Voiko suhde eheytyä pettämisen jälkeen?

[vierailija]

Onko sellaisia pariskuntia, joiden suhteessa on ollut pettämistä, mutta olette oikeasti pääseet siitä yli. Jotenkin tuntuu, että siitä ei voi ikinä päästä yli ja se jää kummittelemaan.

Mua mies petti aikoinaan ja yritettiin päästä siitä yli, mut suhde ei koskaan tuntunut enää samalta ja erohan siitä tuli. En tunne lähipiiristäni yhtäkään onnistunutta tarinaa tältä saralta.

Toki on sitten semmosia, että toinen tai molemmat pettää ja osapuolet joko eivät tiedä tai sulkevat silmänsä ja korvansa. En laskisi tuotakaan onnistumiseksi.

 

[AivanSama]

On pettämisestä selvinneitäkin pariskuntia, mutta vaikea tie se on näyttänyt olevan. Aika parantaa haavat.

Se, miten onnistuneeksi sinä koet jonkun muun parisuhteen, on loppujenlopuksi aika merkityksentöntä. Se asia millä on väliä on ne kaksi ihmistä suhteessaan. Mikäli he kokevat onnistumista ja ovat tyytyväisiä suhteeseensä, niin keitä me muut ollaan arvostelemaan heidän suhteensa onnistumista. Eikö?

Ainut millä on väliä on se, että teetkö sinä lähimmät ihmiset ympärilläsi onnelliseksi siten, että voit olla myös itse onnellinen.

Ero ei myöskään ole mielestäni epäonnistumista. Se on onnistumista kun ymmärtää, että kaksi ihmistä tekee toistensa olosta surkean ja osaa lopettaa... ei pitkä parisuhde itsessään ole mikään onnistumisen mittari.

 

[Hieman katuva]

Minä olen petturi ja aikoinaan (8v.sitten) tuoreena ja nuorena aviovaimona petin miestäni. Ihan halusta jonkinlaisen mukamas ihastukseni kanssa. Useamman kerran. Tulihan se ilmi, tosin vuoden kuluttua. Pieni sota syttyi ja riita, mutta anteeksi sain. Näennäisesti asia on unohtunut ja unohdettu, mutta kyllä se kummittelee, valitettavasti. Ei olisi pitänyt langeta.

 

[Ei se mahdotonta ole]

Mieheni petti noin 6 vuotta sitten, itse tunnusti koko asian. Hetki siinä mietittiin miten jatketaan kunnes päätettiin, että yhdessä pysytään. Alussa nostin asian esiin aina vihaisena/väsyneenä ja sain riidan aikaiseksi. Sitten tuli se kerta, kun näin ison riidan jälkeen mieheni itkevän. Lopulta lupasin miehelleni ja itselleni, että asia saa jäädä menneeseen enkä käytä sitä enää "aseena" riidoissa.. Pidin myös lupaukseni ja 2 vuotta sitten huomasin jo luottavani täysin mieheeni.. Hetki siihen meni, mutta nyt meillä menee taas hyvin. Pettäminen on kokonaan unohdettu ja suhteemme on kuin ennen pettämistä

 

[vierailija]

Riippuu miten muutoin suhde on voinut ja millainen mies on oikeasti. Minun exästä paljastui pettämisen myötä myös patologinen valehtelu ja toisten ihmisten manipulointi. Pettämisen paljastuminen siis paljasti hänen todellisen luonteensa. En osaa sanoa miten olisi käynyt jos exäni olisi ollut muutoin empaattinen, fiksu ja pyytänyt anteeksi käytöstään. Minun exäni jäi kiinni mutta ei edelleenkään myönnä asiaa eikä ole koskaan pyytänyt mitään anteeksi. Pettämisen jälkeen hän riisui naamionsa ja alkoi avoimesti haukkua sekä nimitellä. Joten ei... ei aina pettämisen jälkeen voi palata entiseen. Luonnehäiriöt voivat tulla esille pettämisessä.

 

[viisikymppinen isoäiti]

No joo, voihan se. Mutta vaikka mitä väitetään, niin ei pettämisen jälkeen voi täysin luottaa siihen, etteikö pettäisi uudestaan.

 

[vierailija]

Ero ei myöskään ole mielestäni epäonnistumista. Se on onnistumista kun ymmärtää, että kaksi ihmistä tekee toistensa olosta surkean ja osaa lopettaa... ei pitkä parisuhde itsessään ole mikään onnistumisen mittari.

 

[vierailija]

No joo, voihan se. Mutta vaikka mitä väitetään, niin ei pettämisen jälkeen voi täysin luottaa siihen, etteikö pettäisi uudestaan.

Eipä sitä välttis täysin varma voi olla että joku ei pettäisi vaikka ei ole ennen pettänyt - kerta se ensimmäinenkin.

 

[vierailija]

No miehet ny pettää kummiskin aina. Jos ei petä, niin johtuu vaan siitä, että ei oo saantia. Se voi olla, että kaikki ei aktiivisesti hae seksiä suhteen ulkopuolelta, mutta jos vaan tarpeeksi hemaiseva herkkupeppu tulee iskuetäisyydelle, se on menoa. Pätee 99 prossaan miehistä, kenties suhteen alkuvaiheessa on jonkun aikaa toisin.

Ite pidän asian sillai hallussa, että ihan oikeesti valvon ukkoani. Harvoin pääsee vapaana kirmaamaan "poikien iltaan" ja silloinkin on tiukat kontollit. Mut tuskinpa sitä mitään pettää kun aina tulee yöksi kotiin.