Yhä useampi työssäkäyvä saa myös perustoimeentulotukea

[vierailija]

Yltäkylläisyydessä elävät ja suurituloiset ovat nyt esittämässä näkemyksiään ja päättämässä, miten pienituloisten pitäisi nälkävyötä edelleen kiristää. Vain pieni osa suomalaisista kuuluu puolueisiin, mutta heille on tarjolla suuri määrä hyvinpalkattuja töitä esim apulaispormestari. Elli Aaltonen itse halusi Kelaan pääjohtajaksi ja sitten yllättäen päättikin lähteä pois, oliko vielä parempi palkka kiikarissa? Sääliksi käy pienipalkkaisia, ikänsä raataneita naisia, joilla eläkepäivätkin tulevat olemaan samaa kurjuutta.

 

[vierailija]

Merkittävä syy valtion velkaantumiseen oli yrityksille myönnetyt massiiviset koronatuet. Yritykset voivat nyt koronan jälkeen hyvin. Olisikin kohtuullista, että osallistuisivat nyt velkatalkoisiin. Leikkaukset pitää kohdistaa yritys- ja maataloustukiin sekä esim listaamattomien yritysten osinkojen verohelpotuksin.

 

[vierailija]

Äänestäjät ei näemmä ymmärrä miten Suomen sosiaaliturvajärjestelmä toimii jos yleisen asumistuen leikkaaminen on kuulostanut hyvältä idealta. Se minkä yleisestä asumistuesta leikkaavat maksetaan kuitenkin samoille ihmisille sitten toimeentulotukena. Eli tuo muutos vain nostaisi kustannuksia, koska toimeentulotukihakemuksen käsittely on Kelan käsittelijälle isompi työ. Ja hakijalle se on nöyryyttävin tuen muoto.

 

[vierailija]

Kuten leikkauslistoista huomataan niin mitään ei oteta suuryrityksiltä tai suurituloisilta. Oikeisto on aina omiensa puolella eikä tässä ole mitään yllättävää. Tämä tietenkin lisää tuloeroja ja eriarvoisuutta mutta se ei tunnu haittaavan tulevaa hallitusta.

 

[vierailija]

Ja taas se nähtiin. Porvarit ovat heikoimpien kimpussa. Ei näy missään mainintaa yritystukileikkauksista, maataloustukileikkauksista, puhumattakaan virkamiesten palkkojen leikkaamisesta

 

[vierailija]

Valtion kaikki eläkkeet maksetaan suoraan valtion budjetista, samoin kansaneläkkeet ja minimieläkkeet. Ks. yllä graafista, 32,7 miljardia euroa valtiolta joka vuosi.

 

[vierailija]

Yltäkylläisyydessä elävät ja suurituloiset ovat nyt esittämässä näkemyksiään ja päättämässä, miten pienituloisten pitäisi nälkävyötä edelleen kiristää. Vain pieni osa suomalaisista kuuluu puolueisiin, mutta heille on tarjolla suuri määrä hyvinpalkattuja töitä esim apulaispormestari. Elli Aaltonen itse halusi Kelaan pääjohtajaksi ja sitten yllättäen päättikin lähteä pois, oliko vielä parempi palkka kiikarissa? Sääliksi käy pienipalkkaisia, ikänsä raataneita naisia, joilla eläkepäivätkin tulevat olemaan samaa kurjuutta.

Hei 20 euroahan riitti kahden viikon ruokiin kuulemma niin mitä ne sossupummit kitisee.

 

[vierailija]

Oikeiston myötä Suomessa alettiin tekemään rikkaita suosivaa politiikkaa. Väitettiin, että kun rikkaat rikastuu, niin vauraus valuu "alas päin" keskiluokalle ja köyhille. Tätä on nyt odotettu vaikka kuinka kauan, mutta mitään ei ole tapahtunut. Sama juttu monissa muissa maissakin. Suomessa jaetaan uskomattomat määrät turhia yritystukia, jotka ovat jopa tutkitusti HAITALLISIA. Oikeisto ei tule näihin puuttumaan KOSKAAN.

