Voiko olla merkki jostain huonosta, jos sikiö liikkuu hirveän paljon?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ikiliikkujan äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

Ikiliikkujan äiti

Vieras
Vauvat ovat erilaisia temperamentiltaan ja varmasti se näkyy jo sikiöaikana, mutta olen silti huolestunut vauvani vilkkaudesta. Olen nyt 31. raskausviikolla ja vauva voi liikkua parikin tuntia yhteen putkeen ja liikkeitä tulee siis jatkuvalla syötöllä ja alkanut jo huolestuttamaan, että voiko tämä jatkuvasti liikkuminen olla merkki jostain ikävästä?

Vauvan vilkasliikkeisyys ei ole pelkästään omaa kuvitelmaani, vaan kun olin äitiyspolillä käyrillä viime viikolla, niin ensin kätilö kommentoi käyrää katsoessaan, että todella paljon liikkeitä viikkoihin nähden ja hetken kuluttua kun lääkäri tuli huoneeseen niin heitti ihan saman kommentin ja kysyi, että onko koko päivän liikkunut yhtä paljon. No niistä käyrälle piirtyneistä liikkeistä en ollut tuntenut kuin ihan muutaman ja vauva oli mielestäni tuolloin rauhallinen, joten oli ilmeisesti silloin sellaisessa asennossa, etten liikkeitä tuntenut enkä siis pystynyt sanomaan, että miten kauan oli jo niin paljon liikkunut. Tuolloin tutkimuspöydällä maatessani ei tullut mieleen tarkemmin kysellä liikkeiden suuresta määrästä, vaan se on alkanut aina vain enemmän mietityttämään nyt jälkeenpäin, kun liikkeitä tuntuu jatkuvasti.

Jos en olisi ollut jo niin monessa ultrassa niin voisin, jopa kuvitella, että mahassa asustelee kaksi vauvaa, kun paitsi että liikkeitä tulee paljon, niin niitä tulee ihan joka suuntaan. Ekassa raskaudessa vauva oli näillä viikoilla jo suht aloillaan niin, että liikkeet tuntuivat aina tietyissä paikoissa ja tiesin hyvin, että missä asennossa on. Nyt en pysty yhtään sanomaan, että miten päin on. Viimeisimmissä tutkimuksissa on kyllä aina ollut raivotarjonnassa, vaikka minusta tuntuukin, että heittää yhä jatkuvasti volttia tuolla ympäri.

Kellään omia kokemuksia tai tietoa vilkasliikkeisyydestä?
 
Enpä osaa muuta sanoa, kuin että sikiön aktiivisuudessa on paljon eroja. Odottaessa kakkostani poika liikkui todella aktiivisesti mahassa, ja sanoinkin että alusta asti että taitaa olla aika rasavilli tapaus... Ja sitä poika on edelleen, eskarilainen hulivili... :D
 
Meidän keskimmäinen oli aikamoinen menijä, ihan ensimmäisessä ultrassa pomppi seinästä seinään, oli siinä lääkärillä ihmettelemistä. Kaikista normaalein tuo on meidän lapsista, syntyessä oli kokoonsa nähden painava, sairaalan henkilökunta aina hämmästyi syliin ottaessaan. Lihasta riitti ainakin jaloissa. Itse en edes mitenkään noteerannut harjoitussupistuksia kaikelta melskaamiselta, neuvolan kätilö niitä vaan totesi yhdellä käyntikerralla, kyllähän tuo mahan pingottumisen huomasi kun katsoi, mutta ei ne tuntuneet miltään sen muun menon rinnalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Itse en edes mitenkään noteerannut harjoitussupistuksia kaikelta melskaamiselta, neuvolan kätilö niitä vaan totesi yhdellä käyntikerralla, kyllähän tuo mahan pingottumisen huomasi kun katsoi, mutta ei ne tuntuneet miltään sen muun menon rinnalla.

Minulla myös tullut tässä raskaudessa hirveästi harjotussupistuksia ja niiden takia tuonne käyrillekin jouduin. Viimeksi näitä oli vasta ihan lopussa ja nyt tullut jo pari kuukautta tosi tiheään tahtiin, mutta onneksi eivät ole saaneet mitään aikaiseksi. Voikohan noilla siis olla yhteys, jos sinulla oli samaa?!
 
mulla vasta viikko menossa 20 ja vauva liikkuu kokoajan :S edellisessä raskaudessa en edes liikkeitä tässä vaiheessa tuntenut. maha on myös kivikova vähän väliä.
 
sieltä on vaan tulossa sulle vilkas tapaus :)
mun tyttö mylläsi ja ihan koko ajan. eipä tarvinnu mitään liikelaskentaa tehdä yhtään kertaa raskausaikana. mulla oli rd ja ultrissa piti ravata loppuajasta joka viikko kokoa seuraamassa. mittoja ei meinattu saada kun likka järjesti bileitään, monesti piti lääkäreiden alottaa alusta koko mittaaminen. yöllä kun piti käydä vessassa monta kertaa, oli se välillä kurjaa kun mimmi heräsi joka kerta alkoi myllätä. läppäri kaukosäätimet kirjat ym. sai jo aikasessa vaiheessa kyytiä mahan päältä. montaa kertaa en myöskään erehtynyt teekuppia laskemaan mahan päälle :D

ole silti iloinen! ajattele kuin moni äiti joutuu käydä jatkuvasti kuuntelemassa sudänääniä ja ultrissa kun liikkeitä ei tunnu. sulla ei tuota murhetta ole. ja kun raskaus ei kuitenkaan loputtomiin kestä. jää tosi hauskat muistot :)
mulle syntyi sitten terve, vilkas tyttö. kauhea menijä jo vauvasta. kun laskin hänet ekoja kertoja lepäämään syliini, vauvan liikkeet oli niin tutut! oli hauska nähdä hänet mahan ulkopuolella mylläämässä samoin kuin vatsassani.
 
ja mullakin oli noita harjotussuppareita koko ajan. aina piti jäädä seiniin nojailemaan ja puhaltelemaan joka paikassa. kaksi- kolme viimeistä kuukautta oli tuolta osin tosi hankalia, mutta supparit alkoi jo jostain viikolta 14 jatkuen sitten jokapäiväisinä.
 

Yhteistyössä