WABavies 4

Moikkis!

Hyvä kun olette nostelleet meitä ekalle sivulle ahkerina! Taitaa tosiaan olla kevätkiireet kaikilla, kun on niin hiljaista täällä.

Viivi, tosi hyvä juttu, että teillä S on aloittanut topakan painonkeräämisen. Varmasti S:llä energiaa kuluu hurjasti, kun viuhtoo ja huitoo ja touhuaa lattialla. Eikös muuten melkein kaikilla tapahdu jotain pientä notkahdusta painokäyrässä siinä vaiheessa kun liikkuminen alkaa onnistua paremmin ja kulutus sitä myötä lisääntyy? Hih, tuo passikuvahomma kuulosti hauskalta! Voin kuvitella, miten innoissaan S olisi väläytellyt hymyään kameralle.

Syysmarja, jokos olet selättänyt flunssan? Pikaisia paranemisia! *ojentaa kuumaa mehua vielä varmuuden vuoksi*

Mari, olipa "hyvä" kun kerroit tuosta teidän uuniepisodista! Menin samantien kokeilemaan meidän hellaa ja kas vain, tulikuuma oli sekin siitä säätönappuloiden vierestä. Ja meillä on lapsilukkokin ihan rempallaan siinä luukussa, pakko siis hankkia joku suoja, jos N nyt ehtii tässä asunnossa oppia kävelemään (mitä epäilen vahvasti). Onneksi teillä Mari selvittiin säikähdyksellä eikä mitään pahempaa ehtinyt sattua!

Pikkutiikeri, hyvä että siellä ollaan hengissä ja kunnossa! Oi joi, muuttaminen pienen kanssa on varmasti aikamoinen kokemus. Hyvin tunnutte kuitenkin selvinneen. Mites teidän parisuhde muuten nyt jakselee? Anteeksi jos olen liian utelias, muistelin vaan että kerroit sen takkuilevan tuossa joku aika sitten...? Ei tarvitse vastata jos et halua!

KummiG: N:llä on neljä kummia eli kaksi pariskuntaa (joista tosin kummatkaan eivät ole naimisissa). Miehen veli+sen tyttöystävä asuvat noin 10km:n päässä, heitä nähdään noin kerran kuussa kun ovat kiireisiä opiskelijoita. Mun paras ystävä+hänen miehensä asuvat 450km:n päässä, heitä nähdään muutaman kerran vuodessa. Meillä on muutenkin tosi huono verkosto täällä, kun miehen vanhemmat asuvat 800km:n päässä ja mun vanhemmat 450km:n päässä. Eli käytännössä meillä ei ole oikein ketään, kuka voisi hoitaa N:ia tai olla muuten avuksi. Hyvin ollaan tähän saakka selvitty, mut kieltämättä olis aika luksusta, jos olis tässä lähellä mummola, jossa voisi aina kyläillä ja jonne voisi edes joskus viedä N:n hoitoon...

Mukavaa viikkoa!

PP ja N kohta 6kk!!!

 

Heipat!

Täällä edelleen nuhanenänä, mutta nyt ilman d:tä, eli vähän jo helpottaa =) eli kiitos kysymästä ja mehusta Pp, hyvin voidaan jo, vähän vielä niistättää! =) onneksi E on säästynyt, ainakin toistaiseksi.

Mä en vielä ole miettinyt tuota ulkopukeutumista ollenkaan!! Pitäisi varmaan, kun näyttää vahvasti siltä, että kk:n, parin päästä meillä tosiaan kävellään jo!! E menee pitkin sohvaa -siis sen reunaa!-ja tuolilta toiselle ja kävlee tuen kanssa miten vaan jo! Eikä poika ole vielä edes 9 kk!!!! Huuuh, taitaa tällä äidillä ainakin tulla kohta kovat paikat, kun joka paikkaan pitää päästä....ja tosiaan noita ulkovarusteita pitäisi varmaan ihan tosissaan alkaa miettiä....minkä ihmeen kokoiset kengät tuolle pojalle pitäisi sitten ostaa??!!!??? 20, 21 tai 22?!?!?!? Vai meneekä liian suureksi?
Muuten, ihan hirmu kalliita ovat nuo ulkovaatteet, ja kiva kun tuli just tuo päätös kh:n tuesta, saan reilut 350 bruttona...mies kun "tienaa" niin paljon, että vaikuttaa tuohon hoitolisään....argh!!!!! No, "onneksi" on vaan muutama kk, jonka jälkeen "pääsen" tööihin tienaamaan.... =) vai

Täytyypä itsekin mennä kokeilemaan tuota liettä ;-) tuleeko kuumaksi, kun on nappulat päällä. Uunin lasi ei meillä tule kuumaksi -kokeilin itse viime kerralla, kun uunissa jotain lihaa paistumassa oli- mutta kyllä siihen silti pitäisi joku suoja yms keksiä, meidän liedessä ainakin on lapsilukko siinä uunin kahvassa, mutta ei siinä alemmassa, missä säilytetään uunipeltiä...eikös siinä juuri pitäisi olla ainakin -siis tottakai myös itse uunin kahvassa! -kun se on alempana, niin siihen ensimmäisenä isketään, kun on nousuvaihe?!?!?!

Jees, mutta nyt pitää mennä tekemään sitä ruokaa ;-) joten kuulumisiin!!

Syysmarja ja E viikon päästä 9 kk

 

Ketjua taas ylöspäin hilaamassa.