Yritystukien lisäksi maksetaan isoja summia puoluetukia, jotka ihan yhtä turhia. Yritystuet valtiolta ovat myös eräänlaista ” toimeentulotukia ” , eli tukien varassa yrityksetkin. Tuo hokeminen työn vastaanottamisesta kuvottaa, varmaan löytyy joo työtä, mutta löytyykö PALKANMAKSAJAA, ja sellaista palkkaa, jolla tulee toimeen…Eduskunnassa myös aivan liikaa porukkaa, ja sopeutumisrahaa ( mikä sana ) maksetaan pois pudonneille. MIKSI ? Eiköhän hekin joutais ansiosidonnaiselle… Kyllä on päättäjät kaukana tavallisen ihmisen arjesta, hyi.

 

[vierailija]

En tunne yhtään työtöntä, joka ei haluaisi töihin, mieluummin alalla, jonka osaa ja mieluummin palkalla, jolla kykenee kotipaikkakunnalla elämään. Kokoomuksen ja persujen suuripalkkaiset poliitikot ja heidän vielä suurempipalkkaiset tukijansa ovatkin täysin vieraantuneet kansasta ja tavisten toimeentulon ehdoista.

 

[vierailija]

Pahinta näissä leikkauksissa on niiden vahva ideologiaan perustuva ote. Tässä ideologiassa työttömiä kannustetaan aina kepillä ei koskaan porkkanalla. Ne porkkanat säästetään suurituloisille koska ideologian mukaan heitä kannustetaan veronkevennyksillä. Tämä jako ei perustu mihinkään tieteeseen eikä käytännön kokemukseen ainoastaan ideologiaan. Ideologia on vähän kuin uskonto jonka riimuja tulee noudattaa.

 

[vierailija]

Valitettavasti heikompiosaisilta vähävaraisilta ja eläkeläisiltä leikataan, kun erilaisiin yritysmaailman tukiin kannattamattomille yrityksille ei tietenkään puututa. Bonuksena maailman onnellisimman kansan työssäkäyvien vanhempien osuus toimeentulotuen saajissa on kasvanut ja määrä on puolitoistakertaistunut vuodesta 2017. Onko kaikille Suomalaisille lottovoitto syntyä Suomeen?

 

[vierailija]

Hei 20 euroahan riitti kahden viikon ruokiin kuulemma niin mitä ne sossupummit kitisee.

Eikä kukaan tienaa Suomessa alle 2 600 euroa kuukaudessa, näinhän ne kokoomuksessa juttelee.

Rädyn lausunto raivostuttaa: "Kuinka moni tienaa alle 2 600 euroa?"

Kokoomuslaisen sosiaali- ja terveysministerin Laura Rädyn kommentit suomalaisten tienaamisesta tyrmistyttävät.

www.is.fi

 

[vierailija]

Suomi sai jo kolmannen kerran Euroopan neuvoston moitteet liian alhaisesta perusturvan tasosta
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea pitää suomalaisen perusturvan tasoa liian matalana. Erilaisten tukien kokonaisuuskaan ei takaa kaikille mahdollisuutta kohtuulliseen elintasoon.


Perusturvan taso Suomessa on edelleen liian alhainen ja tilanne rikkoo kansainvälisiä sopimuksia. Näin toteaa Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea, joka julkaisi ratkaisunsa Suomen sosiaalioikeudellisen seuran tekemään järjestökanteluun 15. helmikuuta.

Suomi sai moitteet liian heikosta sosiaaliturvasta jo kolmannen kerran. Komitea päätyi samaan johtopäätökseen vastatessaan sosiaalioikeudellisen seuran järjestökanteluihin vuosina 2015 ja 2017.

Päätöksen mukaan syyperusteiset sosiaaliturvaetuudet sairauden, vanhemmuuden tai työttömyyden varalle ovat minimimääriltään liian pieniä. Myös sosiaaliavustuksiin kuuluvat toimeentulotuen perusosa ja työmarkkinatuki alittavat selvästi Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämän minimitason.

Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja on kansainvälinen sopimus, joka turvaa sosiaalisten oikeuksien toteutumista Euroopassa. Suomi on liittynyt peruskirjaan eduskunnan säätämällä lailla.

