Hae Anna.fi-sivustolta

Voima - vetovoiman laki - myönteinen ajattelu

Viestiketju osiossa 'Kristallipallo' , käynnistäjänä Villasukka:), 15.06.2014.


  1. Nii-in...nykyään noin. Miksi sitä kukin aikakausi haluaakin nimittää. Nykyään siitä käyttää new agesilaiset tuota termiä, ennen käytettiin esim. hengellistä kasvua tai hengessä kasvamista tjsp. Sama asia :)
     
  2. Amurina Vierailija


    Haluatko vinkata että missä olet aihetta käsitellyt, enempikin.
     
  3. Putosin :) en ymmärrä mihin viittaat? Vai tarkoitako tätä kohtaa:
    olen täällä kristallipallolla pariin kertaan kirjoittanut new agesin tulon hyvistä puolista :) vai tarkoititkohan sitä?
     
  4. AMurina Vierailija

    Joo ;)
     
  5. Sudenkorento1 Vierailija

    Ei vertauksen pääpointti olekaan kristinusko ylivertaisuus. Laupias samarialainen kuului halveksittuun
    kansanluokkaan. Ohi kulki pappi ja joku toinenkin eikä pysähtynyt auttamaan.

    Eilen kävelin kehä III:n viereistä kävelytietä ja vastaan tuli uskomattoman iso ryhmä
    moottoripyöräilijöitä. Sitten luin netistä uutisen, että muutama moottoripyöräilijä oli kolaroinut
    Helsingin kaduilla jalankulkijoiden kanssa. Uutisessa sanottiin, että olivat menossa kokoontumis-
    ajoihin.

    Sisareni harrastaa moottoripyöräilyä. Joskus tuntuu, että olen menettänyt elämässäni paljon
    eläessäni liiankin yksinkertaista ja vaatimatonta elämää. Mutta kyllä tässä slow-down-elämäntyylissä
    on paljon hyviäkin puolia.

    Suhtaudun new age-asioihin varauksella. Mainisemani kirja on Sanasta elämä. Raamatturyhmän vetäjä seurakuntani naispappi varoitteli new-agesta 90-luvulla. En tiedä onko hän hieman loiventanut jyrkkää suhtautumistaan.

    Näin taas viime yönä oudon unen ex-aviomiehestäni. Hän oli pelästynyt jotain ja rauhoittelin häntä.
    Exäni oli aikoinaan pitkään koomassa ja lääkäreiden mukaan toivoton tapaus. Hänen selviäminen on ihme.

    Olisi ihanaa kokonaan unohtaa hengelliset asiat ja olla maailman vietävänä. Matkustaa, juhlia ja humputella.

    Mutta ehkä osani on olla tällainen sivustaseuraaja ja keskustelun pyörittäjä.
    Olen saanut ahtaan körttikasvatuksen. Siitäkin toipumiseen meni kauan aikaa.

    Uskon tuputtaminen ei kuulu elämääni. Tyttäreni on suhteessa täysin eri uskokunnan edustajan kanssa. Mies on erittäin harras omansa uskonsa edustaja. Uskon ekumeniaan. Kaikki uskonnot ovat samaa alkujuurta. Ja ateistit ovat ihan oma lukunsa. Nimimerkki engel48 on ihana ihminen.
    Hän kiertää kuin kissa samaa puuroa eikä uskalla maistaa.
     

  6. Kumma kun en nykyään löydä haulla etsimääni kuin onnenkaupalla. Nyt ei onni käynyt :)
    Löysin kyllä kauheasti hyviä keskusteluja, sinultakin, jota jäin uudestaan lukemaan, ja laitoin niitä talteen suosikkeihin.

    New ages juttuni tulee esiin sitten joskus kun haen sieltä jotain muuta. Vaan sitten tietystti on jo myöhäistä tähän juttuun sitä laittaa...

    Se käsitteli kuitenkin jotain sellaista kuin että new ages on tuonut uskon ja kokemukset siitä jokaisen itsensä määriteltäväksi omalle kohdalleen, eikä niin, että ajatuksia kuunnellaan vain pappien tai muiden "virallisten" ihmisten kautta joiden kautta asioita sitten tutkaillaan "oikeaoppisesti".

