S
Surullinen
Vieras
Tuskin kukaan voi muuttaa toista ihmistä, ellei tämä itse muutosta halua.
Musta vaan tuntuu, etten enää jaksa tätä suhdetta, vaikka rakkautta kyllä riittäisi. Tosin sanotaanhan, ettei rakkauskaan aina riitä.
Mies on kolmen vuoden ajan kusettanut mua mennen tullen ja palatessa.
Okei, on ollut hienoja kausia, mutta pinnan alla kytee jatkuvasti epävarmuus miehen rehellisyydestä. Milloin pelkäsin (ihan aiheesta) pettämistä, milloin salailua tärkeistä asioista, milloin rahavaikeuksia, milloin epäaitoja tunteita hänen puoleltaan.
On aina ollut ihmissuhteissaan kiero kuin korkkiruuvi, mutta kanssani on kyllä muuttunut osittain (esimerkiksi en enää pelkää että hän pettäisi, siihen luotan sataprosenttisesti, että vieraisiin ei hairahdu), mutta ei osaa keskustella asioista aikuisten ihmisten tapaan, EI KOSKAAN, EIKÄ MISTÄÄN TÄRKEISTÄ ASIOISTA, yleensä hän aiheuttaa sekasortoa ja ilmeisesti häpeän tunteen vuoksi puolustautuu hyökkäämällä, eli mieluummin meuhkaa minulle, sättii minua, haistattelee, syyttelee, haukkuu jne., entä kuin selvittäisi asiat fiksusti ja perinpohjin asiallisesti, ilman turhaa mölyä, ovien paiskomista ja aiheen vaihtamista.
Tuntuu, etten enää kestä, mutta silti suuri osa minussa haluaa jäädä ja rakastaa.
Musta vaan tuntuu, etten enää jaksa tätä suhdetta, vaikka rakkautta kyllä riittäisi. Tosin sanotaanhan, ettei rakkauskaan aina riitä.
Mies on kolmen vuoden ajan kusettanut mua mennen tullen ja palatessa.
Okei, on ollut hienoja kausia, mutta pinnan alla kytee jatkuvasti epävarmuus miehen rehellisyydestä. Milloin pelkäsin (ihan aiheesta) pettämistä, milloin salailua tärkeistä asioista, milloin rahavaikeuksia, milloin epäaitoja tunteita hänen puoleltaan.
On aina ollut ihmissuhteissaan kiero kuin korkkiruuvi, mutta kanssani on kyllä muuttunut osittain (esimerkiksi en enää pelkää että hän pettäisi, siihen luotan sataprosenttisesti, että vieraisiin ei hairahdu), mutta ei osaa keskustella asioista aikuisten ihmisten tapaan, EI KOSKAAN, EIKÄ MISTÄÄN TÄRKEISTÄ ASIOISTA, yleensä hän aiheuttaa sekasortoa ja ilmeisesti häpeän tunteen vuoksi puolustautuu hyökkäämällä, eli mieluummin meuhkaa minulle, sättii minua, haistattelee, syyttelee, haukkuu jne., entä kuin selvittäisi asiat fiksusti ja perinpohjin asiallisesti, ilman turhaa mölyä, ovien paiskomista ja aiheen vaihtamista.
Tuntuu, etten enää kestä, mutta silti suuri osa minussa haluaa jäädä ja rakastaa.