Suomi sai jo kolmannen kerran Euroopan neuvoston moitteet liian alhaisesta perusturvan tasosta

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea pitää suomalaisen perusturvan tasoa liian matalana. Erilaisten tukien kokonaisuuskaan ei takaa kaikille mahdollisuutta kohtuulliseen elintasoon.

www.kirkkojakaupunki.fi

Hävetkää porvaripuolueet jos tätä vielä leikkaatte!!!

 

[vierailija]

Lähes 8 prosenttia suomalaisista sai toimeentulotukea vähintään kerran vuoden 2021 aikana. Tukea myönnettiin noin 288 000 kotitaloudelle ja 425 000 henkilölle.

 

[m1es]

Riistäjäpuolue Kokoomus: "työllisyys on parasta sosiaaliturvaa"

"Yhä useampi työssäkäyvä saa myös perustoimeentulotukea"

Kenen/minkä puolueen pääministerikaudella tuo muutos on tapahtunut? Orpo vasta neuvottelee...

Vastuussa oli...

 

[m1es]

Onko mikään ihme kun palkat laahaa 70-luvun tasolla mutta kaikki on kallistunu aivan älyttömästi. Suomen ei olis koskaan pitäny ottaa euroa käyttöön, siitä hyötyy vaan rikkaat..pakko hakea tukia kun ei vaan rahat riitä.

Se, joka muistaa 70-luvun palkat, on erittäin todennäköisesti jo eläkkeellä, eikä siis saa enää palkkaa.
Pitäisikö työttömyyden hoidossa palata käytäntöihin ennen vuotta 1971?

Lapiolinja toimi. Kun pieniä työmaita järjestettiin pitkin maakuntien kyliä, köyhät miehet saivat töitä. Taloudellisesti ja teknisesti oli yhdentekevää, miten vähäisiä tienpätkiä rakennettiin. Viisikymmenluvulle saakka työt keskittyivät Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Tilanne muuttui, kun ruvettiin tekemään Etelä-Suomen valtateitä. Ensin piti siirtää työttämät sieltä, missä ei ollut työtä mutta missä oli tekijöitä sinne, missä oli työtä mutta ei tekijöitä. Näin syntyivät Etelä-Suomen suuret siirtotyömaat 1950-luvulla. Siirtotyömaiden parakkikyliin lähetettiin miehiä kotiseuduiltaan jopa satojen kilometrien päästä.

Lapiolinjan huono maine on peräisin 1950-luvun lopun suurtyöttömyyden ajalta. Työttömyys oli tuolloin ennätykselliset kaksi prosenttia (Nenonen 2007, 213). Lukua pidettäisiin nykyään täystyöllisyytenä. Lapiolinja kaatui, koska se ei sopinut edes tällaisen työttömyyden hoitoon.

Lapiolinjalta aktiivimalliin – työttömyys ja köyhyys politiikassa | Alusta! | Tampereen korkeakouluyhteisö

Alusta on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkolehti.

www.tuni.fi

 

[m1es]

Valtion kaikki eläkkeet maksetaan suoraan valtion budjetista, samoin kansaneläkkeet ja minimieläkkeet. Ks. yllä graafista, 32,7 miljardia euroa valtiolta joka vuosi.

Kommentissasi ei ole graafia ja kommenttisi sisältökin on "muunneltua totuutta".
Valtio osallistui työeläkkeiden kustannuksiin 4,4 miljardilla ja maksoi kansan- ja takuueläkkeitä 2,5 miljardilla, sairauseläkkeitä 2,4 miljardilla.

Sijoittajien epäonnea ei eläkettä odottavan kannata hehkuttaa. Viime vuonna 15 miljardia rahaa katosi tulevista eläkkeistä sijoitustappioiden vuoksi.

 

[vierailija]

Suomi sai jo kolmannen kerran Euroopan neuvoston moitteet liian alhaisesta perusturvan tasosta
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea pitää suomalaisen perusturvan tasoa liian matalana. Erilaisten tukien kokonaisuuskaan ei takaa kaikille mahdollisuutta kohtuulliseen elintasoon.


