Vuoden rajaa lähestyvät 2

No HMHHH Tuiskuli. Tiedän niin tuon tunteen. Pahoittelut ja halitukset negan uhrille. Se on kyllä aina niin tylsä....

Mitä keksitään tähän synkkyys-mielialaan? Onko teillä joululahjatoiveita? Mulla oikeasti ei ole mitään toiveita. Keittiöremppa alkaa olla valmis, ja se on kyllä niin hieno, että siinä on lahjaa ihan tarpeeksi (vaikka omakin kukkaro köyhtyi, on se silti niin kuin lahja mieheltä!)

 

No niin maanantai ja kaikki päin peetä...Tein testin aamulla, tietenkin nega. Puolilta päivin alko kauhee mahakipu ja sen mukana myös menkat.
Kyllä harmittaa, ei vieläkään.
Eemi, paljon voimia sulle!! mäkin kattelen sopranos neljättä tuotanto kautta, viides pitää varmaan kohta mennä ostamaan. Kun töitä on niin vähän eikä mikään järkevä huvita kuten urheilu....
Sinille onnittelut ylennyksestä!
Meilläkin ois keittiöremppa edessä joten ei suurempi lahjatoiveita ole..

Huokaus, nyt ois joku piristävä juttu tarpeen... on niin harmaata pimeetä ja ankeeta. Masennusta täälläkin.

 

Äh Tinsula ja Tuiskuli. P...aa on tämä päivä täällä näköjään.

Juu-u, kolme jaksoa Gilmoren tyttöjä ja taas on edes vähän positiivisempi olo. Huomenna täytyy käväistä työkkärissä, ja torstaiksi sovin treffit siskon kanssa. Pitää jotain ohjelmaa kehitellä, ettei pitkästy kuoliaaksi - ja vatvo näitä omia juttuja koko ajan.

Joululahjatoiveista: no, sain jo sen suurimman eli talvirenkaat pyörään. Ne on hienot. Lisäksi oon nyt itselleni ostanut noita dvd-bokseja, joita mä PERIAATTEESSA toivoin lahjaksi... Mutta en vissiin enää. Mieheltä toivoin Saision uutta kirjaa, katsotaan jos vaikka saan sen.

Pitäis kllä vielä keksiä ukolle jokin lahja. Aattelin vähän, että jos ostaisin meille vaikka jotkut teatteriliput...? Kun meillä on niin vähän yhteistä tekemistä tän kaiken keskellä? Miltä kuulostaa, keksisittekö parempaa yhdessäololahjaa?

 

No voi, eikö kenelläkään ole hyvä päivä?
Itse meinaan pakko liittyä tuohon mukaan, kauheat alavatsakivut ja paperiin jää pyyhittäessä verta. Tyhjä olo, katsotaan nyt tuleeko tästä taas yhtään mitään. Saattaa tosin olla ihan vaaratontakin, sitä yritän nyt tässä tolkuttaa itselleni.

Me ei osteta miehen kanssa mitään lahjoja toisillemme, koska ostimme just uuden kiukaan. Vanha otti ja laukesi, niin hommattiin sitten sellainen jumalattoman hieno "kivitorni". Ja on makee!

t. vessassa vähintään puolen tunnin välein tarkastusreissulla ramppaava Sini..... :-(

 

Voi ei Sini. Nyt kaikki peukut pystyyn että tuo on vaan jotain harmitonta!

Pahoittelut negoista ja menkoista Tuiskulille ja Tinsulalle :/ Ei ole näköjään mikään hyvä maanantai tämä... Itsellänikin päätä särkee ja olen kahden vaiheilla ottaisinko lääkkeen. Ehkäpä se on se Panadol vaan heitettävä naamaan, muuten menee loppupäivä pilalle...

 

Voi Sinin pikku pikkuinen, yritä nyt sinnitellä siellä!!! Täältä lähetetään tahdonvoimaa, että mahakivut loppuis heti. Voi hiivatti... Ole vaaratonta, ole vaaratonta!!!!

 

Voi ei mikä maanantai!!! Sinin pikkuiselle jarrusukkia!!! Ja tinsulalle pahoittelut tädistä. Eemi, toi sun teatterilippu idea kuulostaa loistavalta!!! Me ei osteta joululahjoja (paitsi suklaarasiat), koska on tehty isoja osoksia kotiin, jotka tulee maksettavaksi nyt joulukuussa.