Mukavaa viikonloppua kaikille! =)

 

Nostoa, nostoa =)

Huomenna E:n kanssa sinne tutkimuksiin, vähäsen jännittää...

Hyvää alkavaa maaliskuuta ja alkavaa viikkoa kaikille!!

Syysmarja ja E 2 pv vajaa 9 kk =)

 

Pitkästä aikaa taas kirjoittelemassa. Lueskelen kyllä päivittäin, mutta ei ole oikein aikaa kirjoitella. Meillä nukutaan nykyään vain yhdet päiväunet ja paljon tekemistä löytyy niiden ajaksi... Yöt menee välillä hyvin ja välillä huonommin. Välillä N. nukkuu klo 20-7 putkeen tai vain yhdellä heräämisellä ja välillä on aamuyöllä sitä mieltä, että nyt olisi jo aika herätä. Olenkin lipsunut näinä öinä antamaan tissiä, että saan itse nukuttua. Eipä tuosta ole onneksi tullut tapa. Meillä kävellä jo sujuvasti taaperokärryn kanssa ja harjoitellaan kovasti ilman tukea seisomista.

Ulkovaatteista ja -kengistä: meillä on odottamassa huutiksesta ostettu vedenpitävä Jonathanin välikausipuku. Kannattaa pitää silmät auki, niin saattaa saada edullisesti (maksoin parikymppiä). Tuolla kodinhoidon tuella kun ei todellakaan juhlita. Minä en edes saa sitä lisää ollenkaan, MUR! Saakoon mies sitten maksaa yhtiövastikkeet + muita laskuja. Me saatiin kengät joululahjaksi, mutta ne ovat vielä liian isot ja varmaan ovatkin tämän kevään ajan (koko 22). Sitten kun näyttää siltä, että N. haluaa kävellä ulkona, niin ajattelin kävellä kenkäkauppaan ja ostaa sopivat. Teidänkin kannattaa Syysmarja tehdä niin. Myyjät osaavat parhaiten katsoa tuon koon eikä tarvitse arvailla. Ensi talveksi tilasin jo alesta IdaT:n toppahaalarin. Pikkutiikeri kysyikin tuolla edellisellä sivulla ulkoilusta. Me käydään jo nyt ulkona pulkkailemassa ja kiikkumassa. Konttaaminen ei oikein toppapuvussa ei onnistu, mutta mahallaan lumihangessa oleminen on kivaa!

Turvakaukalosta turvaistuimeen siirryttiin jo joskus ennen joulua. Tuntui niin hankalalta laittaa neiti toppapuvussa kaukaloon ja N. vielä pyrki istumaan koko ajan. Ostettiin Gracon cosmic ja meille se on juuri passeli!

Kummeja N:llä on neljä ja kaikki asuvat lähellä. Mun sisko viettää ehdottomasti eniten aikaa N:n kanssa. Tukiverkostoa meillä on hyvin. Mun äiti käy yleensä vähintään kerran viikossa hoitamassa neitiä ja nythän kun menen huhtikuun alussa töihin, niin N. menee mummilleen hoitoon. Myös miehen sisko katsoo mielellään neitiä ja tulevana viikonloppuna onkin ensimmäistä kertaa tulossa yöhoitamaan. Neidin uskaltaa jo ihan hyvin jättää hoitoon. Yö niiden pari viikkoa sitten olleiden juhlienkin takia oli mennyt erinomaisesti.

Huhuu Pikkutiikeri, mistä tilasit niitä kestovaippoja? Dollarin kurssi on niin pohjalla, että voisin itsekin harkita. Olen tässä tilaamassa N:lle Julbon aurinkolasit jenkeistä. Posteineen maksaa alle kolmekymppiä, kun täältä optikolla maksaa päälle neljäkymppiä. Itsellekin ole tilaillut meikkejä. Pitäisi muutenkin nyt hyödyntää tuo kurssi. Harmi vaan nuo tullit, kun ei pysty mitään kalliimpaa tai enemmän kerralla tilaamaan! Minusta on tullut oikea kotiäidin perikuva. Nytkin postissa odottelee Tanskasta paketti... Nellille vaatteita... Kaikki ilo irti nettishoppailusta!

No joo, pitää taas lähteä puuhailemaan, kun tämä oma aika on lyhyt! Syysmarjan kuulumisia odotellessa...

Helmiina ja N. n. 10,5 kk

 

Pitkästä aikaa taas kirjoittelemassa. Lueskelen kyllä päivittäin, mutta ei ole oikein aikaa kirjoitella. Meillä nukutaan nykyään vain yhdet päiväunet ja paljon tekemistä löytyy niiden ajaksi... Yöt menee välillä hyvin ja välillä huonommin. Välillä N. nukkuu klo 20-7 putkeen tai vain yhdellä heräämisellä ja välillä on aamuyöllä sitä mieltä, että nyt olisi jo aika herätä. Olenkin lipsunut näinä öinä antamaan tissiä, että saan itse nukuttua. Eipä tuosta ole onneksi tullut tapa. Meillä kävellä jo sujuvasti taaperokärryn kanssa ja harjoitellaan kovasti ilman tukea seisomista.