    Lisään tässä nyt tämän päivän lisäyksenä, että toki netin myötä tämä on tapahtunut kaikessa ajattelussa ja kirjoittelussa, myös vaikka ruokavaliossa josta on tullut esiin omakohtaisempia kokemuksia ja ajatuksia joita on vaihdettu ihmiseltä ihmiselle, kokijalta kokijalle eikä enää niin että ylhäältä sanellaan mikä on ainoa oikea ruokavalio jokaiselle. Vaikka onkin niin, että virallisestikin on tiedetty että ruokavaliosääntö on yleinen eikä sovi kaikille niin se ei selvinnyt koskaan virallisista ohjeista, ennen kuin ne kyseenalaistettiin. Nyt asian on harvinaisen selvä uusien kommunikointikeinojen myötä :)

    Sama saattaa olla myös new agesin epävirallisena ja monimuotoisena pysymisen takana. Nykyinen nettikeksustelu ei ehkä mahdollista enää jähmettymistä yhden tai muutamien ajatuksien alle? Se olisi ehkä voinut institutionaalistua suhteellisesti ottaen hyvinkin pian, jos ei olisi nettiä ja sen suomaa mahdollisuutta vaihtaa vapaasti näkemyksiä myös sivusuunnassa eikä vain ylhäältä alas.

    Tosin eihän sitä tiedä vielä pysyykö se liikkuvana ja monimuotoisena vai institutionalisoituuko se vaikka sitten moniksi eri lahkoiksi suuren yleisnäkemyksen alle. Asiaan vaikuttanee moni muukin asia ja mikä on minkin vaikutksen vahvuus selvinnee ajan myötä tässä uudessa kontekstissa.
     
  7. Hauskasti ilmaistu tuo :)
     
  8. Amur Uusi jäsen

    liittynyt:
    21.06.2006
    Viestejä:
    2 776
    Saadut tykkäykset:
    2
    Minusta myös ilmaus puuroa kiertävästä kissasta, joka ei uskalla maistaa oli hauska ja osuva.

    Piti aivan wikistä tarkistaa mitä new agella yleensä meinataan ja juu, kyllä näköjään kuulun ajatuksineni tuohon ryhmään, noinniinkuinsuurinpiirtein. Vaikka en pidä mistään lokeroinnista!

    Tosiaan, niinhän se menee että ihmiset alkavat olla enemmän ja enemmän sisältä päin ohjautuvia. Auktoriteetit vähitellen hylätään ja tiedostaminen lisääntyy. Varmasti myös tietoisuus alkaa muuntua.
    Ehkä paluu alkumereen on alkanut. Meri on tietoisuus?
     
  9. Villasukka:) Uusi jäsen

    liittynyt:
    22.06.2006
    Viestejä:
    5 284
    Saadut tykkäykset:
    0

    [​IMG]

    https://encrypted-tbn1.gstatic.com/...L6jRcROlZtLpZxdWgtx4-24TqqODFfTYKsrNK6D8bO_9g
     
  10. Amur Uusi jäsen

    liittynyt:
    21.06.2006
    Viestejä:
    2 776
    Saadut tykkäykset:
    2
  11. Vesimies -70 Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    05.07.2006
    Viestejä:
    29 357
    Saadut tykkäykset:
    1 984
    Tästä mulle tuli meleen että siellä Lapissahan tää lestdiolaisuus oli vahvaa. Että jospa se vaikutti. Tavan luterilainen ei niin kamalan tuomitseva yleensä oo.


    Samaa mieltä.
     
  12. Vesimies -70 Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    05.07.2006
    Viestejä:
    29 357
    Saadut tykkäykset:
    1 984
    Oon samaa mieltä.


    Villasukalla oli tosi ihana kuva. Mä haluaisin joskus vetäytyä majakkasaarelle kauaksi kaikesta. Netin haluaisin mukaan ja suuren kasan erilaisia kirjoja.
    Joo ja tv:n ja radion. Mutta siis kauaksi kaikista elävistä ihmisistä. Ja työn oravanpyörästä.
     
  13. Amurina Vierailija

    Olin lestadiolaiskulttuurin kasvatti. Mutta pelottavimpia olivat helluntailaisten tarinat, joista oli peräisin tuo pilvellä kulkeva Jeesus ja syntisten jääminen maan päälle kun uskovat tempaistaan taivaaseen. Helluntailaisilla oli valkoiset teltat ja kiiltokuvia. Kun vein mukanani seuroihin naapurin pikkutytön, sain lahjaksi kirjan, josta tämä pilvijeesuspelkotila on peräisin.
    Meillähän ei ollut mitään järjestettyä harrastustoimintaa. Ainoat lapsille suunnatut toiminnat järjesti kirkko ja kesän merkittävin tapahtuma saattoi olla helluntaiseurakunnan teltta joka pystytettiin kylälle. Meille ei tullut sirkusta tai tivolia. Tuli helluntailaiset.
     