Omaan napaan ei uutta. Täti ei ole vielä tullut. Tulis nyt, niin saatais taas pyörät pyörimään. Onneksi tein sen nega-testin eilen, muuten elättelisin täällä turhia toiveita.

 

Voi Sini... No, jos vuoto pysyy niukkana niin eiköhän se vaaratonta ole. Monillahan sitä alkuraskauden vuotoa on... Mutta varmaan sulla on ihan hirveä olo, ja tiedän tuon tunteen liian hyvin. Tuu kertomaan miten menee, kun jaksat. Täällä on kaikki peukut tanassa, että pikkuisella kaikki hyvin.

Mutta täällä ei mitään uutta. Työkkärireissu tänään edessä, ja joulutorttuja aattelin leipoa kun miehen kavereita tulee illalla kylään. Eipä sen ihmeempiä... Oviskivutkin jotenkin taas hävisivät, mahtaako sitä tulla enää ollenkaan tänne?

 

Toistaiseksi täällä menee ihan hyvin taas, tosin alavatsakivut ovat aikamoiset. Ei sitä tuhrua nyt sitten kuitenkaan tullut paljoakaan, mutta pelästytti vaan julmetusti. Illalla alavatsakipujakaan ei kauheasti ollut, nyt aamulla taas aikapaljon. Pakko oli laittaa side varmuudenvuoksi. Tänään on tuo Eemin rajapyykki 5+0, saas nähdä nyt kuinka tässä käy, mutta eihän sitä muuta voi kun mennä hetki kerrallaan eteenpäin.

Nyt en millään ehdi kommentoida viestejänne, mutta palaan varmaankin iltapäivällä asiaan. Ääh, koko päivän palavereja, pakko mennä!

 

Hyvä, että Sinillä tilanne aikalailla ok, voisikohan se olla joki tulehdus joka aiheuttaa kivun ja vuotelua?

Tuiskuli, tuo on negatestin ainoa postitiiviseksi luokiteltava asia, ettei turhaan ole ihan täpinöissään, kun niin toivoo ja uskoo...

Sanoin eilen ukolle, että olen ihan kauhusta kankea sen leikkuun kanssa. Oli kuulemma huomannut. Kysyin että no mikset lohduta, vai oletko säkin yhtä kankeana. Ei kuulemma ihan kankea mutta kauhuissaan hänkin. Ja sen jälkeen oli kyllä aika omissa mietteissään pitkän aikaa. En ollu kyllä yhtään huomannu, että se mitenkään hänellä tuntuis missään.

 

Sini, toivotaan todella, ettei vuoto alakaan ja vatsakivut on jotain menkkojen "jäänteitä"... Luulevat tulevansa mutta eivät kuitenkaan tule. No joo... Mutta siis toivotaan, että kaikki menee hyvin.

Jolly, totta kai se ukollakin ottaa koville. Vaikkei sitä sitten mistään muusta huomaakaan kuin hiljaisuudesta. Mutta pakolla puhuminen auttaa, ainakin meillä - saa ihan oikeasti PAKOTTAA, että sieltä tulis jotain syvällisempääkin.

No hei, meillä ainakin on tyytyväinen mies taas muutaman päivän. Sai eilen peräti KAHDESTI, mitä meillä ei ihan joka kerta tapahdukaan. Ja mäkin oon aika tyytyväinen, kuulin just että tammikuun alusta mulla on töitä reilu kuukausi, sitten voi olla pätkää ja huhtikuussa pääsisin varmaan vuorotteluvapaan sijaiseksi. Että toivotaan, että sekin nyt järjestyisi.

 

Sini, toivottavasti alkaa jo helpottaa ne kivut ja vuotoa ei tule. Ei ole kiva tilanne tuo...

Jolly, sellasia ne miehet tuppaa olemaan... Mäkin välillä purnaan miehelle kun ei siitä saa mitään irti. Yleensä se keksii aina jotain että "ethän säkään..." ja sama meno jatkuu. *silmienpyörittelyä*

Eemillähän menee jo paljon paremmin. Töitä (toivottavasti) tiedossa ja vauvantekoakin on harjoitettu noin reippaasti Kyllä se mieliala siitä piristyy. Varsinkin kun kohta mennään taas kevättä kohti ja valosampaan suuntaan.