Ulkovaatteista ja -kengistä: meillä on odottamassa huutiksesta ostettu vedenpitävä Jonathanin välikausipuku. Kannattaa pitää silmät auki, niin saattaa saada edullisesti (maksoin parikymppiä). Tuolla kodinhoidon tuella kun ei todellakaan juhlita. Minä en edes saa sitä lisää ollenkaan, MUR! Saakoon mies sitten maksaa yhtiövastikkeet + muita laskuja. Me saatiin kengät joululahjaksi, mutta ne ovat vielä liian isot ja varmaan ovatkin tämän kevään ajan (koko 22). Sitten kun näyttää siltä, että N. haluaa kävellä ulkona, niin ajattelin kävellä kenkäkauppaan ja ostaa sopivat. Teidänkin kannattaa Syysmarja tehdä niin. Myyjät osaavat parhaiten katsoa tuon koon eikä tarvitse arvailla. Ensi talveksi tilasin jo alesta IdaT:n toppahaalarin. Pikkutiikeri kysyikin tuolla edellisellä sivulla ulkoilusta. Me käydään jo nyt ulkona pulkkailemassa ja kiikkumassa. Konttaaminen ei oikein toppapuvussa ei onnistu, mutta mahallaan lumihangessa oleminen on kivaa!

Turvakaukalosta turvaistuimeen siirryttiin jo joskus ennen joulua. Tuntui niin hankalalta laittaa neiti toppapuvussa kaukaloon ja N. vielä pyrki istumaan koko ajan. Ostettiin Gracon cosmic ja meille se on juuri passeli!

Kummeja N:llä on neljä ja kaikki asuvat lähellä. Mun sisko viettää ehdottomasti eniten aikaa N:n kanssa. Tukiverkostoa meillä on hyvin. Mun äiti käy yleensä vähintään kerran viikossa hoitamassa neitiä ja nythän kun menen huhtikuun alussa töihin, niin N. menee mummilleen hoitoon. Myös miehen sisko katsoo mielellään neitiä ja tulevana viikonloppuna onkin ensimmäistä kertaa tulossa yöhoitamaan. Neidin uskaltaa jo ihan hyvin jättää hoitoon. Yö niiden pari viikkoa sitten olleiden juhlienkin takia oli mennyt erinomaisesti.

Huhuu Pikkutiikeri, mistä tilasit niitä kestovaippoja? Dollarin kurssi on niin pohjalla, että voisin itsekin harkita. Olen tässä tilaamassa N:lle Julbon aurinkolasit jenkeistä. Posteineen maksaa alle kolmekymppiä, kun täältä optikolla maksaa päälle neljäkymppiä. Itsellekin ole tilaillut meikkejä. Pitäisi muutenkin nyt hyödyntää tuo kurssi. Harmi vaan nuo tullit, kun ei pysty mitään kalliimpaa tai enemmän kerralla tilaamaan! Minusta on tullut oikea kotiäidin perikuva. Nytkin postissa odottelee Tanskasta paketti... Nellille vaatteita... Kaikki ilo irti nettishoppailusta!

No joo, pitää taas lähteä puuhailemaan, kun tämä oma aika on lyhyt! Syysmarjan kuulumisia odotellessa...

Helmiina ja N. n. 10,5 kk

osoitteesta tilaa noita vaatteita?

 

Nyt tilasin täältä: http://www.filabel.dk/

Ruotsista olen tilannut täältä: http://shop.babyclothes.se/index.php ja http://www.litenpalandet.se/default.aspx

Olen täysin ihastunut tanskalaiseen uusretroon! Suomalaisista nettikaupoista on tullut tilattua ainakin Sisukkaalta, Wilmikseltä, Lasten Metsolasta, Pompoxilta, Lakritzilta... Tulikohan siinä kaikki... Mutta suoraan Tanskasta on enemmän valikoimaa.

 

Hupsis! Taas roikuttiin jo ties missä peräsivulla...!

Me oltiin kotimaan lomareissussa tämä viikko. Alkuillasta kotiuduttiin. Hyvin meni, melko pitkistä ajomatkoista huolimatta, S. nukkui onneksi suurimman osan ja musiikkia & muutama uusi lelu oli viihdykkeenä.

Helmiinalle kiitos vaatelinkeistä! Täytyy käydä tutkimassa kun on aikaa surffata.

Viikonloppuja! =)

 

Pikaiset moikat täältä!!!

Ikäviä uutisia saatiin, ensi viikolla lisätutkimuksiin ja leikkausjonoon (((((((
mutta onneksi -voiko noin edes tässä tilanteessa sanoa?!?!?!?!?!? -vika on korjattavissa ja leikkauksen jälkeen tulee terveeksi -vaikka musta hän kyllä nytkin on terve- mutta siis joo, ikäviä uutisia tuli ja sydänleikkaukseen nyt sitten joudutaan...

Nyt ei ajatus oikein muuten kulje, yrittäkääpä pitää ketju pystyssä!!!

Syysmarja ja E 9kk 4 pv

 

Heipat!

Voi ei Syysmarja... Tsemppiä teille kovasti! Uskoin ja toivoin niin ettei teidän tapauksessa olisi kyseessä mitään vakavaa. Itselläkin kun on ollut muksuna "reikä sydämessä", mutta ei onneksi leikkausta vaativaa sellaista, vaan reikä meni itsekseen umpeen kouluikään mennessä. Koita jaksaa, ja purathan tuntojasi tänne meille aina kun siltä tuntuu? Mutta hyvin se leikkaus menee, tietenkin, muuta ei saa ajatellakaan.