  14. Juna Uusi jäsen

    liittynyt:
    21.06.2006
    Viestejä:
    4 083
    Saadut tykkäykset:
    0
    Muista vielä puukko ja känny. Kylä sää pian sieltä pois tulisit? Tai, voisihan mä tulla sulle vieraakses, vaikka oonki vielä suunnilleen elävä ihminen :)
     
  15. Sudenkorento1 Vierailija

    Meidän talon pihalla oli helluntalaisten teltta. Saarnat olivat pelottavia mm. maailmanloppuennustuksia. Naapurin täti hurahti jehovaan. Kävin lapsena körttiseuroissa. Kuka elli haluaisi lapselleen noita traumoja? Eipä siis ihme, että halusin tietää totuuden täytettyäni 40. Sitten mieheni romahti Putousta lainaten ja uudet kuviot hieman hidastivat totuuden etsintää. Oikea usko on iloa ja rauhaa. Aloitin tämän päivän lukemalla runojani ja lauleskelin somewhere over the rainbow ja vesisade säesti lauluani. Muuten äitini on saanut lestadiolaisen ja erittäin ahtaan kasvatuksen orpona tädiltään. Huh huh näitä taustoja.
     
  16. satukaisla Uusi jäsen

    liittynyt:
    23.08.2012
    Viestejä:
    175
    Saadut tykkäykset:
    0
    Surullista, miten ahtaan uskonnollinen kasvatus on jättänyt ihmisiin elinikäisiä traumoja. Ikäiseni ystävä kasvoi katolilaisessa kylässä, ja hänen traumansa liittyy ripittäytymiseen. Oli pakko keksiä aina jotain tunnustettavaa, vaikka ei ollut tehnyt mitään väärää. Ankara nunna vielä oikein työnsi eteenpäin, jos vähän epäröi, kun oma vuoro oli tullut kohdalle jonossa. Ei voinut kieltäytyä sinne koppiin menosta. Mitäpä suuria syntejä kiltillä ja ujolla pikkutytöllä olisi ollutkaan. Aikuiseksi kasvettuaan hän sitten erosi katolisesta kirkosta.
    Toinen ystävä kasvoi niinikään katolilaisessa kylässä. Hän kuului luterilaiseen vähemmistöön, ja hänen lapsuudessaan, 50-luvulla, oli koulussa eri pihat kummallekin uskontokunnalle. Pieni tyttönen tunsi olonsa aika orvoksi siellä luterilaisten pihalla, kun heitä ei siellä ollut montaakaan lasta.
     
  17. Manteli Vierailija

    Saksalainen ent. katolinen työkaverini kertoi huomanneensa lapsuuden ripittäytymisissä papin puheiden kiertyvän aina vähitellen seksuaalisuuteen, että oliko pikkupoika onanoinut jne. Mahdollisesti papin kädet olivat omissa alushousuissa. Hän erosi kirkosta lopullisesti, kun pappi tuli kieltämään, ettei heidän puolitoistavuotias tyttärensä saanut olla nakuna kodin ruohikolla. Miksi ihmeessä uskonnot ovat näin ihmiskielteisiä? Senhän pitäisi olla lohduttava. Myönteisyys onkin se joka minua miellyttää budhalaisuudessa.
     
  18. Villasukka:) Uusi jäsen

    liittynyt:
    22.06.2006
    Viestejä:
    5 284
    Saadut tykkäykset:
    0
    Vesimies -70, sähän oot jo majakkasaarellasi :)
     