Kesää odotellessa Tai edes lunta tähän "talven" keskelle.

 

WOOOOOUUUU, KAKS KERTAA =D Täytyy kyllä myöntää, että harvinaista herkkua on meidänkin talossa tuollaiset hurjastelut, mutta kyllä joskus ihan hauskaa ja mukavaa! Ja vitsit, sä saat Eemi nautiskella kaikessa rauhassa joulusta ja sen jälkeen aloittaa sitten työrintamalla uusin kujein. Onko uusi vai vanha tuttu työpaikka?

Nyt syömään!

 

Heissan kaikille!

Kylläpä on vko täällä alkanut vähän kurjasti. Tinsulille ja tuiskulille pahoittelut negoista.

Siniä on kyllä aikalailla säikytelty, mut uskotaan sen olevan vain harmitonta vuotoa. Eikös muuten esim. yhdynnän jälkeen saata tulla vuotoa (limakalvoista), mikä on kuitenkin ihan vaaratonta...

Varmaan Jolly jännittää ja pelottaa tuo tuleva leikkaus. Itse en ole koskaan ollut leikkauksessa,joten en tiedä miltä se tuntuu tms. Mutta kannattaa yrittää pitää ne möröt kurissa, jottei mielikuvitus ala kauheasti laukkaamaan (helpommin sanottu kuin tehty, tiedän).

Eemilläkin ollut vuoristorataa, sellainen kuuluu asiaan, surutyö se on menetyksen takia tehtävä. Mut hienoa, että töitä löytyy ja kuulostat virkeämmältä kaikilta osin .

Tänne päin ei kuulu ihmeellistä. Kesto ahditus näistä työjutuista päällä. Odotan vain huhtikuun loppua, jotta tämäkin työ loppuu... vaikka siihenhän se rahan saantikin loppuu, mut tätä stressiä en kaipaa.
Mies on kipeänä, joten meillä ei makuukammarissa äksöniä ole, ei ainakaan kahdesti =).

 

Jess, palaveri loppuikin suunniteltua aikaisemmin ja eikun heti teitä moikkaamaan!

Mä luulisin, että noi alavatsakivut johtuvat ihan vaan tästä raskaudesta, saattaahan se joku tulehduskin tietty olla, mutta toivottavasti ei. Ekassakin raskaudessa mulla kyllä oli noita alavatsakipuja, mutta aika kuultaa muistot ja en oikein muista oliko ne ihan näin voimakkaita. Mutta nyt aamun jälkeen ei taas ole tuntunut pienintäkään nippausta. Ekassa raskaudessahan mä vuosin oikeastaan aikapaljonkin viikolla 11, soitin silloin neuvolaankin ihan paniikissa, että apua! Käski vaan ottaa rennosti ja sanoi sen mitä luultavammin olevan ihan harmitonta, menkat vaan yrittää puskea läpi, mutta ei onnistu.. ja näin se sitten olikin. Mutta kyllä se pelästytti silloin ja jos nyt käy samoin, niin varmaan olen totaalisessa paniikissa.. Edellisessä raskaudessa ei muuten ollut kertaakaan mitään alavatsakipuja missään vaiheessa. Se oli muutenkin ihan erilainen raskaus ekaan verrattuna. Mullahan alkoi päätä särkemään oikeastaan heti hedelmöittymisen jälkeen ja sitä särki monta viikkoa. Pahoinvointikin alkoi edes ennen kuin tein raskaustestiäkään. Nyt ei ole päätä särkenyt yhtään ja ei ole vielä pahoinvointiakaan ollut. Samalla tavalla meni ekakin raskaus, joten siis toivoa on!

Jolly, takuulla leikkaus pelottaa, sehän on ihan luonnollista. Tajusin muuten, että just viime vuonna ennen mieheni selkäleikkausta olin hänelle oikeastaan aika vihainen kun häntä jännitti se leikkaus niin paljon. Tiuskinkin, että älä nyt iso mies ole noin paniikissa, sehän on ihan rutiinileikkaus vaan... mutta toi oli varmasti mun reaktio siihen, että jännittihän se muakin ihan pirusti, en vaan halunut sitä toiselle tuoda esiin, kun hän oli jo itse ihan paniikissa.

