Wish a Baby 29

Lista:

Viivi vm -78, esikoinen haaveissa, yritystä 2/2006
Lilly 31 v. esikoinen haaveissa
Titi vm -83 esikoinen haaveissa
Kk vm -84, toinen lapsi, yritystä 2/2006
Riina vm -81, esikoinen haaveissa, yritystä 11/05
Lumi vm -81, toinen haaveissa (miehelle esikoinen)
Piparminttu-Pipsa vm -83, esikoinen haaveissa, yritys alkaa 12/2006
Riikka vm -78, esikoinen haaveissa, yritystä: "katsotaan-sitten-joskus-mutta-ei-vielä"
Lime vm -82, esikoinen haaveissa, yritystä 5/2006
Sara vm -79, esikoinen haaveissa, yritystä 1/2006
Meiram vm -82, esikoinen haaveissa, yritystä 11/2005
Omppu vm -75, toinen haaveissa
Syysmarja vm -80 esikoinen haaveissa (km 6/06) , yritystä 6/2006
Rinkeli vm-85, esikoinen haaveissa, yritystä 8/2005
Annemaria vm-83 esikoinen haaveissa
Peppi vm -80, yritystä 3/2006, esikoinen haaveissa
Judy vm -82, yritystä 7/2006, esikoinen haaveissa
Sirppana vm -81 ? yritystä 7/2006, esikoinen haaveissa
Keiju vm -80 yritystä 7/2006, esikoinen haaveissa.
Kissimissi ???
Pikkutiikeri vm -80, esikoinen haaveissa, yritystä 12/05
Monsku vm -80 (?), yritystä 8/06, esikoinen haaveissa
Tikru vm -84, yritystä 8/06, esikoinen haaveissa
Amanda vm-78, yritystä 5/2006, esikoinen haaveissa

Tyrni poistettu listalta, onnittelut plussasta!!!!

 

Jätti-onnittelut Tyrnille! Aivan mahtava juttu! =)

 

ONNEA Tyrni!! Ihania uutisia =) Pysy vain vielä hetki tässä ketjussa ja kaappaa muutama muukin noiden plussatuulien kyytiin, joohan? Hyviä vointeja sinulle ja tarrasukkia masuasukille!

Tikru84: En ole ikinä polttanut ja yritän parhaillaan painostaa miestänikin lopettamaan.

Jokos Viivi olet päätöksen tehnyt matkalle lähdön suhteen? Hankala tilanne! Oon itsekin miettinyt vastaavia juttuja tässä vauvahaaveilun lomassa. Luultavasti se menee kuitenkin niin, että jos varaat matkan, niin tulet varmasti raskaaksi ennen sitä. Kyllähän monet reissaa raskaana ollessaan, mutta keväällä raskautesi olisi jo aika pitkällä (jos siis nyt pian tärppäisi). Ehkä kannattaisi kysyä neuvoa vaikkapa terveydenhoitajalta?

 

Kp 22, aika matelee ja mä kuvittelen itelleni kaikki mahdolliset oireet.. *pyörittelee viattomana silmiään*

Viimepäivinä ollut väsymys, kiukku (muistuttaa PMS:ää), pissatus, janotus, hikoilut, näppylät ja alavatsan pingotus ja painon tunne.. *tunnustelee rintojaan, ei ainakaan vielä erityisen arat* Ainii, ja lämpö jatkaa nousuaan, nyt jo 36,4 (norm. 35,2) Mihinköhän mä näiden kanssa vielä joudun kun vielä viikon verran pitäis ainakin jaksaa odotella ennenkun kannattaa testailla. Hullujenhuoneelle? *nauraa*

Voi kun olis joku kristallipallo johon kurkistaa.. Onneksi täällä on ihmisiä jotka ymmärtää tämän sortin hulluutta..

 

Heissulivei kaikille

Jaahas, nyt siis vaihtui ketju, kun tuli sata täyteen. Näemmä ollaan siirrytty uuteen systeemiin.

Viivi, aika paha tuo sun reissuongelma. Paha mennä sanomaan mikä olis paras ratkaisu. Mutta Keijun neuvo oli kyllä hyvä, joku ammatti-ihminen osaisi varmasti ehdottaa miten kannattaa menetellä. Liikaahan elämää ei kannata suunnitella ja uskon kyllä, että osaisit nauttia reissusta myös raskaana ollessasi Se on tosin toinen asia, onko silloin mukavinta matkustaa... Oi voi, on tämä elämä vaikeaa Kerro sit mihin ratkaisuun päädyit!

G: En oo koskaan edes maistanut tupakkaa enkä aio maistaakaan. Se haisee niin kuvottavalta, että en vois ees kuvitella laittavani sitä suuhuni. Mieheni ei myöskään polta, onneksi. Mun täytyy tässä yhteydessä kertoa teille yks juttu, joka on painanu mun mieltä jonkun aikaa. Elikä äiti oli polttanu mua odottaessaan! Kyse ei ollut "kuin" kahdesta tupakasta päivässä, mutta kuitenkin. Sain tietää tuon vasta keväällä ja olin TOSI järkyttynyt. Äiti on kuitenkin aina hoitanut mut ja mun siskon parhaalla mahdollisella tavalla enkä olis osannu ikinä kuvitella, et se olis voinu polttaa raskaana ollessaan. Käsittämätöntä. Jotenkin tunnen itteni tosi vihaiseksi. Miten se voi tehdä niin? No, onneksi muhun ei oo jääny ainakaan mitään näkyvää vammaa tms. Mut sitä oon miettiny, että VOIKO ÄIDIN RASKAUDENAIKAINEN TUPAKOINTI VAIKUTTAA JOTENKIN MUN HEDELMÄLLISYYTEEN? Kertokaa, jos teillä on mitään hajua asiasta.

Mietin tänään töissä Syysmarjan tilannetta ja täytyy sanoa, että en ihmettele yhtään, jos susta tuntuu, ettet aina halua pyöriä täällä. Ei varmasti ole helppoa palata takaisin lähtöruutuun ja vieläpä sellaisen menetyksen kokeneena. Miten sun mies on käsitellyt asiaa? Millä mielin hän on? Varmasti tuollainen kokemus ainakin yhdistää teitä suunnattomasti ja lujittaa suhdettanne.

Missä ihmeessä Annemaria on? Mulla on ikävä mun kaksoisolentoa! Entä Riikka, missä luuraat? Huhuu!!! Mars tännepäin

oon pähkäillyt pienessä päässäni, että kannattaisko mun alkaa jo nyt syömään sitä foolihappoa? Onhan se aika aikaista yritystä ajatellen, mut ei kai siitä haittaakaan olisi? Mitä merkkiä suosittelette? Ne raskautta yrittäville tarkoitetut Multitabsit kuulostaa liian hurjilta mulle tässä vaiheessa Eli siis tuntisin itseni pöljäksi, jos nyt marssisin apteekkiin niitä ostamaan. Mitä muita on olemassa?