  19. Kissantassu* Uusi jäsen

    liittynyt:
    26.04.2010
    Viestejä:
    2 957
    Saadut tykkäykset:
    0
    Toivottavasti ei haittaa vaikka kirjoitan huolimatta ettei minulla ole traumaa noista uskonasioista? Ymmärrän mielestäni hyvin miten ahdiostavaa ja traumatisoivaa ahdasmielisyydessä eläminen on. Olin itse onnellinen lapsuudessani siitä ettei minulta vaadittu ylipäätään paljon mitään mitä mihinkään riitteihin tulee missään asiassa, sillä minua se olisi varmasti ahdistanut suuresti.
    Aihe vain on aihe sellainen että minullakin on muistoni noista...tosi paljon eri näkökulmista, hassunhauskoista muunlaisiin, jopa harmittaviin. Ahdasmielisyyteenkin olen tutustunut. Ihmisten kanssa kun ollaan tekemisissä niin mitenpä siltä niissäkään piireissä välttyisi.
    Mutta oma näkökulmani jonka toisin tähän keskusteluun mukaan on hiukan tuosta poikkeava (jos ei juuri joku kirjoita tästä kuin mistä minä nyt):

    Olen istunut helluntalaisten kokouksissa, mutta vasta 8 vuotiaana. Ehkä siksikään minulla ei ole heistä traumaa. Mutta siellä olin äimän käkenä siitä, mitä (ja miten) oikein saarnaavat. Olin onneksi juuri kuullut raamatun ilman yhdenkään uskovaisen kommentteja niin tiesin että saarnaaja laittaa roimasti omiaan joukkoon. Mutta kuten aiemmin sanoin niin hurjaa oli ja mietin että sen on ilmeisesti ruokittava tietynlaisten ihmisten sisintä. En tarkoittanut että välttämättä rakentavasti vaan että jotain itselle tramatisoinutta tunnetilaa ruokitaan tällä tavalla aina uudestaan ja uudestaan. Esim vaikka liikutusta, sääliä, paremmuuden tunnetta näillä keinoin koska on tunnettu itsensä huonoiksi aiemmin yms. Saarnaaja taasen yrittää saada ihmisiä omaan "puljuunsa" ja se käy tällä tavalla saamalla ihmisiä "synnin tuntoon", liikutuksen ja lopulta pelastuksen tilaan. Tyyli tuntui minusta epäeettiseltä. Oletin sen kuitenkin pelastavan joitakin ihan tämän elämän kurimukselta jos olivat sellaiseen joutuneet ja niin ollen olevan parempi kuin ei mitään, jos ei muuta ole tarjolla. Tiesin toki että se ei pure kaikkiin. Oletin että mukana on myös muunlaisia ihmisiä kuin joita teoretisoin siellä olevan. Esim. niitä aidolla kokemuksella Jumalasta/jne olevia.

    Tiesin myös että on ihmisiä - kristinuskoisia siis, jotka eivät kuulu näihin tai muihinkaan "puljuihin" ja joilla on silti aito suhde sisäisyyteensä ja Jumalaan/jne. Helluntalaisten olemiseen en päässyt tutustumaan sillä tasolla tai niin laajasti että tietäisin varmuudella oliko heissä muita kuin traumatisoituneita tai tunteilla ja ryhmämentaliteetilla kulkevia, joten en tiedä. Luulisin, että sinne sekaan mahtui hyvinkin niitäkin, joiden opas oli johdattanut heidät sinne koska se oli heidän tiensä ja he kuulivat sisäisyyttään liittymällä sinne...

    Tutustuin myös mormoneihin ja vaikka se on aivan eri tyylinen ilmapiiriltään niin minusta vaikutti että sielläkin on lauman mukana kulkevia fiilistelijöitä mutta niin, että fiilistely on enempi jäsentynyttä ja älyllistä, jos niin voi sanoa, eli hyviä elämäntapoja, perhe-ja yhteisökeskeistä elämää ja siitä yhteisyydestä nauttimista jne. Ja joukossa ihan ilmeisesti, niin koin, niitä, jotka Jumalan/oppaansa tiedostaen kokevat aitoa yhteyttä myös Jumalaan/jne.

    Jotkut jäänevät kaikissa yhteisöissä ulkopuolisiksi ja jättäytynevät pois. Voisi kúvitella kaikista näistä yhteisöistä, että ystävätkin jäävät kun tipauttavat itsensä ulkopuolelle. Niin yleensä käy kun ei ole aktiivisesti mukana jossain yhteisössä. Olipa yhteisö mikä tahansa. Tosin perhe tuskin hylkää siitä syystä näissä minun mainistemissani uskonyhteisöissä. Ei ainakaan minun tietämäni mukaan.

