Pikkutiikeri80
Pikaisesti täällä taas!
Puuroista ja velleistä vielä... Maissivellillä meilläkin aloitettiin hiukan vajaa 3kk:n ikäisenä ja tavallisesta tutista meilläkin juotiin se, kun ainakin nestlen velli oli tosi lirua, eikä se muksu maissivelli kovin paksua ollut sekään. Nyt kun teen vellin itse riisijauhosta, juodaan se aventin vellitutista, jossa kolme "säätöä", tuttia pyörittämällä tutin reiästä tulee nopeammalla tai hitaammalla virtauksella. Ja siis meillähän on syöty riisipuuroa nyt jonkun päivän, ja ikää pikkumiehellä ensi viikolla 5kk.
Jos pikkumiehellä ei olisi niin herkkä mahaa (puklailut & kerää herkästi ilmaa mahaan) olisin varmaan jo aloittanut kaurapuuronkin. Mutta mutta, päätin että lihat tuleekin meille ensin ja sitten vasta ne viljat. Ja en muuten muista mistä mäkin oon sen lukenut ettei viljoja ja lihaa saisi aloittaa samoihin aikoihin. Täytyy viikon päästä kysellä neuvolatädiltä kun meillä on 5kk-neuvola ja rokotus. Meillähän auttoi tuo vellin syönti vain hetken yöuniin, johtuen kai siitä että yöheräilyt oli pitkälti pojan motorisen kehitysspurtin aikaansaamaa. Sängyssä piti siis unissaankin kieriä ja pyöriä, joka rikkoi öitä.
Syysmarja, sain tosiaan ommeltua "vapaapäivänäni" ja nautin siitä niin! Oli ihanaa koko päivä (n. klo 8.30-16.30) vaan olla; surffata netissä, syödä RAUHASSA, käydä suihkussa & vessassa ilman että toinen korva on höröllä kuuntelemassa itkeekö poika, katsella telkkaria jne. Todellakin rakastan myös lastani enemmän kuin mitään muuta maailmassa, mutta valitettavasti rakastan itseäni myös aika paljon, joten ns. oma aika on minulle tärkeää. Oli jo ennen lapsensaantia. Tälläkin sivustolla saa aina välillä lukea miten joku arvostelee äitejä jotka haikailevat oman ajan perään. Tuntuu jotenkin epäreilulta, koska ei kai ole oikein vaatia etteivät ihmiset hankkisi lapsia vain siitä syystä, että haluavat joskus olla yksinkin ja nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta? Eikä tällaisia "vapaapäiviä" tarvitse saada kuin silloin tällöin, vaikka vaan muutaman kuukauden välein, mutta kyllä ne vaan on ihania! Jaksaa ihan eri tavalla taas touhuta ja hassutella pojan kanssa. Ja pikkumieskin on ollut itse aurinkoinen viime viikon kitinöiden ja kiukutteluiden jälkeen. Tuntuu tosi mukavalta kun lapsi on taas tyytyväinen, hymyilevä oma itsensä. Ei tunnu ne kitinä-päivätkään niin pahoilta sitten kun niitä tulee.
Täällä päässä nukuttiin tänään ihan loistavat päiväunet, 1,5h + 1,5 + 1h20min. Saa nähdä verottaako se ensi yön unista... Toivottavasti ei. Ja vauvauinnissa käytiin päivällä, pikkumies sukelsi jo toistamiseen. Iski hiukan paniikki hälle (oltiin viime viikolla pois uinnista) kun ei enää vissiin muistanut mistä hommassa oli kyse. Onneks itku kesti vain nanosekunnin ja sitten kaikki oli taas hyvin.
Jahas, telkkari kutsuu joten suunnistan sohvalle... Öitä jos joku on vielä linjoilla!
Puuroista ja velleistä vielä... Maissivellillä meilläkin aloitettiin hiukan vajaa 3kk:n ikäisenä ja tavallisesta tutista meilläkin juotiin se, kun ainakin nestlen velli oli tosi lirua, eikä se muksu maissivelli kovin paksua ollut sekään. Nyt kun teen vellin itse riisijauhosta, juodaan se aventin vellitutista, jossa kolme "säätöä", tuttia pyörittämällä tutin reiästä tulee nopeammalla tai hitaammalla virtauksella. Ja siis meillähän on syöty riisipuuroa nyt jonkun päivän, ja ikää pikkumiehellä ensi viikolla 5kk.
Jos pikkumiehellä ei olisi niin herkkä mahaa (puklailut & kerää herkästi ilmaa mahaan) olisin varmaan jo aloittanut kaurapuuronkin. Mutta mutta, päätin että lihat tuleekin meille ensin ja sitten vasta ne viljat. Ja en muuten muista mistä mäkin oon sen lukenut ettei viljoja ja lihaa saisi aloittaa samoihin aikoihin. Täytyy viikon päästä kysellä neuvolatädiltä kun meillä on 5kk-neuvola ja rokotus. Meillähän auttoi tuo vellin syönti vain hetken yöuniin, johtuen kai siitä että yöheräilyt oli pitkälti pojan motorisen kehitysspurtin aikaansaamaa. Sängyssä piti siis unissaankin kieriä ja pyöriä, joka rikkoi öitä.Syysmarja, sain tosiaan ommeltua "vapaapäivänäni" ja nautin siitä niin! Oli ihanaa koko päivä (n. klo 8.30-16.30) vaan olla; surffata netissä, syödä RAUHASSA, käydä suihkussa & vessassa ilman että toinen korva on höröllä kuuntelemassa itkeekö poika, katsella telkkaria jne. Todellakin rakastan myös lastani enemmän kuin mitään muuta maailmassa, mutta valitettavasti rakastan itseäni myös aika paljon, joten ns. oma aika on minulle tärkeää. Oli jo ennen lapsensaantia. Tälläkin sivustolla saa aina välillä lukea miten joku arvostelee äitejä jotka haikailevat oman ajan perään. Tuntuu jotenkin epäreilulta, koska ei kai ole oikein vaatia etteivät ihmiset hankkisi lapsia vain siitä syystä, että haluavat joskus olla yksinkin ja nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta? Eikä tällaisia "vapaapäiviä" tarvitse saada kuin silloin tällöin, vaikka vaan muutaman kuukauden välein, mutta kyllä ne vaan on ihania! Jaksaa ihan eri tavalla taas touhuta ja hassutella pojan kanssa. Ja pikkumieskin on ollut itse aurinkoinen viime viikon kitinöiden ja kiukutteluiden jälkeen. Tuntuu tosi mukavalta kun lapsi on taas tyytyväinen, hymyilevä oma itsensä. Ei tunnu ne kitinä-päivätkään niin pahoilta sitten kun niitä tulee.
Täällä päässä nukuttiin tänään ihan loistavat päiväunet, 1,5h + 1,5 + 1h20min. Saa nähdä verottaako se ensi yön unista... Toivottavasti ei. Ja vauvauinnissa käytiin päivällä, pikkumies sukelsi jo toistamiseen. Iski hiukan paniikki hälle (oltiin viime viikolla pois uinnista) kun ei enää vissiin muistanut mistä hommassa oli kyse. Onneks itku kesti vain nanosekunnin ja sitten kaikki oli taas hyvin.
Jahas, telkkari kutsuu joten suunnistan sohvalle... Öitä jos joku on vielä linjoilla!