Mies on jo kolmatta päivää reissussa Etelä-Suomessa ja me ollaan koirien kaa kolmistaan. Ovis sattui todennäköisesti just näille päiville eli mies missasi sen näppärästi Nyt siis menossa hetkinen... kp15. En oo tosin tuntenu mitään oviksen merkkejä ja epävarmuus sen suhteen kasvaa kokoajan. Melkein tekis jo mieli tilata niitä ovistikkuja ihan vain sen takia, että saisin mielenrauhan ovulointini suhteen... Onko niissä joku hyvä merkki, mitä kannattaa kokeilla?

Pidetäänhän uljas ketjumme vireänä, eikö vain? Hyvää yötä kaikille ja plussajunan tuksutusta kaikille sitä odottaville!

 

Huomenta tytsyt!

Juuh Pp, minä tyttö se sitten aloitin uuden ketjun... =)

Foolihapoista: mä en tiedä muita kun tuon Multitabsin, mutta apteekista neuvovat kyllä, mitä kannattaa ostaa. Enkä mä tiedä, miksi se olis tyhmää alkaa niitä jo nyt syömään, ainahan se on parempi aloittaa ajoissa eikä sitten silloin kuuluisana "15. päivänä" =)

Tupakkaa en polta, teininä tuli maisteltua -ja taisin ostaa, siis ostattaakin yhden askin -mutta siihen se jäi. Mies polttaa, mutta yritän sitä kokoajan painostaa ja "savustaa" lopettamaan....onkin luvannut, mikäli uusi plussa tikkuun saadaan.

Viivillä on kinkkinen tilanne, ainakin siinä suhteessa jos nyt se plussa pärähtäisi, niin olisit aika viimeisilläsi ensi keväänä. Hankala tilanne, etten sanoisi. Enkä osaa yhtään auttaa, tsorppa!

Pp: kiitokset myötäajattelusta, kyllä mä täältä suosta olen jo noussut, mutta yritän ihan tietoisesti olla ajattelematta vauva-asioita, jotenkin mieli on paljon (?????) rauhallisempi tällä hetkellä.

Seuraavaksi tulee aika "rankkaa" tilitystä, saa skipata jos ette jaksa lukea:

Pöllytelty ei olla sitten kp 6, joten sikälikin (nyt siis kp 9) ei oikein nappaa, ainakaan miestä. Mies otti km:n paljon "helpommin" kuin minä, eihän se periaatteessa hänelle tapahtunut, vaikka yhteinen prokkis onkin. Mutta mulle se oli/on henkisesti paljon vaikeampi nieltävä, mies on sitä mieltä että uutta yritystä putkeen vaan -niin, oliskin joo, mutta häntä ei tällä hetkellä kiinnosta edes seksi! - ja että kyllä se vauva sieltä itsestään ilmoittaa hyvinkin pian.... no joo.
Mutta pyhästä hengestä ne ei kyllä sikiä, sen eteen tarvis tehdä jotain muutakin kuin vain puhua :/ ja sitä ei meidän perheessä kummemmin ole km:n jälkeen harrasteltu.
Mulle on itselle tullut tästä vähän sellainen "pakkomeininki", eli harrastettava on, vaikkei niin kovin mieli tekiskään. Ja siihen mun on pakko saada muutos, kun yritystä takana vasta näin vähän aikaa...mutta millä mä sen saisin, kun tahdon sitä lasta NIIIN HEMMETIN paljon??!?!?!?!?!

Joo, mua v*ttaa ja rankasti tällä hetkellä, vaikka kohtapuoliin on ne parhaimmat ajat käsillä....aika kummallista, yleensä mua vi*ttaa vasta kierron loppuvaiheessa.

Joopa, sorppa nää tilitykset, mutta ehkä sitten taas joskus olen oma iloinen itseni, kait?!

Tsemppiä kaikille ja Tyrnille vielä kerran puhtaasti iloiset onnittelut plussasta!

 

Syysmarja; Noi sun 'pakkomeininki' -kirjoitukset olivat kuin suoraan mun suustani. Mä olen jotenkin ajautunut tuohon samaan pisteeseen, ikävä kyllä, enkä tiedä millä muutan suunnan. Ajattelen vaan, että nyt on ovis käsillä, PAKKO hypätä sänkyyn vaikka ei jaksaisi tai mieli tekisi.. Ja mieskin on sen huomannut, joten silläkin alkaa pikkuhiljaa mennä fiilis sänkyhommista, kun huomaa, että mun meininki on vaan saada lapsi alulle. Mä olen monta vuotta odottanut, että pääsen yrittämään lapsen tekoa ja nyt vaan ja ainoastaan tuntuu ne vauvat pyörivän mielessä, ehkä siksi seksikin on nykyisin vaan lapsentekoa.. Mutta näinhän tää ei toimi, kohta ollaan siinä pisteessä, että nukutaan eri huoneissa, että ei vaan tartte tehdä mitään seksuaalista ja sittenhän sitä vauvaa ei ainakaan tule..
Argh! Tilitykseksi meni nyt mullakin...

Silti, tsemppiä kaikille!

 

Huomenta!

Ihan ekana tositositositositooooosiPaljon ONNEA Tyrnille!!! =) =) Jippii!!! Kärsivällisyys palkittiin! Ja peukutetaan sille, että kaikki menee hyvin! Tämä antaa taas toivoa (meille) muillekin jotka on jo vähän kauemmin yrittäneet!

G: Mä olen polttanut muutamia tupakoita teininä, kun "piti" olla olevinaan enemmän kuin oli... Poltin myös 18 täytettyäni, alun baarissakäynti-innossa aina silloin tällöin humalassa. Nyt en ole moneen vuoteen polttanut yhtään, enkä koskaan siitä kyllä edes tykännyt.