    Ystäväni eli perheessä jossa vanhemmat erosivat adventismista, siitä missä ollaan kasvissyöjiä ja eletään kaikin puolin terveellsisesti. He kunnioittivat sitä uskontoa mutta eivät kokeneet sitä jossain vaiheessa itselleen sopivana eivätkä halunneet siksi itse olla yhteydessä heihin vaan hankkivat uuden uskonnottaman ystäväpiirin muun muassa asuntovaunumatkaajista ja vaellusretkeilystä kiinnostuneista. Heille ei jäänyt traumaa vaan "järki voitti", kuten totesivat :)

    Jehovantodistajiin tutustuin ensin vain siten että 12 vuotiaasta eteenpäin viiden vuoden ajan naapurinani oli Jehovan todistajat. Heidän lapsensa sai leikkiä muiden kanssa n. 12 vuotiaaksi mutta sitten tapahtui jyrkkä muutos sillä siitä eteenpäin hän ei enää halunnut olla epäuskoisten kanssa, vai mikä se termi olikaan.

    Myöhemmin olen tavannut kerran aivan järkkyn Jehovan todistaja parin, epäeettisen siis, kerran parivaljakon joista toinen suuttui minulle syvästi vaikka ei ollut totisesti tarkoitus suututtaa ja sitten aivan ihania ja inhimillisiä ihmisiä jotka ovat pyyteettömästi tarjonneet mahdollisuutta osallistua iankaikkiseen elämään.

    Olen tutustunut vaikka mihin porukkaan, myös new ages piirissä. Vaikka uskon että netin mahdollistamat some-keskustelut avartavat ja laajentavvat näkökulmia, pidän ihan hyvin mahdollisena että 50 vuoden kuluttua on aikuisia jotka kertovat täällä järkystä lapsuudestaan new ages vanhempien ja ympäröivän new ages yhteisön piirissä, tai vastaavasti myös ihanasta sellaisesta kuten olen saanut kuulla myös helluntalais-mormoni-ja lestadiolais- kuten perus ev.lut. ym. lapsuutta viettäneiden aikuistenkin kertovan ihanasta lapsuudestaan seuroissa tai uskovaisissa piireissään.

    Ja samoin tullaan olletikin kertomaan new ages piirien pinnallisuudesta ja ulkokultaisuudesta niiden taholta jotka ovat sitä sisältä päin lapsina katsoneet. Ihan kuten nytkin tiedetään nykyisistä ihmisistä tarkasti ketkä ovat "tapauskovaisia". Kaikki tämä yksilötasolla joko oikein tai ei oikein muista havaiten.

    Sukupolvet kun mielestäni ihan luonnollisista syistä tekevät ei vain Freudilaista "isänmurhaa" vaan myös kollektiivista "vanhemman sukupolven murhaa" ja heilauttavat itsensä sen jälkeen aivan päinvastaiseen suuntaan kuin mitä ajattelivat ja kokivat vanhemman polven olleen, jolloin koemme taas ne samat mitä aiemmat sukupolvet ennen näitä "syrjäytettyjä". Näin me saamme ne kokemuksemme aina uudestaan ja uudestaan, vähitellen äärireaktioita myöten, sillä eihän täällä kovin montaa variaatiota voi tapahtua tulevaisuudessakaan maailmassa jossa me ihmiset olemme kuitenkin havainnoiltamme ja ymmärrykseltämme rajallisia - ja se rajallisuus on nähdäkseni lähin ympäristömme joka luo meidän toimintakenttämme. Siksi, näin näkisin, vaikka muu ympäristö muuttuisikin tulevaisuudessa meidän sukupolvellemme tuntemattomaksi, saattaa siellä nähdä samat ihmisten toimintakaaviot sukupolvien välisenä heiluriliikkeenä.

    Tämä minun aivoitustani jonka arvelen tapahtuvan näin koska historialla on tapana toistaa itseään. Niin sen raskaat kokemukset kuin sen kevemmät ja innostusta ja vapautta enteilevät puolet. Mutta jos ajattelee että se paratiisi tai "20:nnen dimension" elämä tulee tänne maanpäälle fyysisessä muodossa keskuuteemme niin sitten tietenkin tapahtuu muutosta hippuhiljaa myös täällä. Mutta en usko että se kumoaa vielä vuosisatoihin ihmisen toimintamallia tässä muodossa missä nyt olemme.
    Tämä siis ajatuksena siitä, että vaikka new ages vapauttaa niin se vapauttaa samalla tavalla kuin vaikka tiede vapautti ihmisiä ajattelemaan asioita ilman uskonnon kahletta, mutta toisaalta ajanmyötä näistä tieteeseen vetoavista esim. vaikkapa skepsisi ry:n skeptikoista tai vastaavista "saattaa tuulla niitä uuden ajan airuieita, uuden ajan uskovaisia, jotka sitova noudattamaan omaa uskoaan ja sitovat muunlaisten suut ja mielet. Vaikkapa ääriliikkeenä new agesille.

