Yhtä asiaa minä en ymmärrä.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap

Vieras
MIKSI viedä isompi lapsi tarhaan, jos itse on vauvan kanssa kotona?

Mä en vaan voi tajuta. Isompi lapsi on 8h päivässä tarhassa ja äiti istuu vauvan kanssa kotona. Tosi hienoa!

Meillä on kaksi pientä lasta ja kyllä, tässä on työtä TUHOTTOMAN paljon, mutta en siltikään veisi / olisi vienyt isompaa tarhaan jotta voisin olla vauvan kanssa kotona. Mun mielestä se on NOLOA!

Enkä varmasti ole ainoa joka ajattelee näin!

Ja niille jotka vetoaa siihen, että "lapsella on tarhassa kavereita ja hän saa siellä virikkeitä" niin selvä, mutta miksi niitä virikkeitä pitää sitten niin usein sieltä tarhasta hakea ja niin pitkiä päivä lapsen siellä olla? Ja tällä viestillä tarkotan niitä, jotka vie moneksi tunniksi monesti viikossa. Kyllä mä väitän, että jos 3v lapsi on päiväkodissa vaikka 8h/päivä kolmesti viikossa tai 4h / päivä viidesti viikossa, niin kyllä sillon on ajateltu vain sitä että kotona olevalla aikuisella on helpompaa, ei sitä että lapsella on virikkeitä!!
 
Uusi aihe tai vanha, mua se suututtaa ja tällä hetkellä juuri erityisen paljon.

Eikä mun sitä tarvitsekaan ymmärtää, mutta haluaisin tietää rehellisesti sen että kuinka moni vanhempi myöntää ajattelevansa VAIN lasta kun laittaa hänet tarhaan pikkusisaruksen jäädessä äidin kanssa kotiin.. Huhhuh
 
Mä olin vauvan kanssa kotona, niin läheisestä päiväkodista kyseltiin,että josko mä laittaisin yli 3v lapseni osapäivähoitoon, 4h / päivä. Niillä oli nimittäin tilapäisesti pulaa lapsista ja päiväkotia uhkasi sulkeminen.
Laitoin lapset osapäivähoitoon, mutta silti pk suljettiin kannattamattomana noin vuoden kuluttua.
 
Mutta eikö ole hienoa että voit itse valita ettet vie isompaa lastasi sinne hoitoon. Suotakoon muillekin siis se heille sopivan vaihtoehdon valinta. Saattaisiko kenties olla mahdollista ettei kaikille sovi samanlaiset tavat toimia?
 
oma poikani oli 5v ja minä olin vauvan kanssa kotona. nyt ollaan kesälomalla saman vauvan ja pojan kanssa ja poika hyppii seinille koska en vauvan kanssa pysty järjestämään tarpeeksi virikkeitä isoveljelle. vauva tarvii rauhallisuutta ja läheisyyttä, poika menoa vilskettä ja seuraa. siksi.
 
Voin vastata vaan omasta puolestani.
Eli minä kuulun noihin rikollisiin, jotka laittoivat lapsensa puolipäivähoitoon. Lapsi oli 4½v kun meni tarhaan.
En laittanut virikkeiden takia. Virikkeitä keksin kotona,, meillä on paljon tekemistä ja askarteluvälineitä, rakastan käydä museoissa latsen kanssa, liikkua luonnossa , laulaa, opettaa musiikkia, piirtää.

Mutta laitoin sen takia kun nykyään korostetaan sosiaalisuutta ja kavereita. Ja kun oli esikoinen kyseessä, sitä vain yrittää parhaansa kun ei paljon lapsen kehityksestä ja muusta tiedä (en ole ammatiltani lastenhoitaja enkä ollut opiskellut enkä ollut paljon lasten kanssa tekmisissä ennen omia lapsia).

Sen takia kavereita sieltä, kun lapsi ei päässyt kerhoon kun muutimme uuteen paikkaan ja kerho oli täynnä. myös omat tutut ja sukulaiset olivat kaikki siis noin 400-500 km päässä.

Nyt jos saisin uudestaan valita, tekisin toisin. Miksikö? Koska puolipäiväinen on eri asemassa kuin kokopäiväinen. Ja tärkeämpää olisi sisarussuhteen muodostuminen. Ja koska hoitajat antoivat vihjata, että eivät pitäneet siitä että lapseni oli hoidossa.