Matka-asia on edistynyt vähän. Mä pähkäsin asiaa itsekseni ja miehen kanssa (joka muuten heti suunnitelmasta kuultuaan oli huolissaan mahd. raskaudesta!!). Surffattiin netissä rokotukseen liittyviä juttuja yms. Sanoin sitten kaverille ihan suoraan, että tarkemmin ajateltuna nyt ei taida olla paras ajankohta ja selitin syyn. Hän oli samaa mieltä, koska heilläkin on yritys alkamassa kuukauden-parin sisällä! Niin että eksoottiset lomasuunnitelmat laitetaan nyt joksikin aikaa jäihin ja keskitytään lisääntymiseen...! ;c)

Pp: Mulla on sellasia Yliopiston apteekin omia, pelkkiä foolihappoja, yhdessä tabussa on 1mg, purkissa 100kpl, eikä maksanut montaa euroa. Mun mielestä nyt olis ehkä vähän turhan aikaista aloittaa "kuuri", mutta ehkä joskus tossa loka-marraskuussa? =)

Syysmarja: Harmillista, että harjoitus-rintamalla on nyt vähän hiljaisempaa! Mut mun kokemuksesta voin vaan sanoa, että meillä se on aikamoista aaltoliikettä. Välillä reenataan joka-jokatoinen päivä, mutta nyt on mennyt 5 päivää ilman. (Tosin ollaan oltu aika paljon eri osoitteissa öitä ja päiviä.) Koita pitää kiukku aisoissa ja jutskata sun miehen kanssa. bd =)

Jeps, nyt pitää lähteä taas töihin! Heips!!

Kp 18? /26-27

 

Pp, Osta ihmeessä foolihappoa. Ei se ainakaan haitaksi ole. Minä ostin apteekista sellasia Bio-Folin tabletteja. Siinä on ehkä 3 kk:n kuuri vai oliko kenties puolen vuoden ja makso 5 euroa, eli ei ollenkaan paha...

Kaikille muille tsempityksiä! Kyllä se siitä!
Syysmarja *halit*

(.) Eilen oli ultra ja Pikkunen oli jo 2 cm pitkä ja sydän sykki 140krt/min.
Oli aivan ihana elävä olento. Todella Ihku!

Minttu ja Pikkunen 8+5

 

Huomenta kaikille,

mäkin mietin kauan, että varattako matka vai ei ja tulin siihen tulokseen, että tässä pitää elää normaalisti. Niin me sitten varattiin pari viikko sitten matka kaukoitään ja nyt sitten soitin matkatoimistoon ja kerrroin, että masuasukki ilmoitti tulostaan, että matkaa pitäisi aikaistaa. Matkatoimiston virkailija sanoi, että ilman muuta onnistuu vaihto ja siitä ei mennyt edes mitään kuluja. Mä luulen, että juuri se, että jollain tavalla relasi ja alko elää normaalisti teki sen, että tulos on positiivinen. Meillä oli matka mitä odottaa ja sitten lääkärille aika, että päästäis eteenpäin.

Seksin harrastaminen meni kyllä välillä pakkotoistoksi ja se kyllä heijastui parisuhteeseenkin. Aluksi musta ovaritikut olivat hyvä asia, mutta jossain vaiheessa ne muuttuivat pakkomielteeksi. Sillon harrastettiin kun tikussa oli viiva. Mies sanoi jossain vaiheessa, että voitaisko harrastaa seksiä silloin kun siltä tuntuu, eikä silloin kun tikku tai ovari niin sanoo. Aluksi tästä käytiin kiivasta keskustelua ja musta tuntui, että toi idiootti ei tajua, että jos lapsia haluaa niin niitä pitää tehdä silloin kun aika on otollinen!! Ei naurattanut silloin mutta nyt jo vähän hymyilyttää.

Mä syön helokkiöljykapseleita ja multitabs +2 kapseleita. En osaa sanoa, että onko niistä ollut mitään hyötyä, mutta tokkopa niistä on ollut haittaakaan. Greippimehua ja muita vastaavia juttuja yritin, mutta kun se mehu oli niin kamalaa, niin totesin, että ei tästä mitään tule.

Aloin ahdistumaan kuukausi sitten kun kaikki vain kertoivat saavansa lapsia ja me vaan tahkottiin. Itkuja siinä tuli aika monta väännettyä ja oli aika skitso olo kun onnitteli ihan oikeesti, mutta samalla veitti väänsi rinnassa niin, että ei tiennyt miten mennä eteenpäin.

Mukavaa päivää kaikille.

 

Hienoa, että saitte tehtyä päätöksen matka-asiassa Viivi! Ehtiihän sitä sitten matkustaa vaikka vauvelin kanssa myöhemmin.

Tsemppihalit Syysmarjalle! Tänne saat aina tilittää ja me kuunnellaan Ymmärrän kyllä tuon tunteen "pakkosekstailusta". Miten kauan teillä oli yritystä ennen km? Jos saan udella Olen ollut tässä ketjussa vasta niin vähän aikaa etten tiedä yritystilannettasi sen tarkemmin. Yrittäkää saada juteltua miehen kanssa asiat selviksi, sillä se vauvan saaminen taitaa tosiaan vaatia jotain pyhää henkeä vahvempaa tavaraa. Jos sitten samalla keksisitte jotain piristystä sekstailuunkin, ettei tuntuisi niin pakkopullalta? Kuitenkin kuulostaa siltä, että miehesikin edelleen haluaa vauvan, joten älkää unohtako että olette yhteisellä asialla

Aika helposti tämä yritys tuntuu muuttuvan "pakoksi", vaikka itselläkin vasta toinen yrityskierros menossa. En tiedä miten pää kestää, jos sitä tärppiä ei tule esim. puolen vuoden sisällä. Nytkin ahdistaa mennä illalla töihin, koska tiedän taas näkeväni raskaana olevan työkaverini. Nostan kyllä tosissani hattua teille pidempää yrittäneille!

=) kaikille!

 

Tsori, kp nyt 10/~30 eli tarttis kyl jo aloitellakin niitä kylvöjä, mikäli tässä jotain tulosta haluaa nähdä.

Amandalle kiitokset "myötäajatuksista", mutta samalla tietysti ikävää, että muillakin on tuota "pakkomeininkiä". Ja tosiaan, mullahan EI SITÄ MISSÄÄN NIMESSÄ SAISI olla vielä, kun yritystä vasta toukokuulta (km:n jälkeen heinäkuulta) asti, joten yritys niin alussa. Mutta mulla ehkä vaikuttaa se, että pilsut jätin jo jouluna, ja siitä asti olen kroppaani seuraillut ja nyt kun sen tarvis toimia oikein ja kunnolla - siis sikäli mikäli se on sitä koskaan tehnyt, omia tuntoja tässä vain tilittelen -niin nyt ei kumpaakaan kiinnosta, siis aidosti kiinnosta tuo seksi lähes lainkaa!!!

Täytyy tosiaan tänään miehen kanssa ottaa asia puheeksi, ollaan onneksi siitä ihana (?!?!) pariskunta, että kaikesta voidaan puhua ja kait tämä tästä menee, kunhan nyt v*ttaa ja rankasti. Mutta kun hälle asia ei ole "elämää suurempi", josko se on mullekaan. Äh, koittakaa jaksaa tätä mun valittelua!