    Älköön skeptikot ottako itseensä tästä lopusta. Otin skeptikot esimerkkinä ja vain esimerkkinä, en ennustuksenani että niin tapahtuisi, vain koska on vaikea nyhjästä tyhjästä tulevaisuuden näkymää :)

    Olisin voinut ottaa esimerkiksi myös Ranskan vallankumouksen vapaus veljeys tasa-arvo teemoinen poliittisine seurauksineen mutta tuli nyt otettua tiede ja sen seuraukset yhdeltä näkökulmalta katsottuna.
     
  20. Kissantassu* Uusi jäsen

    liittynyt:
    26.04.2010
    Viestejä:
    2 957
    Saadut tykkäykset:
    0
    Uuups, tulipa pitkä. Ehkä kukaan ei lue tuota, joten saatan ottaa sen pois myöhemmin. Jätän kuitenkin kokeeksi :)

    Siellä onkin satukaislalla ja Amurilla surullisia mutta hyviä esimerkkejä ahdistavista kokemuksista. Viitaten tuohon ripittäytymisasiaan jossa tyttö joutui keksimään jotain sanottavaa, niin samaa olisin kokenut tapahtuvan uskonnottomassakin ympäristössä jos minua olisi esim riitin omaisesti vaadittu pyytämään anteeksi joltakulta. Muistan tällaisen hetken siinä leikkikoulussa josta lapsuudessani niin pidin ja jo se oli mielessäni käsiteltävä asia. Tietysti joku toinen olisi kokenut saman tilanteen toisin, kasvattavana ja hyvänä, ajattelemaan laittavana, sillä olin oikeasti päästänyt tahalleen äidilleni vietäväksi annetun lapun tuulen vietäväksi (olin 4v) ja piti pyytää tädiltä anteeksi valehtelua ja sitä että en anatnut äidille. Asiassa oli kuitenkin mutkansa jota en osannut tai uskaltanut edes yrittää tälle tädille sanoa joten siksi anteeksi pyyntö tuntui hyvin väärältä.
    Tuosta tuli kuitenkin mieleeni keskustelut sisarusteni kanssa ja aikoinaan tapahtunut oivallus siitä miten paljon oma persoona vaikuttaa siihen mitä koemme pakkona ja mitä mahdollisuutena ja oivalluksia antavana. Toinen veljeni, joka oli luonteeltaan sangviinikko, kepeä ja huumorintajuinen jo pienestä ei olisi kokenut tuota minään vaan olisi keksisnyt siitä vain hyviä puolia, kun taas toinen veljeni olisi kokenut sen vielä ankarammin vääryytenä kuin minä ja oireillutkin sitä kauemmin. Jännää tämä ihmiselämä kaikessa monimuotoisuudessaan :)

    Olemme joskus sangviinikkoveljeni kanssa miettineet että pitöisi kirjoittaa joskus kirja/tarina jossa perheemme sisarukset kirjottaisivat rinnakkain omat kokemuksensa samoista asioista ja tuntemuksensa niistä. Miten erilaisissa maailmoissa sitä onkaan tullut elettyä vaikka lapsuuden ympäristö on sama :)

    Äitini sanoi aikoinaan mielestäni viisaasti kun lähestyin täysi-ikäisyyttä, että kohta olen iässä jossa joudun elämään omien lapsuuden kokemusteni hyvien puolien kanssa sekä lapsuuden tuottamien traumojen kautta, mutta että se taitaa olla elämäntehtävämme tässä elämässä selvitellä niitä, sillä kaikilla tuntuu olevan jotain selvitettävää oman lapsuutensa kanssa, olipa lapsuus ollut millainen tahansa. Ja näinhän se on :)
     