Perusturvan taso Suomessa on edelleen liian alhainen ja tilanne rikkoo kansainvälisiä sopimuksia. Näin toteaa Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea, joka julkaisi ratkaisunsa Suomen sosiaalioikeudellisen seuran tekemään järjestökanteluun 15. helmikuuta.

Suomi sai moitteet liian heikosta sosiaaliturvasta jo kolmannen kerran. Komitea päätyi samaan johtopäätökseen vastatessaan sosiaalioikeudellisen seuran järjestökanteluihin vuosina 2015 ja 2017.

Päätöksen mukaan syyperusteiset sosiaaliturvaetuudet sairauden, vanhemmuuden tai työttömyyden varalle ovat minimimääriltään liian pieniä. Myös sosiaaliavustuksiin kuuluvat toimeentulotuen perusosa ja työmarkkinatuki alittavat selvästi Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämän minimitason.

Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja on kansainvälinen sopimus, joka turvaa sosiaalisten oikeuksien toteutumista Euroopassa. Suomi on liittynyt peruskirjaan eduskunnan säätämällä lailla.

Suomi sai jo kolmannen kerran Euroopan neuvoston moitteet liian alhaisesta perusturvan tasosta

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea pitää suomalaisen perusturvan tasoa liian matalana. Erilaisten tukien kokonaisuuskaan ei takaa kaikille mahdollisuutta kohtuulliseen elintasoon.

www.kirkkojakaupunki.fi

Hävetkää porvaripuolueet jos tätä vielä leikkaatte!!!

Upeaa kun laitoit linkin k&k-lehdestä.
Uusimmassa Yhteishyvässä on juttu yh-äidistä. Hän sanoo saavansa vain 68 € korotettua lapsilisää ainoana yhteiskunnan tukena.
Tämä palsta ruokkii polarisaatiota eli kahtiajakautumista. inhottavat kirjoittajat käyvät porsastelemassa palstalla kehuen itseään ja potkien huonompiosaisia päähän.
Luultavasti valtaosa heidtä potee mt-ongelmia.

 

[vierailija]

Töihin vaan..kyllä nyt makailu riittää.. kaksi työtä ja 80 viikkotuntia, niin alkaa palkka riittämään.

Etätöitä molemmat?

 

[vierailija]

Se, joka muistaa 70-luvun palkat, on erittäin todennäköisesti jo eläkkeellä, eikä siis saa enää palkkaa.
Pitäisikö työttömyyden hoidossa palata käytäntöihin ennen vuotta 1971?

Lapiolinja toimi. Kun pieniä työmaita järjestettiin pitkin maakuntien kyliä, köyhät miehet saivat töitä. Taloudellisesti ja teknisesti oli yhdentekevää, miten vähäisiä tienpätkiä rakennettiin. Viisikymmenluvulle saakka työt keskittyivät Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Tilanne muuttui, kun ruvettiin tekemään Etelä-Suomen valtateitä. Ensin piti siirtää työttämät sieltä, missä ei ollut työtä mutta missä oli tekijöitä sinne, missä oli työtä mutta ei tekijöitä. Näin syntyivät Etelä-Suomen suuret siirtotyömaat 1950-luvulla. Siirtotyömaiden parakkikyliin lähetettiin miehiä kotiseuduiltaan jopa satojen kilometrien päästä.

Lapiolinjan huono maine on peräisin 1950-luvun lopun suurtyöttömyyden ajalta. Työttömyys oli tuolloin ennätykselliset kaksi prosenttia (Nenonen 2007, 213). Lukua pidettäisiin nykyään täystyöllisyytenä. Lapiolinja kaatui, koska se ei sopinut edes tällaisen työttömyyden hoitoon.

Lapiolinjalta aktiivimalliin – työttömyys ja köyhyys politiikassa | Alusta! | Tampereen korkeakouluyhteisö

Alusta on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkolehti.

www.tuni.fi

Hyvin voisi ottaa hätäaputyöt taas käyttöön. Ei nyt mitään lapiohommaa mutta muita hyödyllisiä hommia kyllä riittää. Paljon parempi kuin nykyinen systeemi missä monen ainoa mahdollisuus on päästä ilmaiseksi työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Olisi ainakin oikeita työsuhteita ihmisille.