Ja Eemihän on pistänyt ihan tuulemaan, UPEAA!!!! Meillä kyllä on ollut makuuhuoneessa plussauksen jälkeen hiljaista, ei siis ole tapahtunut yhtään mitään. Mies kyllä on jo vähän pariin kertaan vonkunut, mutta mä olen oikeasti superkuiva, kuin sahara. Oikeasti niin kuivana kaikki paikat, että pyyhittäessä vessapaperikin jää pieniksi muruiksi kiinni... ja just tonhan te kaikki halusittekin tietää, eikös?? No mutta siis pointti oli vaan se, että ei ole tehnyt sitten niin yhtään mieli. Ja eilisen tuhrun jälkeen vielä vähemmän!

Mutta toivottavasti kaikilla nyt loppuviikko sujuu eilistä paremmin!

 

Kiitos, Sini, herkullisista yksityiskohdista, mä tosiaankin olin odottanut tätä vessapaperitietoa ;D No joo, mutta hyvä että on parempi olo. Ja jos kerran suunnilleen vastaavaa on ollut ekassakin raskaudessa, niin sehän tekee asiasta ns. tavallista. Kyllä se hyvin menee!

Mä ainakin uskoisin, että sen pääsäryn ja pahoinvoinnin on täytynyt olla joku kropan keino yrittää kertoa että kaikki ei ole ihan ok. Eli tämä alku vaikuttaa oikein hyvältä

Mun pitäis oikeesti tehdä töitäkin...välillä...

 

Oi mitä vessapaperi tietoutta, tiedettä suorastaan =) Mahtava juttu, että kipuilut on nyt veks, päivän paras!

Niin, töitä... vai joko olis kaffepaussen?

 

Hopsan!

Voe kun monella lähti viikko käyntiin huonosti. Paha täti siis löysi tinsulan ja nega tuiskulin, höh!

*lähettää rutkasti tarraliimaa Sinille että vaavi pysyisi kyydissä!*

Eemille voimia, suru kun voi tulla aaltoina. Ilkeätä ystävältä ottaa km puheeksi tolla tavalla.

Jolly, muakin pelottaisi leikkaus, varsinkaan kun en ikinä ole ollut missään operaatioissa. Onneksi nykyaikana lekurit osaavat asiansa!

Minun mielestä paras "parannuskeino" pelkoihin ja suruun on arjen pyörittäminen, se että on jotain tekemistä eikä mieti mieltä painavia asioita LIIKAA. Ainakin itse olen huomannut sen kohdallani. Mä muistan kuinka onneton mä olin varsinkin reilut 3 vuotta sitten (ja ennen kuin tapasin mieheni). Eksä petti, monen vuoden suhde (vieläpä ensirakkaus oli) loppui siihen ja asiat jäi selvittämättä. Sekä eksän sillonen nyksä, jonka takia suhde loppui (suhde oli kyllä jo muutenkin loppuunpalanut, mutta se varsinaisesti pisti suhteen poikki) teki elämästäni ehkäpä vielä kurjempaa kuin itse eksä. Silloin luulin, että mulla ei ole enää mitään syytä elää. Ehkä hätäpäissäänkin tehdyllä muutaman kuukauden reissulla ulkomaille pian tän eron jälkeen ei ollut suotuisia seurauksia itsetunnolleni, kun kohtasin vaikeuksia ensimmäisessä isäntäperheessäni. Mutta voin sanoa, että oli hyvin kasvattava reissu siitä huolimatta, että osittain kadun sitä. Olin jo täysin heittänyt toivoni miehiin, mutta tämä nykyinen mies palautti uskoni.

Hih, meilläkin harvinaista herkkua saada kahdesti päivässä. Mut sainpas minäkin eilen kerran, ja voin sanoa että on paikat vieläkin kipiänä... Viime viikolla oli oviksen aikaan peräti 3 peräkkäisenä päivänä (ihime!). Kovasti on toiveet sitten korkeallakin kun niin paljon tuli pupuiltua oikeaan aikaan. Jospa sen takia pudotaankin viikon päästä korkeammalta kuin edellisillä kerroilla? Tätiä siis odotellaan ensi viikon alusta saapuvaksi.

En ole oikein vieläkään tottunut tähän Lapin kaamokseen. 10 jälkeen vasta tuli valoista ja jo 14.00 jälkeen alkoi hämärtymään. Tänään olin työhaastattelussa, ja töitä olisi luvassa jossain vaiheessa, ainakin pieniä pätkiä.

 

Uskomatonta miten meillä Moon Fairyn kanssa menee kaikki samalla tavalla. Kierto pyörii samaan tahtiin, ja toi 3 kertaa viime oviksen aikaan... Meillä oli ihan sama juttu Oli pakko hyödyntää viikonloppu ja maanantaikin vielä kun kerta onnistuin tikuttamaan sen oviksen niin hyvin

Mä oon ihan hermona täällä, kun joskus tunti-pari sitten tuli yhtäkkiä omituinen selkäkipu, joka meni aika äkkiä ohi. Ja koko ajan menee ja tulee nipistyksiä mahassa ja kyljessä. Ehkä tää on alkavia menkkoja, vaikka onkin vasta kp 22, tai sitten... Mä en nyt millään haluais nostattaa toiveita, mutta kun... minkäs teet. Ei mulla oo koskaan menkkoihin liittynyt selkäkipua ja menkkakivut on kyllä jotain ihan muuta kuin nää pienehköt nipistykset. Ja kun noi nipistykset tulee välillä ihan tahdissa, outoa.

Nyt mä lopetan tän itseni kiduttamisen. Kyllä, lopetan. En ajattele koko asiaa enää tänään. Enhän? Voi tuska. Pudotaan sitten Moon Fairy yhdessä sieltä korkealta. Tai toivottavasti ei.

 

Hehee, tulin kohottelemaan Outikin toiveita tänne... Että jospa ne nipistelyt ja selkäkipu onkin se kiinnittyminen? Että jospa siellä joku on kyydissä, kun aktiivisuustasokin oli oikea oikeaan aikaan.

No joo. Jolly, meen siis näillä näkymin tekemään pätkää tuonne vanhaan (nykyiseen) työpaikkaan, missä nytkin sijaistan välillä. Siinä on vain se ongelma, että joutuu jatkuvasti vaihtamaan työpistettä ja hommat vaihtelee aika paljon = aika ajoin tuntee itsensä tosi tyhmäksi. Mutta ihan sama mulle, kunhan on jotain tekemistä että pää pysyy kasassa! Ja toivotaan, että tää vauvahommakin tästä etenis.

Hassua kun eilen pohdin näitä asioita, niin tajusin vain, että jos raskaus alkaisi niin tulisin onnelliseksi. Muuten mulle on aika yhdentekevää, mitä tapahtuu. En edes ole niin innoissani siitä, että ehkä keväällä ostetaan asunto... Koska jos lasta ei ole tulossa, niin mitä varten me muutettaisiin? No, tää on taas niin tätä melankoliaa.

Sini, loistavaa, että kaikki on hyvin, ainakin oletettavasti! Vahvasti luotan siihen, että tämä raskaus on kuten ensimmäinenkin, eli että kaikki sujuu oikein loppuun asti.

Moon Fairy, mäkin oon joskus täällä loskan keskellä kärvistellessä ajatellut, että voisi muuttaa Lappiin, mikäs mua estelis... Mutta kun se pimeys! Mä en meinaa kestää täälläkään... No toki, täällä kun on maa mustana niin pimeyskin on kahta kamalampi. Mutta hyvä ratkaisu ongelmaan: pihavalot päälle, lyhtyjä puunoksiin, kaikki kynttilät sisällä palamaan ja glögimuki käteen. Keinoa on käytetty täällä tiheään.

Jep. Taidanpa katsella tästä avoimet työpaikat ja lähteä sitten kahvinkeittoon. Kahvia, anyone?

 

Hui kun on hiljainen aamu palstalla ollut! Mullakin töiden kanssa vähän liian kiirus pukkaa.

Joo, outikki, kyytiläinenkö se siellä mekastaa? =)

Eemi, töissä saa ihan palkan edestä olla välillä tyhmä nii määki oon! Mutta ei se mitään, aina oppii uutta ja kohtahan sä handlaat siellä kaikki työpisteet ku vettä vaan, vai kuin? Kohta oletkin jo ihan korvaamaton siellä!