Helmiina, oon tilannut fuzzeja, imuja ym. vaippasälää mm. www.lilbunz.com (huippuhyvä palvelu!), www.fuzzibunzstore.com , muita esimerkkejä: www.babycottonbottoms.com , www.jamtots.com . Ja kun pitää ostokset noin 30 dollarissa (postimaksut tuolle summalle yleensä n. 10 dollaria), niin paketin ei pitäisi jäädä tulliin. Lilbunzilta voi esim. tilata 18 dollarilla jolloin postikulut vain 5,60$. Harmi vaan että isommat ostokset täytyy tosiaan osittaa moneen pikku pakettiin... Mutta esim. bumgeniuksen vaipalle postikuluineen tulee hintaa n. 15,50 euroa, kun suomessa sama vaipatin maksaa n. 22,50 + postit. Fuzzille (uusi malli) insertteineen ja posteineen tulee hintaa n. 16 euroa fuzzibunzstoresta tilattuna.

Täällä painitaan suhderintamalla vielä erittäin syvässä suossa, kylläkin ihan rauhanomaisissa tunnelmissa, koska kumpikaan ei ole erityisesti syypäänä tilanteeseen ja ongelmatkin on sellaisia jotka on kuukausien/parin viime vuoden ajan tehneet tuloaan. Joten toivotaan parasta, että selvittämällä ongelmat ratkeaisivat (yritetään kyllä todella) ja pelätään pahinta, jotta voipi olla että taival jatkuukin yhdessä olemisen sijasta erikseen... No, turha sitä vielä on maalata pirua seinille. Kitkutetaan, kitkutetaan...

PP, luin sun aloittaman keskusteluaiheen tuttirumbasta. Onko teidän yöt yhtään rauhoittuneet? Voisiko teilläkin olla kyse jo orastavasta eroahdistuksesta ja siitä "tarkistelusta" (onhan äiti ja isi kotona?) jota meidän poitsu harrasti siinä 7-8 kuukauden iässä oikein urakalla. Varsinkin omaan huoneeseen siirtäminen siinä vaiheessa voi todellakin tehdä öistä entistä levottomampia. Me kun oltiin reissussa kun poitsu oli vajaa 6 kuukautta, ei poika suostunut nukkumaan lainkaan hänelle varatussa vierashuoneessa (vaikka kotona onkin ollut oma huone 2kk:n iästä lähtien) vaan nukkui vajaan viikon kestävän matkan ajan joka yö meidän välissä, ja hyvin nukkuikin. Muuten oltais saatu hypätä huoneessa 15-30 min. välein alvariinsa. Mutta hyvin voi tietenkin olla kyse myös hampaista (kokeeks voi laittaa vaikka supon yöksi), mut esim. meidän poitsu on ollut siinä mielessä "outolintu" ettei niinkään ole reagoinut hampaiden tuloon öisin, vaan päivisin "pätkäisemällä" päiväunet puolta lyhemmiksi kuin normaalisti. Ja olemalla tietenkin super-känkkis (nytkin tulossa ainakin 3 uutta hammasta...). Olisiko teidän mahdollista nukuttaa poika omassa sängyssä, mutta teidän huoneessa aluks? Tai jos jompi kumpi vanhemmista nukkuis ekat yöt N:n kanssa (pinnasängyn vieressä lattialla) hänen huoneessaan? Niin meillä tehtiin pahimpina öinä eroahdistuksen puhjettua. Ilmoittele miten teillä sujuu.

Lähdin tänään pitkästä aikaa kaupungille yksin (ilman pikkumiestä), mutta lähdön tunnelmat olisivat voineet olla paremmat... Poika jäi sydäntäsärkjevästi itkemään mun perääni ja itse jouduin kyyneliä nielten kiirehtimään bussiin. Ei sinänsä, että olisin kokenut huonoa omaatuntoa kun lähdin, vaan ennemmin siitä, etten ole useammin tehnyt näitä retkiä ilman poikaa, että olisi tottunut siihen että äiti on joskus pois mutta tulee varmasti takaisin. Nyt odottelenkin malttamattomana että isä ja poika saapuisivat kotiin anoppilasta...

Kirjoitelkaahan muutkin kuulumisia! Nyt meen tutustumaan Helmiinan laittamiin linkkeihin... =)

Pikkutiikeri ja Pikkumies 9,5kk

 

Syysmarja, uskotaan nykylääketeiteeseen, että kyllä ne lääkärit saavat poikanne kuntoon! En pysty edes kuvittelemaan kuinka pahalta tuollainen tieto tuntuu, mutta voimia minulta teille kaikille! *hali* Täällä saa kyllä käydä aina purkamassa tunteitaan..

Pikkutiikerille voimia selviytyä parisuhteen suosta, päätöksenne on varmasti oikea, oli se sitten mikä tahansa.

 

Syysmarjalle tsempit ja myötätunnot ihan kympillä! On varmasti kauhea kuulla tuollainen pysäyttävä uutinen, vaikka ennuste onkin noin hyvä! *lohtuhali* En oikein osaa edes kuvitella, miltä teistä tuntuu, mutta pelottavalta varmasti! On kyllä onni, että meillä Suomessa on niin kattava ja hyvä neuvolapalvelu, että tuollaiset vaivat löytyvät vaikkei niistä aiheudu oireita. Toivottavasti saatte parasta mahdollista hoitoa ja palvelua kaikin puolin!

