vuoden tulokseton yritys?

[piiia]

Te raskaana olevat, jotka olette mennyt vuoden tuloksettoman "yrityksen" jälkeen lekurin puheille asiasta niin miten asiat siitä ovat edenneet? Onko joutunut jonottamaan kauankin joihinkin tutkimuksiin ja mitkä ovat ne tutkimukset? Vielä ei ihan vuosi tule täyteen, mutta ajatuksissa tämä joskus pyörii. Ja kuinka helposti sitten niihin hoitoihin pääsee? Mitä niitä kaikkia on?

 

[Infoa*]

Lisää hoidoista voit lukea esim. www.lapsettomuus.com
Tutkimukset, aikataulut yms riippuu ihan siitä menettekö yksityiselle tutkimuksiin (se ei tarkoita, että sitoutuisitte hoitoihin) vai pyydättekö lähetteen julkiselle. Julkiselle puolelle on n. 3 - 6 kk:n jonot, ja tutkimukset etenevät suhteellisen hitaasti, kun aikoja on rajattu määrä. Yksityiselle pääsee nopeasti, tutkimukset saadaan tehtyä usein jo yhden tai kahden kierron aikana. Sen jälkeen, tulosten perusteella mietitään sitten, että mikä olisi oikea hoitomuoto ja miten edetään.

 

[piiia]

kiitos, käyn tsekkaamas nuo sivut

 

[rv 23]

Meillä kesti julkisella tutkimusvaihe suhteellisen vähän aikaa. Ensin menin terveyskeskuslääkärille, joka kirjoitti lähetteen lapsettomuuspoliklinikalle. Sieltä tuli kirjeitse aika jonnekin parin kuukauden päähän. Tutkimuksiin meni yhteensä pari kuukautta, mutta sitten tökähti. Meistä ei löytynyt mitään vikaa, joten meidät komennettiin vain kotiin luomuilemaan. Reilun puolen vuoden kuluttua olisi voitu palata asiaan, mikäli tulosta ei olisi tullut. Tuossa tilanteessa puoli vuotta tuntui ihan kohtuuttomalta odotusajalta, olimmehan sitä ennen luomuilleet jo yli puolitoista vuotta ilman tulosta. Hakeuduimmekin sitten yksityiselle hoitoihin. Ja hyvä, että sen teimme, ivf:ssä lopulta löytyi vikaa ihan solutasolta, joten luomutärppi olisi ollut liki mahdottomuus. Yksityisellä tehty ivf toi meille kuitenkin toivotun tuloksen ja nyt on elämäni ensimmäinen raskaus jo yli puolen välin.

Tsemppiä sinulle! Yksityisellä tulee hoidoille enemmän hintaa, mutta omasta puolestani voin ainakin sanoa, että stressiä tulee yksityisellä huomattavasti julkista vähemmän ja kohtelu on paljon empaattisempaa ja yksilöllisempää.

 

[raskaus loppusuoralla]

Me päädyimme yksityiseen; heti 1. aika sovitettiin kuukautiskiertoni mukaan. Julkisella olisi ensin ollut 'yleiskäynti' joka olisi ollut myöhemmin kuin yksityiseltä saamamme aika. Ajat sovitettiin aina kiertoni mukaan, ihmettelin itsekin että lääkäri sai aina johonkin väliin otettua. Mitään vikaa meistä ei löytynyt, kaikki piti olla hyvin, kiertoni toimi kuten pitääkin ja munasolu kypsyi ja irtosi ihan kuten pitikin. Lääkäri suositteli inseminaatiota, joka kohdallamme tuottikin tuloksia heti!

Tiedän myös julkisella puolella saadun ihan hyvää palvelua; ehkä pikkaisen kauemmin tutkimukset kesti (mm. yhteenveto tuloksista) kuin meillä. Mutta edullisempihan se tietysti on julkisella...