Mutta Eemi pienoinen, tiedän jotenkin tuon tyhjyyden tunteen... itse painiskelin vähän aikaa sitten saman kanssa, mutta ehkä VÄHÄN eri mittakaavassa, (mulla kun on jo siis tämä pikku ihanainen olemassa) kun mietin sitä, että jos sitä toista ei tulekaan, niin mitä sitten. No, se mun ratkaisu on vaan se, että elämä jatkuu tällaisena, (tosin sekin tuntuu tänä päivänä kyseenalaiselta) ja se on siinä.

Mutta siis ymmärrän miten tyhjältä susta ehkä voi tuntua, koska mulla ei edes ennen esikoista ehtinyt olla mitään tulen palavaa ja polttavaa kaipuuta saada sitä lasta kun se raskautuminen kävi silloin niin äkkiä. En tiedä miten lohduttaa sua, eikä sitä lohdutusta taida olla olemassakaan siihen tarkoituksettomuuteen? Tai ainakaan kukaan ulkopuolinen ei voi sitä tarkoitusta sun elämään muuten tuoda, vaan sinä luot sen itse.

Moonis, niin tuttua tuo pimeys tässä oulun nurkillakin, töihin mennessä pimeys, ja töistä tullessa pimeys =(

Sini, olotila?

Please, kahvia! Tai saisko jo sapuskaa?

 

Jahas, Jollykin täällä samaan aikaan.

Älkää nyt yllyttäkö hullua Ne nipistelyt ja kivut kyllä vois hyvin sopia siihen kiinnittymiseen, kun ne sitten neljään mennessä hellitti ja kotona illalla en huomannu mitään. Suihkussa illalla huomasin että toinen tissi ois muka vähän kipee!?! Ainakin kun siihen jotenkin sopivasta osui toi käsivarsi, niin oli aika hellä. Mutta mä olin huomaavinani että se ois helpottanu sitten suihkun aikana, niin ehkä vaan rintsikat oli jotenkin ollu huonosti... Koska mähän en nyt mitään perhanan oireita ala etsiä!

Kyllä se pimeys on iskenyt tänne eteläänkin. Mä näen päivänvaloa vain viikonloppuisin. Onhan mulla tässä työhuoneessa ikkuna, mutta se on selän takana niin ei tule katteltua ulos päivällä... Ja sitten kun on koko päivän taivas pilvessä ja vettä sataa, niin eipä sitä valoa löydy päivälläkään :/ No, parin viikon päästä alkaa päivät pitenemään

Juu ja pitäkää se kahvi kaukana musta Mä olen tee-naisia. Vaikka nyt kun täällä on vedenkäyttökielto (tai tarpeeks kauan keitettynä saa käyttää), mä juon vaan kotoa tuomaani vettä, kylmänä. Mulla on teetauko

 

Teenjuojaksi minäkin olen nyt kokonaan siirtynyt, tosin aikaisemmin kahvikin maistui..

Outikille pidetään täällä hurjasti peukkuja pystyssä, että kiinnittyminen olisi tapahtunut. Nyt vaan kerrot kaikki mahdolliset oireet meille, niin mehän analysoidaan kyllä!

Täällä olo ihan jees, vähän menkkamaista juiluttelua välillä, mutta ei pahaa. Vähän sellainen tunne kun olisi ilmaa vatsassa, mutta mitään ei tule pois..

Kauhiasti töitä, en mä tajua miten ehdin muka kaikki edes tekemään, varsinkin kun en pysty olemaan täältäkään pois... menee varmaan tänään aika myöhään. Mutta hyvähän se on, että töitä riittää, siitä en valita.

 

Oikeesti, onko tänään joku puhelinmyyntipäivä?? Mulle on soittanut nyt aamupäivällä jo kolme eri myyjää. Miten ne osuukin kaikki samaan päivään?

Sini, oliskin oireita, mutta kun ne kaikki jäi siihen eiliseen. Turvotusta kyllä löytyy, heti aamusta alkaen maha kauhee pömppö, mut se on ollu joskus muissakin kierroissa, joten en kuvittele mitään
Mutta hyvä että sulla ei ole mitään oirehdintaa Se on se vauva (tai joku sen esiaste), joka nipistelee siellä masussa kun yrittää pitää kaksikäsin kiinni ettei putoais. Ja pitäähän sitä ilmaa siellä olla, happea vauvalle katsos

 

kaksikäsin joo... kaksin käsin