    Last edited: 29.06.2014
  21. Inke Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    22.06.2006
    Viestejä:
    9 744
    Saadut tykkäykset:
    543
    Luin pitkän viestisi, hyviä pohdintojahan siinä on. Minäkin olen mietiskellyt paljon uskoon liittyviä mielikuvia, muilta kuulemiani ja ihan itse luotujakin. Olen kai onnekas, kun en muista lapsuudessani tulleeni uskolla peloitelluksi, vaikka nämä samat kuviot ovat kotiseudullani ilmentyneet, telttakokouksineen kaikkineen. Siksipä kai en ole taipuvainen arvottamaan toista toistaan paremmaksi, vaan etsivä löytää periaatteella olen suunnistanut omien käsitteideni kanssa.

    Joku taisi jossain mainita pestadiolaisuuden asettuneen lapin alueelle, vaan onhan täälläkin lestalaisuus saanut jalansijaa. Oma ns rippi-isäni edusti vanhoillislestaadiolaista suuntaa, hyvät muistot hänestä jäivät ja halusinkin hänet kastamaan esikoistani.

    Oma tapani muodostaa käsitteitä on itseräätälöimäni omiin elämänkuvioihini passelisti istuva. Kauriina olen kurinalainen ja aika tiukkaan sabloonaan ahdettu. Tukahtuisin jos minulle tapahtuisi jotain, joka saisi minut luopumaan armon mahdollisuudesta.
     
  22. Kissantassu* Uusi jäsen

    liittynyt:
    26.04.2010
    Viestejä:
    2 957
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kiitos Inke, ainakin yksi jaksoi lukea läpi joten voin ottaa kirjautumiseni pois ja antaa tämän jäädä :)

    Meille on nähtävästi kehkeytynyt hyvin samanlainen tapa katsoa asioita, kun luen tuota ensimmäistä ja viimeistä kappaletta kirjoituksestasi, vaikka en kauris olekaan luonteeltani :)

    Piti ihan käydä tarkistamassa Wikipediasta lestadiolaisuuden levinneisyysalueet kun olen kohdannut lestadiolaisuutta ihan täällä pääkaupungissakin. Helsingin, pohjanmaan ja Lapin tiesinkin (tosin luulin se jo vaimentuneen Lapissa) mutta onpa osa lestadiolaisuudesta levinnyt ympäri maankin, tuo Uusherätys.

    "Perinteistä kannatusaluetta Suomessa ovat Lappi, Pohjanmaa, Koillismaa ja Etelä-Suomi. Ryhmistä vanhoillislestadiolaisuus on laajimmalle levinnyt. Sillä on Suomessa 198 rauhanyhdistystä eri puolilla maata. Esikoislestadiolaisuus on keskittynyt Suomessa lähinnä Etelä-Suomen kaupunkeihin ja sillä on 23 rukoushuonetta"
    Lestadiolaisuus ? Wikipedia
     
  23. Niinkö Vierailija

    Minä olen käsittänyt, että tuo mainitsemasi olisi juurikin protestanttien ja katolisten välinen ero.
     
  24. Juu, kyllä niinkin, mutta ei minun mainitsemanani :) Minä mainitsin tuon saman tapahtuman siinä yhteydessä minkä lainasit. Mutta toit hyvin esille kuinka kaikki toistuu historiassa.

    Tosi hyvä että toit esille tuon kuinka protestanttisuus oli aikanaan juuri yksi niistä joka toi Jumalsuhteen yksilötasolle. Se on esimerkki myös siitä kuinka ihmisten toimissa kaikki jähmettyy instituutioiksi eikä suinkaan aina siksi että jotkut haluavat ottaa vallan - ennen määräpistettä jossa vähintäänkin vastareaktiona niinkin tapahtuu- vaan siksi että meitä on moneksi ja moneen tarpeeseen ja siinä yhteispelissä asiat menenvät niinkuin ne ihmiskunnassa historian saatossa menevät.
     
  25. pohtija Vierailija

    Ihan vaan sivuhuomiona: ei: new ages, vaan: new age

    Uskonto on vallan väline. Parhaimmillaan se tuo ihmisistä hyvän esiin, pahimmillaan tuhon. Liian usein tuota viimeistä.

    Liian harvoin ihminen jaksaa tai osaa kehittää itseään jalommaksi. Vaikeaahan se onkin. Sanovat jotkut, että vaikein matka ihmiselle on matka itseensä.
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti