what can i dooooo

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kuuakka"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"kuuakka"

Vieras
erosin vuosia sitten lapseni hirviö-isästä (todellinen narsistinen hirviö, joka teki minulle sellasia asioita joita voi nähä tyyliin vain tv:stä). Lapseen ei ole ollut kontaktia sen jälkeen ja emme edes vauva-aikana juurikaan asuneet yhdessä.

Nyt vuosien jälkeen hän sitten yhtäkkiä on alkanut takautuvasti maksaa elatusmaksuja ja sitä kautta vaatii nyt myös valvottuja tapaamisia itselleen. Ja lapsi ei edes tiedä tästä miehestä mitään, pitää nykyistä kumppaniani isänään ja heillä on lämmin ja rakastava suhde -aito isä-lapsi-suhde.

Minunhan tietysti nyt pitää vastustaa ja vedota kaikkiin hänen tekemiinsä rikoksiin (seksuaalirikosta, pahoinpitelyä yms. joista on kakkunsa istunut) yms.

Mutta laki on laki, ja lapsella on oikeus tavata "etävanhampaansa" johon ei ole olemassa minkäänlaista suhdetta, tietoa tästä vanhemmasta...

Mikä tässä tapauksessa nyt on lapsen edun mukaista, hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta. Ilmoittaa yhtäkkiä vuosien jälkeen että "sulla onkin nyt oikeesti jossain joku uusi iskä josta et ole tiennyt" ja hyväksyä mukisematta jos oikeus päättää sallia nuo valvotut tapaamiset...??

Ja mitä mä voin tehdä, mihin voin vedota ja edes yrittää estää?? En haluaisi pienen maailmaa kääntää ympäriämpäri, koska elää nyt onnellista perhe-elämää.

Bio-isä on siis aikoinaan itse kieltäytynyt kaikista oikeuksistaan ja minulle antanut yksinhuoltajuuden, ja tosiaan tuomittu useista pahoinpitelyistä yms. ja myös itse tehnyt selväksi, ettei "ole lapsen isä" enkä minä saa ottaa häneen tai perheeseensä mitään yhteyttä.

JOs on tietoa, kokemusta niin jakakaa mulle...
 
voisiko keskustella sosiaalityöntekijän kanssa tai en tiedä voisiko joku auttaa. ehkä ei kannata, en tiedä. voisitko vaihtaa paikkakuntaa tai jopa maata!!! itse taistelisin kyllä kovasti että lapsi ei joudu tuollaisen henkilön vaikutuspiiriin. tee kaikkesi, älä uhraa pientä lasta.
 
[QUOTE="kuuakka";23127399]
Bio-isä on siis aikoinaan itse kieltäytynyt kaikista oikeuksistaan ja minulle antanut yksinhuoltajuuden, ja tosiaan tuomittu useista pahoinpitelyistä yms. ja myös itse tehnyt selväksi, ettei "ole lapsen isä" enkä minä saa ottaa häneen tai perheeseensä mitään yhteyttä.
.[/QUOTE]

Miksi hänellä nyt olisi oikeus lapseen jos on kerran hänet kieltänyt? Jos hän tulee toisiin aatoksiin niin voi voi, lapsen parasta tässä kuitenkin pitää ajatella ja narsisti ei ole kenellekään hyväksi.
 
lapsi on 5-vuotias. Mies on tunnustanut isyytensä ja elatusmaksusopimuksenkin tehnyt (jota nyt alkanut maksaa), mutta tapaamissopimusta ei suostunut allekirjoittamaan vaan lähti ovet paukkuen lastenvalvojalta "etten minä voisi määrätä hänen elämäänsä".

Itse on tosiaan USEAAN otteeseen sanonut ettei halua olla missään tekemisissä ja väleissä.

Ajattelinkin heti maanantaina soitella asianajajille ja mahdollisesti keskustella lastenvalvojan kanssa?? Hänkin yritti aiemmin lähestyä minua tässä asiassa, ja hänelle ilmaisin tuolloin etten ole suostuvainen.

En todellakaan halua asettaa lasta ikävään tilanteeseen, johon hän ei ole syyllinen, vaan ihan joku muu.
 
ja sepäs se tässä onkin hankalaa... että voisiko lapsi itse sanoa ettei halua tavata, kun ei edes tiedä koko ihmisen olemassaolosta mitään!! Ja toisaalta noin pienellä ei ilmeisesti ole mahdollisuutta ilmaista tahtotilaansa??
 

Yhteistyössä