Tyrni: mulla kanssa yksi kamupariskunta, jotka tahkosi lähes kaksi vuotta ennen plussaa, ja tiedän siinäkin perheessä monen monta kyyneltä tirautettavan, kun plussauutisia kuuli sieltä ja täältä. Nyt heilläkin siis tosiaan ½-vuotias taapero kiitoksena kovasta yrityksestä. Eli ymmärrän täysin sun ajatukset, olin niin läheisissä tekemisissä heidän kanssaan ja olkapäänä itkujen sattuessa.
Ja nythän teille sitten tuli se ihana kiitos, onnittelut vielä kerran!

Niin, siis kyllä mä olen AIDOSTI onnellinen meidän kaikkien plussanneiden puolesta, se vain vähän kirpaisee aina, varsinkin tuon oman km-kokemuksen jälkeen ;(

Ja nyt ei kukaan meidän plussanneista SAA vetää hernettä nekkuun, en tarkoita tällä teitä ollenkaan!!!
Eli: mua sitten ärsyttää nuo "puntinheilautukselta raskaaksi tulleet" naikkoset, jotka toisen ahdingoista mitään tietämättä -okei, mulla ei vielä ole ahdinkoa, mutta ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan? -rietastelevat ja rehvastelevat sillä, miten "helppoa raskautuminen on" ja "toinen tehdään sitten syksyllä, että tulee kesävauva" .... ARGHHHHHHHHHHHHHHH!!!!! Kun joskus tuntuu, ettei ihmisillä ole mitään järkeä päässään kun puhuvat, kaikille kaikki ei aina tule nappia painamalla, tai nappia syömälläkään!!!

Mua sapettaa, varmaan sen voittekin jo arvata


Muita aiheita:

Mintulle onnittelut ihanista ultranäkymistä, tahtoisi niin kovasti jo itsekin... *itkee omaa surkeuttaan ja samalla yrittää potkia itseään persuksille, jotta nousisi jo tästäkin suosta...*

Hyvä Viivi, että asia selkisi. Ja nyttehän sitten sulla on mahdollisesti joku kamu, jonka kanssa viettää aikaa sitten äippälomalla -kun kerran molemmat kovasti yritätte, toiset kohtapuoliin

Pp: kyllä kait noista äidin tupakanpoltosta raskauden aikana on kaikenlaisia tutkimuksia tehty ja muistan lukeneeni jostain, että ei ole voitu todistaa juuri esim sitä, miten äidin polttelu raskausaikana vaikuttaa tulevan lapsen mahdolliseen omaan hedelmöityskykyyn -hirveä sana! Eli siis sitä ei voitaisi kliinisesti todistaa, kun siihen vaikuttaa niin paljon kaikki muutkin asiat. Eli eipä musta ainakaan apua ollut tähän dilemmaan

Nyt mä menen syömään, olen tällä viikolla aloittanut vähän "kevyempää" elämää, kun kerta ei sitä plussaakaan kuulu...kun raskaanaollessahan ei sitten missään nimessä saa laihduttaa. Tuskin tästäkään mitään tulee, olen sen verta hövelö, että annan hetken kuluttua kuitenkin periksi..

 

Keijulle tulikin vastaus tuossa edellä, eli ei tosiaankaan ole kauaa yritetty, mutta mulla ehkä vaan hermot meni siihen km -kokemukseen...

 

Syysmarja: Samoja fiiliksiä täällä. Yhtään ei helpota, että juuri läheisimmässä kaveripiirissä on kolme odottavaa naista... Minä jään ilman muuta ulkopuoliseksi siitä hössötyksestä, olen nimittäin sen verran suora ihminen yleensäkin, että en oikeasti osaa hymyillä ja esittää vilpitöntä iloa toisten puolesta, kun itseä oman yrityksen tuloksettomuus masentaa ja ottaa niin päähän. Onnitellut olen tietenkin asianmukaisesti ja yritän edelleen peitellä omaa harmiani ja olla iloinen toisten puolesta.

Kenties olisi jossain vaiheessa tarpeellista paljastaa kavereille meidän tilanne, jotta osaisivat ottaa sen huomioon eivätkä pyörisi niin niiden masujensa ympärillä. Itsekin niin kovasti haluaisin tulla raskaaksi, niin toisinaan on suorastaan kidutusta kuunnella niitä juttuja. Mieskin oli kuulemma olettanut, että tähän mennessä olisi jo lapsi saatu alulle... Itseasiassa viime aikoina tilanne on mennyt siihen, että jään mieluummin kotiin kuin menen katsomaan kavereiden ultrakuvia ja uusia äitiys- ja vauvanvaatteita ja voi että kun saatiin hieno pinnasänkykin ja mitenkähän se rahatilanne nyt kun... jne. Jos vauva-asia täyttäisi edes vain yhden tai joidenkin kaukaisempien ystävien elämän, mutta kun kaikki sosiaalinen kanssakäyminen tuntuu olevan täynnä sitä ja tulevat isätkin ihan innoissaan... Blaah =P

Jos tietäisin, että tämä meidänkin yritys jonain päivänä palkitaan, niin malttaisin kyllä odottaa ihan rauhassa. Minua kuitenkin jäytää pieni pelko siitä, että meille ei ikinä tulisi omaa lasta... Ja se lienee se suurin alakulon aihe =(

 

Heissansaa kaikki leidit!

Ensinnäkin ihan alkuun ISO rutistus Syysmarjalle,kuulostat kovin alakuloiselta. Onneksi jaksat kuitenkin purkautua tänne, etkä jää hautomaan kaikkea yksin. Se on jo yksi askel kohti iloisempaa huomista. Musta on täysin luonnollista ja varmaan vääjäämätöntäkin, että seksi on välillä pakkopullaa, kun yritys on kuumimmillaan. Mutta uskoisin, että se on ohimenevä vaihe. Keijun ehdotus seksielämän piristämisestä voisi toimia! Miten olisi joku kylpyläviikonloppu tai ihan vaikka romanttinen illallinen kynttilänvalossa? Nythän illatkin alkavat olla sopivan hämyisiä

En osaa edes kuvitella, miten karmaisevalta teistä yrittäjistä tuntuu, kun joku tuttu ilmoittaa tuon tuosta tulleensa raskaaksi jne. Tottakai sitä iloitsee muiden puolesta, mutta ei varmaankaan voi olla tuntematta kateutta ja masennusta. Itse en siis vielä ole tuossa vaiheessa, mutta musta tuntuu, että kadehdin kaikkia niitä, jotka jo yrittävät ja joiden miehet ovat sata lasissa mukana hommassa. Onneksi on tämä ihana ketjumme, jonne voi purkaa kaikki harmittavat asiat!