Pikkutiikerille myös tsempit! Ikävä kuulla, että tilanne on jo siinä pisteessä, että "vahvana vaihtoehtona" on ero. Toivotaan kuitenkin parasta. Samaa sanon silti, kuin Mari, eli päätätte mitä tahansa, se on varmasti teille oikea ratkaisu. Itse voin avioerolapsena sanoa, että lapset eivät välttämättä kärsi erosta. Mun vanhemmat on hoitaneet tilanteen alusta asti hyvin ja ovat edelleen sellaisissa väleissä, että voivat uusien puolisoidensa kera istua kaikki saman kahvipöydän ääressä. Uskon, että jos eroon päädytte, niin tekin pystytte siihen. Voimia!

Me käytiin pari päivää sitten katsomassa kavereiden vauvaa, jolla on huuli- ja kitalakihalkio. Vaikka oltiin yritetty valmistautua tapaamiseen etukäteen hankkimalla tietoa asiasta, niin kyllä se vaan pysäytti ja pisti miettimään. Lapsi ei sinänsä ollut mitenkään "pahan näköinen", vaikka eihän sitä halkiota voi olla näkemättä. Muistaa taas olla aika paljon kiitollisempi omasta lapsestaan. Onneksi nykyään nuokin vaivat osataan korjata lähes näkymättömiin.

Meillä S. on aika kovassa flunssassa, mutta kummasti vaan se ei tunnukaan kovin rankalta noiden edellä mainittujen vastoinkäymisten rinnalla.

Vielä kerran voimia kaikille ja kirjoitelkaa ihmeessä tänne tuntojanne ja ajatuksianne!

 

Heipat vaan kaikille!

Ajattelin näin maaliskuun kunniaksi nyt ryhdistäytyä ja alkaa taas kirjoittelemaan säännöllisesti tänne wabbi-ketjuun. Facebookissa olen käynyt vähän useammin kirjoittelemassa, mutta siellä tuntuu olevan niin hiljaista.

Syysmarjalle mega-super-hyper tsempit!!! Varmasti kaikki järjestyy.

Meillä täällä jo suunnitellaan Henrin 1-vuotis synttäreitä, jotka on kuukauden päästä. Niin se aika vaan hujahti. Poika ottaa jo varovasti ensi askeleitaan ilman tukea. Jutella yrittää myös kovasti.
Yöt on edelleen rauhattomia, eroahdistus vaivaa ihan selvästi. Nukkuu meidän välissä ja heräilee noin 2-3 tunnin välein tarkistamaan että äiti on paikalla. Isä ei kelpaa ollenkaan. Tosi ahdistavaa välillä, hirveet syyllisyyden tuskat mulla.
Perhepäivähoitajalla on viihtynyt tosi hyvin. Ei enää itke hoitoon mennessä vaan jää ihan tyytyväisenä hoitajan syliin.

No joo, menenpä tästä ruoan laittoon.

Pirteää kevään alkua kaikille!

 

Heipä hei!

Ihan aluksi täältäkin aivan hurjasti tsemppiä ja lohtuhaleja Syysmarjalle!!! Voi itku, että saitte tuollaisia uutisia. Mutta kuten muutkin sanoivat, pitää ajatella positiivisesti. Ja onneksi E:n ennuste on noin hyvä, kaikki varmasti järjestyy. Muista todellakin, että täällä voit purkaa ajatuksiasi ja saat taatusti 110%:n tuen meiltä kaikilta!

Pikkutiikerille myös voimahaleja, onpa harmi, että teillä parisuhde takkuilee edelleen. :/ Onneksi pystytte selvästikin keskustelemaan tilanteestanne rakentavaan sävyyn, ettekä pidä koko ajan jotain typerää mykkäkoulua tms. Sehän on jo iso askel kohti muutosta, toivottavasti hyvää sellaista!

Viiville voimia, on se sairaan lapsen hoitaminenkin rankkaa, vaikka tietysti vähän eri mittakaavassa kuin esimerkiksi sen teidän tuttavaperheen lapsen ongelmat. Onko miehesi muuten nyt ollut enemmän maisemissa, ettet ole joutunut olemaan niin pitkiä aikoja kaksistaan S:n kanssa?

Hena, ajatella että teillä kohta juhlitaan 1-vuotissynttäreitä! Niin se aika vaan rientää. Kuinka kauan Henrin eroahdistus on nyt kestänyt ja missä iässä alkoi?

Nuo Helmiinan laittamat linkit kiinnostais myös meikäläistä, mut parempi olla menemättä niille, niin ei tule kiusausta tilata mitään. Meillä tulee olemaan kesällä ihan älyttömän tiukkaa, kun jään hoitovapaalle ja mies on vielä opiskelija, että pakko yrittää säästää nyt se vähä minkä voi. Välillä ihan pelottaa, et miten ihmeessä me pärjätään sinne saakka, et mies valmistuu ja saa toivon mukaan töitä... :/ Haluan joka tapauksessa hoitaa N:n kotona eli ei auta kun kitkutella ja yrittää jotenkin pärjätä. Itsepähän olemme osamme valinneet...