 

[raskaus alkoi PAS:lla]

Mekin menimme heti hoitoon yksityiselle, ei edes harkittu julkista. Rahaa paloi, mutta kohtelu oli taivaallista Suosittelen. Minäkin sain ajat aina niille päiville, kun kierron mukaankin oli sopivinta. Tiedän, että julkisella, kun on jo tutkittu, että mihin ryhdytään, niin silti voi vielä alkututkimusten jälkeen joutua odottamaan jopa 6-8kk sitä varsinaista hoitoa. Meillä meni niin, että 11/2006 oli ensikäynti + tutkimuksia, 1/2007 aloitin IVF:n piikitykset, 2/2007 punktio (munasolujen keräys) ja tuoresiirto (nega), siteen tuli pakollinen välikierto, koska klinikalla oli pääsiäistauko, mutta se teki oikeastaan niin keholle kuin mielelle vain hyvää ja 5/2007 oli PAS (Pakastetun alkion siirto), josta plussasin n. kk sitten Että meillä on mielestäni kyllä hyvin edennyt hoidot.

 

[Kierto kartalla]

Meillä oli takana yli vuosi - melkein puolitoista - yritystä kun päätettiin mennä (yksityiselle) katsastuttamaan, että löytyykö jostakin joku ilmeinen vika. Siihen peruskartoitukseen kuului siemennesteen analyysi ja kuukautiskierron kartoitus (mitataan verinäyttellä hormonitasot kierron eri vaiheissa) ja ihan perusultra, missä katsottiin kehittyykö munarakkuloita/onko kystia tms (ei mitään munajohdinten aukiolon testausta tässä vaiheessa). Kun ei niissä vikaa löytynyt, suositeltiin jatkotutkimuksia eli juuri tuota em. kuvausta ja tarjottiin hormonilääkitystä kokeeksi. En halunnut kumpaakaan, mutta ne tutkimusta varten saadut ovulaatiotestitikut otin käyttöön ja seuraavassa kuussa olin raskaana En tiedä mikä siinä alunperin kesti, kyllä me olevinaan niitä päiviä laskeskeltiin jo aiemminkin. Mutta että heti olisi hoitoja alettu tekemään, jos olisi halua ollut - en tiedä miten julkisella puolella menetellään.

 

[M_na]

Meilläkin tulee tossa muutaman kuukauden päästä vuos yritystä täyteen..ei olla mitenkään laskettu päiviä tms. vaan rakasteltu kun siltä on tuntunut.Onkohan siinä sitten meidän vika?Pikkasen kyllä rupee jo pelottamaan....Mutta jos tutkimuksiin pitää mennä niin se on ilman muuta yksityiselle.

 

[Laura79]

Me lähdettiin tutkimuksiin kun hieman alle vuosi oli kulunut yrityksen aloittamisesta. Mentiin terveyskeskuksen omalääkärille joka määräsi peruskokeisiin (hormonimäärityksiä, papa ja mies simppakokeisiin), jonka jälkeen lähete keskussairaalan lapsettomuuspolille. Eka poli aika saatiin n muutaman kuukauden päähän lähetteen laittamisesta. Ekalla kerralla otettiin vain yleistietoja ja määrättiin minut lisä hormonikokeisiin (kierron tietyissä vaiheissa). Seuraava aika saatiin muistaakseni taas noin 1-2kk päähän (jonka aikana kävin yksityisellä torvien aukiolotukimuksessa nopeuttaakseni asioita). Koska mitään vikaa ei ollut ilmennyt niin hoitoja alettiin suunnitella, mutta koska kesän ajaksi poli meni kiinni niin inseminaatiot siirtyivät syksylle. Sain kumminkin clomifen lääkkeitä (indusoi ovulaatiota) kokeiltavaksi kesän ajaksi. Syksyllä kun n vuosi oli ekasta lääkärikäynnistä kulunut, aloitettiin hormoniavusteiset inseminaatiot. Niitä oli tarkoitus kokeilla max kolme kertaa ja sitten järeämpiin hoitoihin. Onneksemme kolmas ja viimeinen kerta toi toivotun tulokset.

Aikaa ehti kulua 2,5 v yrityksen aloittamisesta ja n. 1,5v ekasta lääkärissä käynnistä. Asiat olisivat varmaan hoituneet hieman nopeamminkin,vaikka juklisella oltiin. Sillä jonkun verran aikaa tuhlaantui kun mies vitkutteli simppatestiin menossa ja itselläkin noihin horminitesteihin pääsy oikeina aikoina takkuili. Välillä kyllä aika tuntui pitkältä kun halusi äkkiä päästä kunnon hoitoihin