Kiitokset foolihappoinfosta, taidan marssia apteekkiin syksymmällä. Mulla on paha tapa innostua kaikesta ihan liikaa ja liian aikaisin Siitä osoituksena olkoon se, että menin ja tilasin eilen ovistestejä mammaksilta! *piiloutuu nolona atk-pöydän alle* Ajattelin ottaa jo etukäteen selvää, että ovuloinko ylipäänsä lainkaan. Tarkoitus ei siis ole alkaa kyttäilemään ovista sit yrityksen alkaessa tikut kourassa, vaan haluan näin etukäteen selvittää asiaa. Esim. tänään mulla oli sellasia jänniä nippailuja alavatsassa (kp16) ja mietin, et onkohan se oviksesta johtuvia. Eli olis kiva osata yhdistää havaitut oireet ovikseen Heh, te pidätte mua varmaan ihan kahjona hössöttäjänä, joka joutuu hoitoon viimeistään yrityksen alkaessa

Viivi, kíva juttu, että matka-asia ratkesi "itsestään" Niin niillä asioilla on tapana järjestyä Sit kun teillä on molemmilla pariskunnilla omat nyytit, niin voitte lomailla kunnon perhelomilla yhdessä

Minttu, aivan ihana kuulla, että teidän pikkuisella on jo noin paljon mittaa Tuntuu hurjalta, et sullakin on jo 9.viikko menossa. Vastahan sinäkin plussasit. Niin se aika rientää... Kovasti voimia ja kaikkea hyvää odotuksen ihanuuteen

Auts, maha kurnii eli taidanpa suunnata ruokapöydän ääreen. Mies tuolla kokkailee innoissaan palattuaan reissusta. Viikon päästä selviää, tuleeko muutto pääkaupunkiseudulle. Mies saa silloin tulokset koulusta, mihin on pyrkinyt... JÄNNITTÄÄ!!!! En osaa vielä kuvitella itseäni kehä3-asukkina, mut ehkä siihenkin oppis...

Mukavaa iltaa kaikille

 

On se kyllä kumma kun tässä vauvakuumevaiheessa tuntuu maailma olevan täynnä raskaana olevia naisia ja vauvanvaunuja!Muakin ärsyttää ne, Syysmarjaa lainatakseni, "puntinheilautuksesta raskaaksi tulleet" (ihana vertaus *kieriskelee naurusta*). Viime viikonloppuna jouduin parikin kertaa vastaamaan "koskas teille tulee vauva/ Ettekös tekin pian hanki vauvan" -kyselyihin. Ärsyttävää!!! Varsinkin kun toinen kyselijä oli juuri sellainen kertalaakista ja varmoina päivinä raskautunut. Että kyllä siinä vähän teki mieli avautua, vaikka tiedän ettei hänelläkään ole ollut helppoa, kun mies lähti pian lapsen jälkeen jne.
Niinkuin Peppi sanoi, olisi paljon helpompi suhtautua tähän yritykseen, kun tietäisi varmaksi että joskus vielä tärppää... Ja kun sillä stressaa koko ajan, niin se ei ainakaan helpota raskaaksi tulemista. Kamala kierre!
Onneksi mulla on yks kaveri, joka yritti lasta melkein vuoden ennen kuin tärppäsi. Se on yks niistä harvoista jotka tietää meidän yrityksestä, ja sille onkin kiva puhua kun tietään, ettei se ainakaan ihmettele miksi ei vielä vauvaa kuulu!

Siis ei mun pitänyt näin totisesti tähän yrittämiseen suhtautua... :/ *häpeää*. Mä olin nimenomaan se joka rauhoitteli miestä, että "tähän saattaa sitten mennä jonkin aikaa, että ei niitä vauvoja niin vain tehdä, vaan ne tulee kun on tullakseen". Ja tuosta ei ole kuin pari kuukautta Tuskastuttaa vaan tämä odottelu... Nyt on vasta kp 18, joten menkkoihin/ testaamiseen menee vielä hetki. Huh, olipas purkaus! Onneksi te olette olemassa ja voin purkautua tänne

Tervetuloa vaan tänne kehä3:n sisään PP, jos siltä näyttää!Kyllä täällä asumiseen tottuu... Vaikka me ollaan kyllä suunnittelemassa muuttoa edes vähän kehien ulkopuolelle, kunhan miehen työkuviot selkiintyy.

Ja oikein paljon voimia ja tsemppiä Syysmarjalle. Ajattele niin, että sä ainakin onnistuit plussaamaan kerran, niin varmasti onnistut siinä toisenkin kerran Ja tsempit tietty kaikille muillekin, ei anneta periksi!

 

Moi pitkästä aikaa!!!

Tai eihän siitä itse asiassa ole kuin kolme päivää kun kirjoittelin viimeks, mut tuntuu ikuisuudelta! Talonvahtireissusta olen siis palaillut takaisin, omaa pesuettani hoitamaan... En osaa sanoa kuka kaipasi mua eniten, eläinlapset vaiko mies? Mies sentään oli kotiinpaluun kunniaksi siivonnut, imuroinutkin jopa. Ele jota arvostan SUURESTI. =)

Tyrni, JÄTTI-ISOT onnittelut sinne suuntaan!!! Taas kerran saa tällainen hiukan pidempään yrittänyt toivoa mahdollisesta plussasta...

Aivot on sen verran jumissa pitkän työpäivän johdosta, joten jos sopii, en kommentoi tarkemmin kirjoittamiinne juttuihin, niitä kun oli niin paljon! Mut ihanaa oli lukea ja tietää että keskustelu on käynyt vilkkaana. Ja huomisesta eteenpäin oon taas skarppina mukana keskusteluissa.

G: tupakointikysymykseen silti... Muutaman tupakan oo maistanut joskus, ei mun juttu, mut kykenen ymmärtämään sen aiheuttaman riippuvuuden. Miehen "sain ylipuhuttua" lopettamaan nyt keväällä. Apuna oli kaikennäköiset tieteelliset tutkimukset tupakan vaikutuksesta -yllätys yllätys!- miehen hedelmällisyyteen. Toimii aika hyvänä pelotteena...

