" ”Suomalaiset keskituloiset näyttävät sopeutuneen elämän perustarpeiden kuten asumisen, ruuan ja energian hintojen nousuun lykkäämällä esimerkiksi huonekalu- ja kodinkonehankintoja”, sanoo Danske Bankin Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan vt. johtaja Janne Lassila tiedotteessa.
Valtaosa keskituloisista suhtautuu silti edelleen omaan talouteensa ainakin jossain määrin luottavaisesti, Lassila lisää.
Muutos kahden viime vuoden aikana on suurin keskituloisten kohdalla, mutta myös pieni- ja suurituloisten rahahuolet ovat lisääntyneet.
Pienituloisista 72 prosenttia on tämän vuoden tutkimuksen mukaan ollut huolissaan rahoistaan ainakin kerran kuukaudessa. Viime vuonna osuus oli 69 prosenttia ja toissa vuonna 64 prosenttia.
Suurituloisista rahojensa riittävyyttä pohti tänä vuonna 34 prosenttia, kun osuus aiemmin jäi alle 30 prosenttiin.
Danske teetti Taloudellinen mielenrauha 2023 -kyselynsä Yougov Finlandilla. Siihen vastasi Suomessa reilut 3 000 ihmistä ja aineisto kerättiin helmi-maaliskuun aikana.
Keskituloisiksi määriteltiin henkilöt, joiden vuositulot ovat 27 000–53 999 euroa. "
Kriisejä ahneen rahastuksen savuverhona käyttävä elinkeinoelämän moraaliton ja yhteiskuntavastuuton ahneusinflaatio eli "greedflation" tämän takana. Ei ole Putinin hinnat tai Marinin hinnat, vaan Kapitalistin hinnat.
Apu: Palkansaajaa syyllistetään palkankorotuksista, mutta todellinen syy nykyinflaatioon on muualla – ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista
Yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat nyt inflaatioon enemmän kuin palkankorotukset, ekonomisti Anni Marttinen sanoo.
www.apu.fi
Usein sanotaan, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Ekonomisti Anni Marttisen mukaan nyt pitäisi puhua siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.
"Suomessakin on väläytelty palkkamalttia ratkaisuksi inflaatioon. Samalla ihmisten ostovoima on kärsinyt huomattavasti niin inflaation kuin korkojen nousun myötä.
Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta – inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan. Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen.
Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.
Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös.
Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.
– Inflaation alkuaikoina sen syitä on vaikea analysoida, mutta nyt on tullut jo dataa siitä, että palkkojen nousu ei johtanut vuoden 2022 inflaatioon. Tuolloin Euroopassa ei oikein edes nostettu palkkoja.
Inflaation kiihtyminen on johtunut yritysten voittomarginaalin noususta, Marttinen sanoo.
Kun yleinen inflaatio on nousussa, voittomarginaalin nostoon on pienempi kynnys. Kun tuotannon kustannukset nousevat, mukaan lisätään vain pieni pykälä itselle, Marttinen kuvailee.
Pienten nostojen kokonaisvaikutus ei kuitenkaan ole pieni. Euroopan keskuspankin EKP:n arvion mukaan
vuoden 2022 inflaatiosta noin kaksi kolmasosaa johtui nimenomaan yritysten voittomarginaalin kasvusta.
– Se on jo iso pykälä.
Kaikki yritykset eivät toki hyödy tilanteesta. Ne kärsivät, joiden alalla ei voida nostaa hintoja.
– Yleinen konsensus firmoilla on kuitenkin nostaa hintaa. Se käy nyt helpommin – kun muutkin nostavat niin itsekin pystyn."
www.hs.fi
