Voisiko joku valaista tyhmää ihmistä lasten hoitopaikoista.

[mamma6v]

Luulen olevani avarakatseinen lasten parasta ajatteleva aikuinen, mutta en voi mitään että aina kun kuulen lapsen olevan hoidossa vaikka äiti kotona niin karvani nousevat pystyyn. Näen päivittäin kirjoituksia että tämä nuorempikin menee hoitoon kun vauva syntyy...ei mahdu minun paksuun päähän...

Tämä on jo vaikuttanut hieman ystäväpiirissänikin. Mikä minä olen arvostelemaan toisten valintoja ja elämäntilanteita, mutta tunnen sisälläni kuinka ristiriitainen asia mielestäni on. Äiti kotona - lapsi hoidossa!

 

[ImpiEllenAnna]

Mä en kanssa ymmärrä sitä. Paitsi lääkärin määräämänä. Musta kerhoja sun muita on ihan tarpeeksi, jotta saa virikettä ja seuraa ikäisistään. Turhaan vievät vähiä päiväkotipaikkoja. |O Mutta jokainen tavallaan.

 

[Yömyssy]

No meillä kyllä esikoinen menee hoitoon puolipäiväisesti sitten kun uusi vauva on n. 7kk:n ikäinen. Tällöin mieheni palaa töihin vanhempainvapaalta ja mä jään vauvan kanssa kaksin kotiin. Ei kai se huono äiti ole, joka omat voimavaransa tunnistaa ja elää sitten niiden mukaan. Mieluummin lapsi hoitoon kuin se, että uupunut äiti väsyy lopullisesti ja jaksaa vain lapsilleen karjua. Itse olen elänyt sellaista lapsuutta, jossa äiti on ollut kotona lapsia "hoitamassa", mutta todellisuudessa on ollut niin väsynyt ja masentunut, että meidän olisi ollut parempi olla melkein missä tahansa muualla kuin kotona...

 

[Yömyssy]

Lisään vielä, että nyt ei ole sellaista ongelmaa, että olisin uupunut. Mutta tiedostan riskit.

 

[vieras]

Mä en oo kans ymmärtäny.Mut nyt kun oon ollu pianvuoden kotona kahden kanssa ni oon sitä mieltä että hoitopaikka esikoiselle,vaikka 2-3 kertaa vkossa,ois ollu tarpeen.Ja kotiin jäädessään hän todella ikävöi hoitajaansa.Vieläkin kyselee koska äiti menee vauvan kanssa töihin et pääsee hoitopaikkaan.
Suunnitelmissa kyllä alottaa kerhoilu tammikuussa.Nii ja neiti nyt vasta 3 ja puol v.

 

[Lentokala]

En ymmärrä mäkään.
Mutta emmä siitä mitään meteliä pidä eikä se vaikuta mun sosiaaliseen elämään.
Mulla ei mee jakeluun se, ettei "normaalia" tilannetta elävä ihminen kestä kotona parin kolmen mukulan kanssa.
Ja se, että tunnistaa omat voimavaransa tarkoittaa mun mielestä myös sitä, että lisääntyy niiden voimavarojen mukaisesti.

Yllätyksiä voi toki elämässä tulla- sitten mennään sen mukaan.

 

[mamma6v]

on kyllä meidänkin perheessä se kriteeri millaisilla ikäeroilla lapsia haluittaisiin ja kuinka monta haaveissa. Jos terveys pysyy lapset hoidetaan kotona jos niitä saadaan/halutaan jos äiteellä mahdollista olla kotona.