Meillä on tosiaan yöt olleet aika karmeita viime aikoina. Mies laski yhtenä yönä, et N kitisi tutin perään 11 kertaa, välillä jopa vartin välein. Nyt olen imettänyt öisin vähän useammin, 2-3 kertaa ja se tuntuu vähän auttaneen. Ehkäpä N ei vielä pysty vierottumaa yösyömisestä, vaikka periaatteessa pärjäisikin puuron voimalla melkein aamuun saakka... Tutin pois jättäminen kokonaan saattais toki ratkaista ongelman, mut jotenkin pelkään huudattaa viatonta vauvaa. :/ Pitää nyt koettaa sinnitellä ja katsoa tilannetta, muuttuuko se miksikään. Meillä siis N nukkuu meidän kanssa samassa huoneessa, me asutaan siis kaksiossa eikä N:llä ole omaa huonetta. Pinnis on ihan meidän sängyssä kiinni ja sinänsä tutin nostaminen takaisin suuhun on helppoa, kun ei tarvitse nousta sängystä mihinkään. Mut on se aika rasittavaa, kun omat unet on niin pätkittäisiä. Tuo Pikkutiikerin epäilemä eroahdistus saattaa olla osasyy, kun N on alkanut selvästi vierastaa vieraita ihmisiä. Neuvolassakin itki, kun terkkari alkoi riisumaan ja otti syliin ja samoin mun äidin sylissä itketti, kun eivät olleet vähään aikaan nähneet.

N kävi siis muutama päivä sitten 6kk-neuvolassa ja nyt oli kasvu vähän tasoittunut:

Pituus: 71,1cm
Paino: 9610g
Pää: 45,6cm

Saatiin istumislupa ja N onkin töröttänyt innoissaan syöttötuolissa meidän seurassa syömässä. Ihan hullua, vastahan se oli semmoinen pikkuruinen käärö, joka vaan itki ja söi.

Mukavaa alkavaa viikkoa ja keväisiä tuulahduksia kaikille wabbilaisille!

PP ja N 6kk

 

Heippa!

Syysmarjalle ja Eetulle tsempit, ei ole kiva saada tollasia uutisia, mutta onneksi asutaan suomessa, kaikki menee lopulta varmasti hyvin! Mikä muutes on tarkka diagnoosi, ja miten se oikeen huomattiin? Mulla on näköjään jääny joku viesti lukematta....?

Pikkutiikerille kanssa tsemppiä. Hienoa että tilanne on kotona kuitenkin rauhallinen, sillon on toivoa. Toivotaan että kaikki kääntyy parhain päin mahdollisimman pian!

Henastakivn on kiva kuulla pitkästä aikaa! Vuosi on tosiaakin mennyt älyttömän nopeasti! Vastahan meillä oli ihan pienet kääröt sylissä!

Me ollaan saatu rempattua kotia ihan kivasti ja talo alkaa tuntua jo ihan omalta. Mila on kasvanut hurjasti, konttailee ja nousee seisomaan ripeästi, mutta jos yritän kävelyttää tyttöä pitämällä kainaloista kiinni niin tulee itku. Hän ei halua yhtään ottaa askeleita itse. Paitsi jos vaunuissa on lelu ja tavoittelee sitä niin vahingossa kyllä kävelee..

Me oltiin miehen kanssa Tallinnassa kaksi yötä ja tyttö oli hoidossa mummilassa kolme yötä.. Kyllä meillä oli kova ikävä. Yksi ilta oli menny itkiessä mutta muuten oli mennyt hyvin, tosi aika paljon oli sylissä oltu. Mila oli sanonu mummille että ÄITI? ISÄ? ja sitten oli ihmetelly kun mummi selitti missä ollaan...!

Kevättä odotellessa!
Minttu ja Mila 11kk

 

Pikaiset moikat täältä taasen, ei oikein ajatus kulje eikä oikein jaksakaan

Ekana ihan hirmu paljon kiitoksia teille kaikille, kun olette jaksaneet tsempata meitä, omista ongelmistanne huolimatta!!! *kiitoshalit kaikille*
Eli joo, ennuste on hyvä, ei mitään ongelmia sen suhteen, että terve poika pitäisi olla, ainakin sitten leikkauksen jälkeen...mutta onhan se AINA riski, kun sydäntä leikataan =((((
Eli ihan normi neuvolakäynnillä huomattiin sivuääni, passitti yksityiselle -kun on kerta vakuutus- ja sieltä sitten saatiin vielä lähete lisätutkimuksiin TYKsiin, jossa otettiin sydänfilmiä, ultrattiin ja röntgenissäkin käytiin, jossa havaittiin tämä ongelma.
Ja nyt tällä viikolla oltiin magneettikuvauksissa - E nukutettiin, mikä oli äidille ihan järkyttävän kamalaa!!!! -ja saatiin tarkempaa tietoa, missä ongelma on. Eli hänellä on "osittain poikkeava keuhkolaskimopaluu" -kertoo varmaan hirmu paljon teille ;-) eli häenllä menee pari suonta väärään eteiseen, jonka seurauksena sydän on rasittunut yms yms yms...leikkaus"ennuste" noin vuoden sisällä....eli pitkä on odotus. Mutta kun pojalla ei suoranaista hengenvaaraa ole, niin sen takia ei ole kiirettä.

Nyt ei pysty/ehdi/jaksa kommentoida muita uutisia, hirmu paljon tsemppiä myös teille kaikille, joskus paremmalla ajalla kommentoin teitäkin sitten...

Syysmarja ja E 9kk 9 pv =)

 

Kiva kun jaksoit syysmarja käydä kertomassa meille tilanteesta. Joka päivä olen käynyt aina tarkistamassa josko olisi kuulumisia sinulta. Kurjaa kuultavaa tuommoiset jutut. Itsellänikin on pyörinyt mielessä kaikenlaiset sydänviat ja muut äitini kuoleman jälkeen (aortan repeämä, synnynnäinen vika). Pakko vaan yrittää ajatella positiivisesti, eikä alkaa pelkäämään kaikkea.