Syvällisiä keskusteluja ootte käyneet mun poissa ollessa... Kovin monella oli niin samoja ajatuksia yrityksen aiheuttamasta ahdistuksesta ja esim. "pakkoseksistä" kuin mulla. Meillä myös seksielämä mennyt yrityksen jatkuessa aina vaan enemmän ja enemmän "teknisen suorittamisen" suuntaan. Mut huomenna alkaa uusi elämä sen suhteen! Ohjelmassa siis erotiikkamessut... Jospa saadaan sieltä uutta puhtia ja paloa makkariin Ja niin kuin jo aiemmin mainitsin, loppuvuosi menee vähemmällä yrityksellä, kun ei voida kuitenkaan "täsmälaukoa" ovisaikaan, vaan petipuuhat jää viikonloppujen huviksi. Hyvä niin =)

Ai niin, omaa napaa vielä pikaisesti ennen saunaa menoa. Kp.. öö.. 7. Piti oikein laskea. Verikokeiden tulokset tuli: kaikki arvot ok. Uskokaa tai älkää, mut en oo lainkaan helpottunut. Ahdistus vaan kasvaa kun ei tiedä missä vika kun ei tärppää. Mut hyvähän toi siis on, että ovis ainakin edellisessä kierrossa on tapahtunut, eikä hormoniarvoissa viitettä pco:sta. "Selittämätön lapsettomuus" on vaan just se diagnoosi, jota en missään nimessä halua... Mut ehkä se on tää yltiöpäinen stressaaminen joka tekee meidän raskautumisyritykset tyhjiksi. *huoh* Mut nyt sinne saunaan... Huomenna lisää juttua!

 

Perjantai, perjantai, perjantai, perjantai.... *tanssii, kuitenkin vähän vaisusti, mutta niin että taasen hameenhelmat paukkuu ja paperit lentää työhuoneessa*

Non niih, nyt tuli sitten ne "kuuluisat" perjantaitanssit tanssittua, vähän vaisunlaisesti vielä, mutta jospa tämä tästä

Pikkutiikeri: hyvä, että tulokset kaikki ok, mutta kuten itse sanoit, eihän se tuokaan kiva ole että on ns. 'selittämätön'... *ymmärtää kamua ja rutistaa kovaa, samalla kuitenkin onnitellen hyvistä testituloksista*

Pp, olen tosiaan vähän alamaissa, mutta niinkuin itsekin olen monen monituista kertaa jo sanonut, eiköhän täältäkin vielä nousta. Kiitokset siis vielä halauksista *halaa kovaa takaisin* Ja sehän on ihan ok, että vähän tutkiskelee oman kropan toimintaa -viittaan tällä siis niihin ovistikkuihin -joten ei kun pissaamaa tikkuun vaan puolivälissä * nostaa kamun ylös sieltä atk-pöydän alta, turhaa häpeät*
Onnittelut vielä kerran muuten -siis jos en ole muistanut asiasta onnitella -sekä gradun valmistumisesta (kai se olit sä joka sai kansitusluvan??) ja yrityksen ajankohdan aloittamisen sopimisesta miehen kanssa!!

Keijulle samoin kiitoshalit. Tietty se on hyvä juttu, että kertaalleen jo olen raskaaksi tullut, mutta eihän se tietty tässä vaiheessa kovin lohduttava asia ole, kun kuitenkin kesken meni ;( joten hyvä ja hyvä asia, miten sen nyt ottaa?!?!

Seksielämän piristämisestä: meillehän olis tulossa viikon päästä 1-vee hääpäivä, jotain ihanaahan olis kiva keksiä, mutta mitä?!? Joku hotlailta olis ihana, mutta taasen palataan tähän mun "pakkoneuroosiin", ovis on silloin tod.näk mennyt jo -vaikka kyllä sitä seksiä vois harrastaa siis muutenkin......

ON: oli eilen illalla aika rankat keskustelut asiasta..... en nyt jaksa kaikkea kertoa, mutta rankkaa tekstiä molemmilta, mies antoi paljon ajattelemisen aihetta ja pakko tässä on pikkuhiljaa alkaa katsoa peiliinkin mutta lakanoita ei pöllytelty.
Mun on ihan pakko yrittää jollakin tavalla päästä irti tästä "vauva-aiheesta" kun tuntuu että mä en oikeastaan muuta ajattelekaan...ja miten senkin sitten toteuttaisi??!?! Yritän nyt olla coolisti miehen kanssa, onhan se totta ettei sitä lasta saada -väärä sanamuoto, tiedän!! -stressaamalla ja pakottamalla -no okei, ehkä tuokin väärä sana?!?! -toinen seksiin juuri kierron puolivälissä! Vaikka meillä kyllä ollut seksiä myös ns. ovisajan ulkopuolellakin ihan kiitettävästi, ei ole miehen tarvinnut asiaa vongata

Ihanaa muuten, huomasin juuri että tosi moni meistä on vm -80, kivaa!!! Jokos te muut olette täyttäneet? Itsellä vasta parin viikon päästä syndet, sitäkin voisi sitten juhlistaa jollain tavalla miehen kanssa, mutta hänpä meneekin sillon ryyppyreissulle, mukavaa

Joopa joo, kp 11/~30, pöllytelyt tarvis tosissaan aloittaa, limaa erittyy "mukavasti", epäilen jopa vähän tuota hiivaa, kun aavistuksen kirveleekin alapäätä...aiheuttaako hiiva muuten ongelmia yritykseen, ts. musta tuntuu, ettei hiivatulehduksen alla kohtu olis ns. valmis millekään muulle? Kokemuksia? Tietoa asiasta muilla viisaammilla?

Tulipas taasen romaani, mutta koittakaa jaksaa... nyt on pakko mennä töihin!

 

Huomenia!

Pikaista aamuromaania ajattelin teille väsätä, kun loppupäivä on ohjelmaa täynnä, vaikka vapaapäivää vietänkin taas..