Tuolloin yritin parhaani. Ajattelin lapseni parasta. Mutta nykyisen tiedon valossa tekisin toisin.
Minulle ei ollut helpompaa viedä lapsi hoitoon. Ehdin olla noin 2 tuntia vauvan kanssa kotona, kun lähdin uudestaan kävelemään. Esikoinen seisomalaudalla. Matkaa yhteen suuntaan noin 3 km.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jokainen normaali äiti tekee parhaansa. :
Voin vastata vaan omasta puolestani.
Eli minä kuulun noihin rikollisiin, jotka laittoivat lapsensa puolipäivähoitoon. Lapsi oli 4½v kun meni tarhaan.
En laittanut virikkeiden takia. Virikkeitä keksin kotona,, meillä on paljon tekemistä ja askarteluvälineitä, rakastan käydä museoissa latsen kanssa, liikkua luonnossa , laulaa, opettaa musiikkia, piirtää.

Mutta laitoin sen takia kun nykyään korostetaan sosiaalisuutta ja kavereita. Ja kun oli esikoinen kyseessä, sitä vain yrittää parhaansa kun ei paljon lapsen kehityksestä ja muusta tiedä (en ole ammatiltani lastenhoitaja enkä ollut opiskellut enkä ollut paljon lasten kanssa tekmisissä ennen omia lapsia).

Sen takia kavereita sieltä, kun lapsi ei päässyt kerhoon kun muutimme uuteen paikkaan ja kerho oli täynnä. myös omat tutut ja sukulaiset olivat kaikki siis noin 400-500 km päässä.

Nyt jos saisin uudestaan valita, tekisin toisin. Miksikö? Koska puolipäiväinen on eri asemassa kuin kokopäiväinen. Ja tärkeämpää olisi sisarussuhteen muodostuminen. Ja koska hoitajat antoivat vihjata, että eivät pitäneet siitä että lapseni oli hoidossa.

Tuolloin yritin parhaani. Ajattelin lapseni parasta. Mutta nykyisen tiedon valossa tekisin toisin.
Minulle ei ollut helpompaa viedä lapsi hoitoon. Ehdin olla noin 2 tuntia vauvan kanssa kotona, kun lähdin uudestaan kävelemään. Esikoinen seisomalaudalla. Matkaa yhteen suuntaan noin 3 km.

Ikävä kyllä, puolipäiväinen tai muutamana päivänä viikossa hoidossa oleva lapsi on eri asemassa myös sosiaalisten suhteiden luomisen verkostossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja jokainen normaali äiti tekee parhaansa. :
Voin vastata vaan omasta puolestani.
Eli minä kuulun noihin rikollisiin, jotka laittoivat lapsensa puolipäivähoitoon. Lapsi oli 4½v kun meni tarhaan.
En laittanut virikkeiden takia. Virikkeitä keksin kotona,, meillä on paljon tekemistä ja askarteluvälineitä, rakastan käydä museoissa latsen kanssa, liikkua luonnossa , laulaa, opettaa musiikkia, piirtää.

Mutta laitoin sen takia kun nykyään korostetaan sosiaalisuutta ja kavereita. Ja kun oli esikoinen kyseessä, sitä vain yrittää parhaansa kun ei paljon lapsen kehityksestä ja muusta tiedä (en ole ammatiltani lastenhoitaja enkä ollut opiskellut enkä ollut paljon lasten kanssa tekmisissä ennen omia lapsia).

Sen takia kavereita sieltä, kun lapsi ei päässyt kerhoon kun muutimme uuteen paikkaan ja kerho oli täynnä. myös omat tutut ja sukulaiset olivat kaikki siis noin 400-500 km päässä.

Nyt jos saisin uudestaan valita, tekisin toisin. Miksikö? Koska puolipäiväinen on eri asemassa kuin kokopäiväinen. Ja tärkeämpää olisi sisarussuhteen muodostuminen. Ja koska hoitajat antoivat vihjata, että eivät pitäneet siitä että lapseni oli hoidossa.

Tuolloin yritin parhaani. Ajattelin lapseni parasta. Mutta nykyisen tiedon valossa tekisin toisin.
Minulle ei ollut helpompaa viedä lapsi hoitoon. Ehdin olla noin 2 tuntia vauvan kanssa kotona, kun lähdin uudestaan kävelemään. Esikoinen seisomalaudalla. Matkaa yhteen suuntaan noin 3 km.

Ikävä kyllä, puolipäiväinen tai muutamana päivänä viikossa hoidossa oleva lapsi on eri asemassa myös sosiaalisten suhteiden luomisen verkostossa.

tarkoitin juuri tätä
 

Yhteistyössä