Eroahdistuksesta. Alkoi Henrillä tuossa noin kaksi viikkoa hoidon aloituksen jälkeen, eli helmikuun puolessa välissä (eli ikää oli 10,5 kk). Nyt on tilanne ollut muutaman päivän jo ihan selvästi parempi. Yöt ovat rauhoittuneet eikä enää iltaisinkaan itke niin pahasti minun perään. Samoin hoidossa sanottiin pojan reipastuneen selvästi. Eli eiköhän pahin ole ohi.

Mitenkäs te muut, aiotteko järjestää lastenkutsut naperoiden 1-vuotis synttäreille? Minä ajattelin skipata tänä vuonna. Sukulaiset, ystävät ja tutut kutsun juhlimaan, niin lapset kun aikuisetkin. Mutta en siis erikseen lastenjuhlia järjestä. Ensinnäkin tuttavapiirissäni on vain muutama edes suunnilleen saman ikäinen, ja toisekseen ei näin pieni taida vielä paljoa siitä irti saada. Ensi vuonna sitten tietysti kunnon kemut pystyyn.

Mitäs mieltä olette välikausihaalarista? Tuolla on parissa ketjussa keskustelua niistä. Itse en edes tiennyt moisten olemassaolosta ennen kuin luin kyseiset ketjut.

Ihanaa kun tulee kesä!

 

Pikaisesti vain tulin tsemppaamaan ja halaamaan Syysmarjaa!!

Enemmän paremmalla ajalla...

 

nopsaan välikausihaalarista;
löysin huutonetistä kivan reimatecin haalain ja sain vielä kumpparit siihen kaupanpäälle. nyt odotellaan et ne tulee postista, niin päästään ulos ryömimään ja keinumaan!

halaus syysmarjalle!

 

Syysmarjalle ja Pikkutiikerille lähetetään täältäkin oikein paljon voimia kevääseen!

Lueskelen säännöllisesti WAB-ketjua, vaikken enää niin usein osallistukaan. Meillä menee epätasaisen tasaisesti. =)

Tällä hetkellä teen gradua kuin viimeistä päivää, sen viimeinen palautuspäivä on 12.5 ja aloitan uuden työni 5.5. Vuoden loppuun sitten sahataan moottoritietä ja kehä 1:stä 100km päivässä. Grejt. Vaihtoehtona olisi ollut pitkä kesäloma lasten kanssa ja työnhakua syksyllä, mutta työ oli "pakko" ottaa kokemuksen kartoittamiseksi. Oli niin hyvä tilaisuus ja kivan oloinen työpaikka.

Sen lisäksi epäilin jaksamistani lasten kanssa kolmistaan. Kävin ensimmäistä kertaa neuvolan psykologilla pari päivää sitten, kun joskus tuntuu että pää hajoaa ja puran sen lapsiin olemalla heille huonoina päivinä liian kovakätinen, huutamalla ja muulla töykeydellä, mitä siis todellakin vastustan! Toisina päivänä tuntuu että olen tosi alakuloinen.

Syitä ongelmiin on monia, yhtenä suurena huono suhde omaan isääni, ja se on pahentunut omien lasten saannin jälkeen. Tätä vyyhtiä lähdetään purkamaan kevään aikana, oli ihan viksun oloinen psykologitäti. Helpotti jo paljon tehdä päätös ettei ongelmaa voi selvittää yksin, vaan tarvitaan ulkopuolisen apua. Ja helpotti kuulla ettei kyseessä ole psyykkinen häiriö, vaan normaalit tunteet.

Hassua, että vaikka joinakin päivinä myönnän ajattelevani että ilman lapsia olisi helpompaa, haluaisin heitä lisää! Vauvakuumetta joutuu ihan tosissaan hillitsemään kunnes oma pää on paremmassa kunnossa. Uskon kyllä että homma lähtee selviämään ja meillekin tulee vielä kolmas lapsi. Mutta selvästi pitemmällä ikäerolla kuin kaksi ekaa, ihan fyysisenkin jaksamisen takia.

Gradugradugradu...

Mukavaa kevättalven jatkoa teille kaikille! Ja muistakaa ostaa kaupasta palkkiokarkkeja trulleille!

 

Pikainen nosto, laskujenmaksun lomassa =)

Syysmarja ja E

 

Hyvä että Syysmarja oli käynyt hilaamassa ketjua ylöspäin! =)

Meillä on huomenna 8kk lääkärineuvola, yritän huomenna ehtiä kertomaan kuulumiset sieltä.
Mies on taas reissussa ja kun S. oppi nyt konttaamaan, niin mun päivät menee tytön perässä painellessa. Sähköjohdot on erityisesti S:n suosiossa, ja kun kiellän menemästä, S. vaan hihkuu innoissaan ja ilkikurisena ja lisää vauhtia, yrittäen ehtiä edes vähän kiskomaan ennenkuin äiti tulee nappaa! Hassua, ainakin vielä! =D

Viivi ja S. huomenna 8kk

 

Huomenta.
Henri herätti aamulla 5.30, vaikka oltaisiin voitu nukkua vielä 45 min. Vähän on tokkurainen olo.