Kiitos Syysmarja perjantain jamituksista, ne vaan jotenkin kuuluu tähän ketjuun. =) Hyvä että saitte eilen puhuttua asioista, joskus on elintärkeää saada vähän rankkaakin tekstiä siltä rakkaimmaltakin ihmiseltä, eihän sitä muuten tiedä millä fiiliksellä toinen on. Meillä homma menee ainakin useimmiten niin, että mä vuodatan ja suollan tuntoja (mm. tästä vauvaprojektista) ja mies kuuntelee ja myötäilee. Jos kysyn mitä hän on mieltä kyseisestä asiasta, vastauksena kovin usein olkien kohauttelua ja "emmä oikein tiedä". Kuuluu nimittäin siihen ihmisryhmään, joka on ERITTÄIN taitava siirtämään mielestään ne tärkeätkin asiat, jos ne on liian vaikeita pohdittavaksi. Just niin kuin tää lisääntymisasia... Paukutin tossa viime viikolla muutaman faktan hänelle, kuten esim. sen että alle 4kk:n päästä me ollaan lääketieteen silmissä lapsettomia, kun ei olla vauvaa saatu kertaakaan alulle. Pisti aika hiljaiseksi miehen... Enkä mä sitä ilkeyttäni sanonut, vaan siks että sekin ottais tän asian vakavasti. Ja edistystä asian suhteen onkin tapahtunut tämän jälkeen

Mut mä oon Syysmarja suunnitellut ihan samaa, siis irrottautumista ihan siitä fanaattisimmasta vauvahaaveilusta. Eli tän kierron tikuttelen vielä, mut sit tikut menee lukolliseen kaappiin, samoin lämpömittari. WABilaisia en aio hylätä, teistä kaikista on NIIN paljon tukea ja apua tässä "taistelussa", etten osais ilman teitä ollakaan. Mut luulen että kaiken muun vauva-aiheisen surffailun, lehtienlueskelun, vauvan vaatteiden nypräämisen ym. jätän pois ennalta määrämättömäksi ajaksi. Tällä hetkellä oon just siinä taitekohdassa, jossa muiden raskausuutiset alkaa satuttaa, vaikka kuin olisin oikeasti aidosti onnellinen heidän puolestaan. Se todellakin tuntuu siltä kun veistä kääntäisi rinnassa. Ja aina siinä tilanteessa hoen hiljaa mielessäni "muiden onni ei ole minulta pois", tuntuu vaan ettei se kohta enää vakuuta mua.

Mulla tosiaan tällä hetkellä kolme kaveria raskaana, ja kaikki alle puolen vuoden yrityksellä raskautuneet. Vain yksi heistä tietää meidän tilanteen, itsekin kun on läpikäynyt lapsettomuushoitoja ja ymmärtää asian herkkyyden. Viime aikoina oon kohdannut ihmeellisen välinpitämätöntä ja kylmää asennetta joiltain ihmisiltä, joille kerroin yrityksestä heti alussa. Tuntuu että kyseisiä ihmisiä ei lainkaan asia kiinnosta (jos oon yrittänyt hiukankaan keskustelua viedä siihen suuntaan) tai sit asia on jostain syystä niille niin outo/pelottava, etteivät halua puhua siitä. Mietin tässä vaan, että jospa joudutaan ens vuoden puolella joihinkin hoitoihin, voiko tuollaisen ihmisen kanssa pitää yhteyttä, jos sen kanssa ei voi ollenkaan puhua itselle todella tärkeästä asiasta. Enkä tarkoita nyt mitään syväluotaavaa analyysiä meidän lapsettomuusta tai että asiasta ylipäätään pitäisi joka kerta puhua kun tavataan, vaan että toinen olisi asiasta edes hiukan kiinnostunut ja tarjoaisi muutaman rohkaisevan sanan. Itse olen ainakin niin totaalisen kyllästynyt kommentteihin kuten "älä stressaa, niin kyllä se vauva sieltä tulee" tai paras kommentti kaverilta jolle kerroin tästä mun iho-ongelmasta joka on vaivannut pahempana vuodenvaihteesta lähtien "ootko varma ettet oo raskaana? Se kun aiheuttaa just tollasta näppyä."Juu kaikki testit tammikuulta lähtien on valehdellut, ja vauva kasvaa mun selkärankaa myöden, siks ei maha näy vielä. ARGH! Sorry nyt tää tunteenpurkaus...

Foolihappoasiaan oma lisäys.. Ostin just viime viikolla Befoli-nimistä valmistetta, jossa 600 mikrogrammaa foolihappoa ja lisäksi iso liuta B-vitamiineja. Mm. B6-vitamiinia, jonka pitäis auttaa näihin hormonaalisiin iho-ongelmiin. Mene ja tiedä, mut eipä noista tosiaan haittaakaan ole. Ostin tollaisen kuukauden kuurin, maksoi reilu 4e. Ja ihosta sen verran, että pahimmat näpyt on jo häipyneet, suurimmaksi osaksi varmaan sellaisen Differin-geelin ansiosta (reseptiääke), joka on just aknen hoitoon tarkoitettu. Eli tyytyväinen olen, että menin lekuriin valittamaan. =p

Jahas, tänään meillä on juhlapäivä=) Miehellä siis merkkipäivä, ja oon suunnitellut kaikkea kivaa hänen kunniakseen Ja mikä hauskinta, hän on autuaan tietämätön mitä on illan ohjelmassa, hih. Yövytään hotellissa, ja palaillaan vasta huomenna kotiin, joten viikonloppula WAB-neidot!

 

Huomenta!

Viime aikoina nämä sivut on temppuilleet ainakin minulle. Sivua ei löydy, tiedosto on tyhjä tai jotain muuta yhtä kivaa virheviestiä vaan pukkaa. Nyt sentään pääsin tähän asti, katsotaan miten käy kun yritän lähtettää tämän viestin...

Pp, hienoa että saitte sovittua yrityksen aloittamisen ajankohdan! Nyt on varmasti helpompi olla, eikä jouluun tosiaan ole pitkä aika! (miettikää, kohta on taas talvi ja lunta ja pakkasta...)

Syysmarja, ehkä pieni tauko vauva-asiassa tosiaan tekisi hyvää teille. Mutta se onkin sitten eri asia miten saa omat ajatukset suunnattua välillä johonkin muuhun. *voimahali*

G: Tupakkaa olen kerran maistanut. Ja se riitti. En siedä tupakansavua tai -hajua lainkaan. Nykyään baareissakin alkaa silmät vuotaa ja kirveltää. Onneksi meillä ei tässä uudessa kodissa ole tupakoivia naapureita. Edellisen kodin seinänaapurissa asui tupakoija, ja parvekkeen ovi oli kesän helteilläkin pakko pitää kiinni koko ajan kun tyyppi ravasi sauhuilla 15 min. välein.

ON: Kp on jo 28. Ja harmittaa, kun pitäisi lähteä viikonlopuksi mökille. Tietysti menkat sitten alkaa siellä. Tässä alkuviikolla niitä jo odottelin, mutta eipä ne tietenkään ikinä tule silloin kun itse haluaisi. Jos jään kotiin, menkat ei varmaan ala ennenkuin maanantaina ja jos päätän lähteä, ne alkaa takuuvarmasti viimeistään huomenna... Oireita tässä on ollut kyllä, että eiköhän ne pian sieltä tule. Hormoniehkäisyn ajalta kaipaan tosiaan sitä, että menkat tuli aina kellon tarkkuudella.

