" kaupasta varastetaan :o
 
Ei todellakaan voi puolustaa murrosiällä. voi olla että varastavat ja ryyppäävät nuoret hakevat rajoja ja rakkautta ( jos kotoaan ei saa rakkautta mielesään tarpeeksi.)

KUKAAN EI PAKOTA LASTA VARASTAMAAN jne, vaikka kaverit tekevät kenenkänm ei ole pakko samalla tavalla tehdä.

Aikoinani minäkin liikuin huumeporukoissa, mutta KOSKAAN EN AINEITA KÄYTTÄNYT. yritin saada kaverini lopettamaan, mutta turhaan.
 

Yhteistyössä