Viivi, meillä oli ihan sama meno Henrin kanssa kun opittiin konttaamaan. Kaikkeen kiellettyyn mentiin naama virneessä koskemaan. Minä tein näin: Sanoin tiukan EI muutaman kerran (katsoin silmiin samalla), kannoin pojan eteisen nurkkaan, laitoin sinne selälleen makaamaan ja lähdin itse pois. Nimittäin jostain syystä meidän poika ei voi sietää sitä kun hänet laitetaan selällään makaamaan, ja eteinen on vielä sopivan kaukana kaikesta ettei näe minua kun menen takaisin olohuoneeseen. Hirmuinen huuto ja parku seurauksena. Mutta oppi nopeasti. Tietty ensiksi kokeili uudelleen samaa, mutta kun huomasi saman toistuvan niin lopetti. Nyt käytämme samaa toimenpidettä aina kun hän tekee jotain kiellettyä. Välillä uskoo jo kun sanoo EI, mutta ei läheskään aina. Ehkä jonkun mielestä olen julma ja ankara, mutta päätin ottaa heti alusta tiukan linjan näissä asioissa. En halua alkaa piilottelemaan tavaroita.

Meillä harjoitellaan nyt kävelemistä oikein urakalla. Aika pitkiä matkoja menee jo ilman tukea, mutta sitten kun innostuu niin rumpsahtaa nenälleen. Aivan ihanaa on ollut seurata kehitystä.

Nyt aamuteelle!

 

Pikaisesti terkkuja neuvolasta:
Kaikki oli muuten hienosti, mutta painon kanssa taas alamäkeä. :/ Tällä kertaa tyttö oli onnistunut jopa laihtumaan edelliskäynnistä!!! Enkä mä kyllä ole sitä nälässä pitänyt! Ongelmallista tässä on se, ettei tyttö pyydä lisää ruokaa, vaan tyytyy aina siihen, mikä annetaan, eikä ole vinkunut nälkää ennen seuraavaa ateriaa. Näin ollen olen luullut että annokset ovat olleet riittävän isoja... Näköjään eivät ole. Tänään aloitin sitten heti taas öljyn lisäämisen puuroon ja annosten kasvattamisen.

Meillä on muuten aika hassu nla-lääkäri. Alkaa olla aika lähellä eläkeikää jo ja hassu hömppä. Ajat kuulemma aina myöhässä, myöskin tänään. Niinpä S:llä oli jo lounas- ja uniaika kun päästiin edes sisään ja kitisi vuoroa odottaessa. (Imetin kyllä odotellessa.)
Lääkäri kysyi että "ollaanko sitä jo nälkäisiä ja väsyneitä?"
Sanoin että "joo, mutta syötin tuossa jo vähän"
Lääkäri: "ai teillä oli eväät mukana"
Viivi:"joo, ne on aina mukana kun vielä imetän".
L: "Niin, ei se äidinmaito enää oikein riitä ravinnoksi tuon kokoiselle." (SIIS MITÄ???) V: "Niin joo, kyllähän tämä neiti saa jo 5 muutakin ateriaa päivässä maidon lisäksi!" L: "Aijaa, juujuu."
Siis miten se voi luulla, etten anna 8-kuiselle muuta kuin tissiä!?!? Mulla oli varmaan vähän hölmistynyt ilme... =D

Hena: Kiitti kun kerroit, miten ootte tehneet Henrin kanssa! Mä olen kans miettinyt, että joku rangaistusmenetelmä on jossain vaiheessa otettava käyttöön. Ammatiltani kasvattaja kun olen, mulla on aika paljon periaatteita ja menetelmiä suunnitelmissa, saa nähdä vaan miten hyvin ne toteutuvat oman ipanan kohdalla...Suutarin lapsilla ei ole kenkiä... Jotenkin mä vaan en vielä raaskisi alkaa "kouluttamaan" tuota pikkuista, kun se on niin suloinenkin. Vaikka joka päivä saa nykyään hämmästellä että miten se nyt jo tuonkin jutun ymmärsi! Laitetaan mietintään.

Meilläkin on nyt välikausihaalari ostettuna, kurahousut pitäisi vielä etsiä, samoin kurarukkaset. Mä päädyin pelkkään Reima-haalariin. Myyjä sanoi senkin olevan muuten vedenpitävä, mutta saumoja ei ole teipattu. Ja kun Citymarketissa oli niin kauniin vadelmanpunainen! =) Katselin kyllä jo ihan tosissani Huutonettiä ja löysin muutaman melko kivan Reimatecin, mutta kun niille olisi tullut postikuluineen melkein yhtä paljon hintaa kuin tuolle, eikä ollut niin kaunista ainakaan nyt tarjolla... (Mitä? Minäkö turhamainen?!)

Ohoh! Nyt mun jutut taas lähtee rönsyilemään, piti tosiaan vaan nopsasti naputella ne neuvolakuulumiset. Parasta laittaa piste tähän. =)

Viivi ja laiheliini-S. tasan 8kk

 

Meilläkin on nyt välikausihaalati hankittuna. Ostettiin (tai mun vanhemmat makso sen =)) EasyTec merkkisen haalarin.. En sitten tiedä että oliko se sen firman oma luomus vai mitä.. mutta kuiteskin se oli täysin vedenpitävä, joten ei tartte välttis kiskoa niitä kuriksia siihen päälle ;D Saatiin vielä tec pinnoitteella olevat välikausirukkaset siihen kaupan pälle, niissä ei ole saumoja teipattu, eli pitää vielä hankkia ne kuralapaset ja ehkä pienemmät kumpparit (nyt on perintökumpparit), niin sit on setti täynnä.