Muistanko väärin, vai kärsiikö joku muukin e-renkaan lopettamisen jälkeen finneistä ja rasvoittuvasta ihosta? Tämä on kyllä tosi rasittavaa. Tai varsinaisia finnejä ei niin kamalasti ole (paitsi leuassa ja suupielissä jonkin verran), mutta esim. otsa ja hiusraja on täynnä niitä sellaisia valkoisia pahkuroita (ei finnejä kuitenkaan). Ehkä pitäisi käydä ihonpuhdistuksessa. Onko kukaan ollut sellaisessa, jossa käytetään ultraääntä (?) mekaanisen puristelun sijaan?

Mukavaa viikonloppua kaikille! =) ++++++!

 

Pikkutiikerille taas olis kysymyksiä (sorry kun taas vaivaan):
Mihin aikaan kierrosta niitä verikokeita piti ottaa, vai otettiinko ne kaikki kerralla? Se progesteronihan otetaan muutama päivä ennen menkkoja, mut entä Lh ja prolaktiini ja oliko niitä vielä muita?
Hyvä että sulla oli arvot kohdallaan, tai hyvä ja hyvä, miten sen nyt ottaa.. Sitä "selittämätöntä lapsettomuutta" mäkin pelkään.
Toivotaan, ettei sellaista diagnoosia saatais, vaan plussia tikkuun ja mielellään hyvissä ajoin ennen kuin se VUOSI tulee täyteen!!

Plussatuulia puhaltelee "taustailija" (jolla yritystä jo 10 kk)!

 

Moikka taustalija!
Progesteroni-verikoe otetaan tosiaan 7 pv ovulaatiosta, eli noin puolessa välissä luteaalivaihetta. Lh, fsh ja prolaktiini sitten kierron alussa kp 3-6, tai 4-7, riippuu vähän mistä lähteestä noita ohjeita lukee. Itse olin kp 4 noissa jälkimmäisissä kokeissa. Maanantaina nyt sit se ssg, jännittää! Mut tuun sit kertomaan millaista oli, niin tiedät säkin sit jos sattuis eteen tulemaan kys. tutkimus.

Plussatuulia sullekin Taustailija!!!
Pikkutiikeri jolla yritystä "vasta" 8kk

 

Kiitos taas Pikkutiikerille! Mielenkiinnolla odotan tietoiskua siitä ssg:stä. Siihen tutkimukseen mäkin pyydän lähetteen, varsinkin jos hormoniarvot on hyvät.

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

 

Joo, nyt on sitte käyty gynellä. Että oliko apua? nooh, varmaan pidemmällä tähtäimellä kyllä varmaan joo.. mutta, näin siis meni: Kerroin taas tarinani, otettiin papa ja ultrattiin, että joo näyttäis oikealla puolella ehkä olevan ovulaatiota tapahtumassa, vasemmalla puolella ihan "normaalitila". Sitte, sain lähetteen labraan, klamydiat ja kilpirauhaset ynnä muuta. Tulosten jälkeen gyne kirjoittaa lähetteen sairaalaan jatkotutkimuksiin. On sitten kuulemma tullut vähän muutoksia systeemeihin, eli kaikki noi pitää olla otettuna ja sit tosiaan sinne sairaalaan. Siellä pitää sitten laukata ovulaationbongausultrassa! Sekin vielä.. Just mun tuuria. Mutta ainakin on tunne, että homma etenee.

Kp 19 siis menossa, saa nähdä minkäpituiseksi tämä kierto muodostuu, ja tuleeko se ovulaatio vai ei. Nyt tuntuu aamulliset tuntemukset laantuneen jonkin verran.

Positiivisia ajatuksia Syysmarjalla ja peukutukset kaikille. Työt kutsuu..(sori TAAS omanapainen tarinointi..)

 

Tervehdys!

Tervetuloa takaisin talonvahtihommista Pikkutiikerille! Ja hyvä juttu, että sun testitulokset oli normaaleja Vaikka eihän se oo kiva juttu pelätä tuota selittämätöntä lapsettomuuttakaan. Mutta varmasti teilläkin vielä tärppää.

Syysmarja kyseli hiivasta; luin jokin aika sitten jostain (eli varmaan netistä, luotettavaa tietoa joo... että alkavaa hiivaa voi yrittää torjua syömällä esim. happamia maitotuotteita kuten piimää ja jogurttia, ja välttämällä makeita herkkuja. Ja puuvillaisten alushousujen käyttökin voisi auttaa. En tiedä vaikuttaako hiiva raskautumismahdollisuuksiin, mutta jotenkin en uskois... Eihän se hiivatulehdus varsinaisesti kohdussa asti ole? Vai?

Riikka; mä kärsin myös pillereiden jälkeisestä ihon rasvoittumisesta ja finneistä. Tai ei mullakaan varsinaisia finnejä ole paljon, mutta otsa täynnä pieniä näppylöitä ja iho tuntuu silleen inhottavan epätasaiselta. Ehkä pitäis valittaa lekurille, jos kerran Pikkutiikerikin oli saanut apua jostain reseptivoiteista. Ja ihonpuhdistuksessa käyntikin voisi tehdä ihan hyvää... Mullakaan ei oo kokemusta ultraääni-ihonpuhdistuksista. Oon käynyt vaan "puristeltavana" silloin harvoin kun ylipäätään kosmetologille oon eksynyt. Kerro kokemuksista jos käyt sellaisessa!

Mäkin kaipaan pilleriajoilta menkkojen säännöllisyyttä. Ja silloin pystyi helposti itse siirtämään menkkoja loma-ajoilta, ja muutenkin tiesi päivälleen milloin ne alkaa. Mä oon muuten ihmetellyt aina sitä kun sanotaan, että stressaaminen voi siirtää menkkoja. Miks menkat ei sit ikinä jää väliin kun stressaa esim. ennen lomaa että "nyt ne alkaa just lomalla, voi ei"?!? Outoa!

Meilläkin kävi sitten eilen niin, että miestä ei huvittanutkaan petipuuhat Ja ne kerrat on olleet TODELLA harvassa Musta vielä tuntui, että ovis olis saattanut olla eilen, ja kun viimeks puuhailtiin tiistaina, niin olis ollut hyvä varmistella. Tänään on sitten limojen suhteen ollut aika "kuiva" päivä, joten tais tosiaan olla se ovis eilen. Ihmeen myöhään kyllä oli jos oli, kun nyt on jo kp 19. Iso BLAAH silti miehelle!! Pitäis vissiin täälläkin käydä kunnon keskustelut taas tästä vauva-asiasta...

Ompulle tsempit tutkimuksiin. Ja mukavaa perjantain jatkoa kaikille!